Kohokohtia Psalmien viidennestä kirjasta
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Psalmien viidennestä kirjasta
VARAKKAAT voivat sanoa: ”Poikamme ovat kuin nuoruudessaan isoksi kasvaneita taimia, tyttäremme kuin palatsiin sopiviksi veistettyjä kulmapatsaita, vilja-aittamme täynnä – –, katraseläimemme lisääntyvät tuhansittain.” Lisäksi rikkaat saattavat huudahtaa: ”Onnellinen on se kansa, jolle käy näin!” Psalmista sitä vastoin toteaa: ”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!” (Psalmit 144:12–15.) Miten voisikaan olla toisin? Jehova on onnellinen Jumala, ja ne jotka palvovat häntä, ovat onnellisia (1. Timoteukselle 1:11). Tämä tosiseikka ilmenee Jumalan henkeyttämien laulujen viimeisestä kokoelmasta, johon sisältyvät psalmit 107–150.
Psalmien viidennessä kirjassa tähdennetään myös Jehovan ylivertaisia ominaisuuksia, muun muassa hänen rakkaudellista huomaavaisuuttaan, totuudellisuuttaan ja hyvyyttään. Mitä selvemmän käsityksen saamme Jumalan persoonallisuudesta, sitä taipuvaisempia olemme rakastamaan ja pelkäämään häntä, mikä vuorostaan edistää onnellisuuttamme. Psalmien viidennen kirjan sanoma on siis hyvin arvokas. (Heprealaisille 4:12.)
ONNELLISIA JEHOVAN RAKKAUDELLISEN HUOMAAVAISUUDEN VUOKSI
”Oi kiittäkööt ihmiset Jehovaa hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten poikia kohtaan”, laulavat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta palaavat juutalaiset (Psalmit 107:8, 15, 21, 31). Daavid ylistää Jumalaa laulaen: ”Totuudellisuutesi [on] pilviin saakka.” (Psalmit 108:4.) Seuraavan sävelmän sanoin hän rukoilee: ”Auta minua, oi Jehova, Jumalani, pelasta minut rakkaudellisen huomaavaisuutesi mukaan.” (Psalmit 109:18, 19, 26.) Psalmi 110 on ennustus Messiaan hallituskaudesta. ”Jehovan pelko on viisauden alku”, todetaan psalmissa 111:10. Seuraavan psalmin mukaan ”onnellinen on se mies, joka pelkää Jehovaa” (Psalmit 112:1).
Psalmeja 113–118 nimitetään hallel-psalmeiksi, koska niissä käytetään toistuvasti ilmausta ”halleluja” eli ”ylistäkää Jahia”. Mišnan (200-luvulla laadittu teos, johon kirjoitettiin muistiin varhainen suullinen perimätieto) mukaan näitä lauluja laulettiin pesahin ja juutalaisten kolmen muun vuotuisen juhlan aikana. Psalmi 119, pisin kaikista psalmeista ja Raamatun luvuista, julistaa Jehovan paljastetun sanan eli sanoman suuruutta.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
109:23: Mitä Daavid tarkoitti sanoessaan: ”Väistyvän varjon tavoin minun on pakko poistua”? Daavid ilmaisi runollisesti, että hän tunsi olevansa hyvin lähellä kuolemaa (Psalmit 102:11).
110:1, 2: Mitä ”[Daavidin] Herra”, Jeesus Kristus, teki istuessaan Jumalan oikealla puolella? Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus nousi taivaaseen ja odotti Jumalan oikealla puolella vuoteen 1914 saakka, jolloin hän alkoi hallita Kuninkaana. Sillä välin Jeesus hallitsi voideltuja seuraajiaan opastamalla heitä saarnaamistyössä ja opetuslasten tekemisessä sekä valmistamalla heitä hallitsemaan kanssaan Valtakunnassa (Matteus 24:14; 28:18–20; Luukas 22:28–30).
110:4: Mitä Jehova ”on vannonut (eikä hän pahoittele)”? Tämä vala tarkoittaa liittoa, jonka Jehova teki Jeesuksen Kristuksen kanssa palvelemisesta Kuninkaana ja Ylimmäisenä Pappina (Luukas 22:29).
113:3: Miten Jehovan nimeä on määrä ylistää ”auringon noususta sen laskuun saakka”? Tähän sisältyy enemmän kuin vain se, että jokin ryhmä palvoo Jumalaa joka päivä. Auringonnousun ja -laskun välisenä aikana auringon säteet valaisevat koko maapallon idästä länteen. Samoin Jehovaa on määrä ylistää kautta maan. Se ei onnistu ilman suunnitelmallista ponnistelua. Jehovan todistajina meillä on suurenmoinen kunnia ylistää Jumalaa ja julistaa innokkaasti Valtakuntaa.
116:15: Miten ”kallisarvoinen on Jehovan silmissä hänen uskollistensa kuolema”? Jehovan palvojat ovat hänelle niin arvokkaita, että heidän kuolemansa ryhmänä on hänelle liian kallis. Jos Jehova sallisi heidän kaikkien kuolla, se merkitsisi sitä, että hänen vihollisensa olisivat voimakkaampia kuin hän. Lisäksi maan päälle ei jäisi ketään uuden maailman perustukseksi.
119:71: Miten ahdistuksen kärsiminen voisi olla hyväksi? Vastoinkäymiset voivat opettaa meitä luottamaan Jehovaan yhä täydemmin, rukoilemaan häntä entistä hartaammin sekä tutkimaan Raamattua ja soveltamaan sen opetuksia aiempaa ahkerammin. Lisäksi se, miten suhtaudumme ahdistukseen, voi paljastaa persoonallisuudessamme puutteita, jotka voimme korjata. Kärsiminen ei katkeroita meitä, jos annamme sen jalostaa.
119:96: Mitä tarkoitetaan ilmauksella ”loppu kaikelle täydelliselle”? Psalmista puhuu täydellisyydestä inhimilliseltä näkökannalta. Hän viittasi todennäköisesti siihen, että ihmisen käsitys täydellisyydestä on rajallinen. Jumalan käskyllä sitä vastoin ei ole tuollaista rajaa. Sen sisältämä opastus soveltuu kaikille elämänalueille. ”Kaikella täydellisellä on rajansa – sen olen nähnyt – mutta sinun käskysi ovat ylen avarat”, sanoo vuoden 1938 kirkkoraamattu.
119:164: Mitä tarkoitetaan Jumalan ylistämisellä ”seitsemästi päivässä”? Luku seitsemän tarkoittaa usein täydellisyyttä, täysimääräisyyttä. Psalmista siis osoittaa, että Jehova ansaitsee kaiken ylistyksen.
Opetuksia meille
107:27–31: Kun Harmagedon puhkeaa, maailman viisaus ”osoittautuu sekavaksi” (Ilmestys 16:14, 16). Se ei pysty pelastamaan ketään tuholta. Vain ne, jotka luottavat Jehovan pelastukseen, saavat elää ja kiittää häntä hänen rakkaudellisesta huomaavaisuudestaan.
109:30, 31; 110:5: Sotilaan vasemmalla puolella oleva kilpi ei tavallisesti suojannut hänen oikeaa kättään, jossa hänellä oli miekka. Jehova on kuvaannollisesti palvelijoidensa ”oikealla puolella” taistelemassa heidän puolestaan. Tällä tavalla hän suojelee ja auttaa heitä. Meillä on siis täysi syy ”kiittää Jehovaa suuresti”!
113:4–9: Jehova on niin korkea, että hänen on alennuttava jopa ”katsomaan taivasta”. Hän tuntee kuitenkin sääliä alhaista ja köyhää samoin kuin hedelmätöntä naista kohtaan. Suvereeni Herra Jehova on nöyrä, ja hän haluaa palvojiensakin olevan nöyriä (Jaakobin kirje 4:6).
114:3–7: Niiden ihmeellisten tekojen, jotka Jehova teki kansansa hyväksi Punaisellamerellä, Jordanilla ja Siinainvuorella, tulisi vaikuttaa meihin syvästi. Ihmiskunnan – jota ”maa” edustaa – pitäisi olla kunnioittavan pelon vallassa eli kuvaannollisesti puhuen ”ankarissa tuskissa” Herran takia.
119:97–101: Viisauden ja ymmärtäväisyyden hankkiminen Jumalan sanasta suojelee meitä hengelliseltä vahingolta.
119:105: Jumalan sana on jalkamme lamppu siten, että se voi auttaa meitä selviämään nykyisistä ongelmista. Se myös kuvaannollisesti valaisee tiemme, koska se ennustaa Jumalan tarkoituksen tulevaisuuden suhteen.
ONNELLISIA VASTOINKÄYMISISTÄ HUOLIMATTA
Miten voimme kohdata rohkeasti koettelevia olosuhteita ja selviytyä vastoinkäymisistä? Psalmeissa 120–134 annetaan tähän kysymykseen selvä vastaus. Selviydymme vaikeuksista ja säilytämme ilomme, kun luotamme Jehovan apuun. Israelilaiset lauloivat näitä psalmeja, niin kutsuttuja Nousujen lauluja, luultavasti ollessaan matkalla Jerusalemiin vuotuisiin juhliinsa.
Psalmit 135 ja 136 osoittavat, että toisin kuin avuttomat epäjumalat, Jehova voi tehdä kaiken, mitä hän haluaa. Psalmi 136 on laadittu vuorolauluksi: kunkin jakeen loppuosa laulettiin vastaukseksi alkuosaan. Seuraava psalmi kertoo niiden Babylonissa olleiden juutalaisten murheellisesta tilasta, jotka halusivat palvoa Jehovaa Siionissa. Psalmit 138–145 ovat Daavidin käsialaa. Hän haluaa kiittää Jehovaa ”kaikesta sydämestään”. Miksi? ”Siksi, että minut on tehty pelottavan ihmeellisesti”, hän sanoo. (Psalmit 138:1; 139:14.) Psalmeissa 140–144 Daavid rukoilee suojelusta pahoilta ihmisiltä, vanhurskasta ojennusta, vapautusta vainoojista ja käytöstä koskevaa ohjausta. Hän korostaa Jehovan kansan onnellisuutta (Psalmit 144:15). Tarkasteltuaan Jumalan suuruutta ja hyvyyttä Daavid julistaa: ”Suuni puhuu Jehovan ylistystä; ja siunatkoon kaikki liha hänen pyhää nimeään ajan hämärään asti, niin, ikuisesti.” (Psalmit 145:21.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
122:3: Miten Jerusalem oli kaupunki, joka oli ”liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi”? Jerusalemissa, niin kuin yleensäkin entisaikojen kaupungeissa, talot oli rakennettu vieri viereen. Kaupunki muodosti kiinteän kokonaisuuden, joten sitä oli helppo puolustaa. Lisäksi kun talot sijaitsivat lähekkäin, kaupungin asukkaat saattoivat luottaa toistensa apuun ja suojelukseen. Tämä edustaa Israelin 12 heimon hengellistä ykseyttä, kun ne kokoontuivat palvomaan.
123:2: Mikä on palvelijoiden silmiä koskevan kuvauksen ydin? Palvelijat ja palvelijattaret katsovat isäntänsä tai emäntänsä käteen kahdesta syystä: huomatakseen hänen toiveensa ja saadakseen suojaa ja elämän välttämättömyydet. Samalla tavoin me katsomme Jehovaan tajutaksemme hänen tahtonsa ja saadaksemme hänen suosionsa.
131:1–3: Miten Daavid tyynnytti ja rauhoitti sielunsa ”niin kuin vieroitettu äitiään vasten”? Kuten vieroitettu lapsi oppii saamaan lohtua ja tuntemaan olonsa tyytyväiseksi äitinsä sylissä, Daavidkin oppi tyynnyttämään ja rauhoittamaan sielunsa ”niin kuin vieroitettu äitiään vasten”. Miten? Siten ettei hänen sydämensä ollut pöyhkeä eivätkä hänen silmänsä ylpeät eikä hän yrittänyt saavuttaa sellaista, mikä oli hänelle ”liian suurta”. Daavid ei pyrkinyt huomattavaan asemaan, vaan yleensä hän tajusi rajoituksensa ja ilmaisi nöyryyttä. Meidän on viisasta jäljitellä hänen asennettaan varsinkin tavoitellessamme tehtäviä seurakunnassa.
Opetuksia meille
120:1, 2, 6, 7: Panettelu ja pisteliäisyys voivat aiheuttaa sietämätöntä tuskaa toisille. Kielemme pitäminen kurissa on yksi tapa osoittaa, että ”kannatamme rauhaa”.
120:3, 4: Jos meidän täytyy sietää jotakuta, jolla on ”vilpillinen kieli”, voimme lohduttautua sillä, että tiedämme Jehovan oikaisevan asiat omana aikanaan. Panettelijat kohtaavat onnettomuuden ”väkevän miehen” käsissä. He saavat varmasti osakseen Jehovan tulisen tuomion, jota ”kinsteripensaan hehkuvat hiilet” kuvaavat.
127:1, 2: Meidän tulisi kaikessa etsiä Jehovan ohjausta.
133:1–3: Jehovan kansan ykseys on rauhoittavaa, tervehenkistä ja virkistävää. Meidän ei tulisi rikkoa sitä arvostelemalla, riitelemällä tai valittamalla.
137:1, 5, 6: Pakkosiirtolaisuuteen joutuneet Jehovan palvojat olivat kiintyneet Siioniin, joka oli edustanut Jumalan järjestöä. Miten on meidän laitamme? Tunnemmeko uskollista kiintymystä sitä järjestöä kohtaan, jota Jehova käyttää nykyään?
138:2: Jehova ”tekee suureksi sen, mitä hän on sanonut, jopa yli kaiken nimensä” siten, että kaikki se, mitä hän on nimessään luvannut, ylittää toteutuessaan kirkkaasti kaikki odotuksemme. Tulevaisuudennäkymämme ovat kerrassaan suurenmoiset.
139:1–6, 15, 16: Jehova tietää tekomme, ajatuksemme, sanammekin jo ennen kuin sanomme ne. Hän tuntee meidät alkion muodostumisesta lähtien, ennen kuin ruumiinjäsenemme alkoivat erottua. Se, miten hyvin Jumala tuntee meidät yksilöinä, on ”liian ihmeellistä” käsittää. Miten lohdullista onkaan tietää, että Jehova paitsi näkee koettelevan tilanteen, jossa saatamme olla, hän myös ymmärtää, miten se vaikuttaa meihin!
139:7–12: Mikään paikka, mihin saattaisimme mennä, ei ole Jumalan avun ulottumattomissa.
139:17, 18: Onko Jehovaa koskeva tieto tullut meille miellyttäväksi? (Sananlaskut 2:10.) Jos on, olemme löytäneet ehtymättömän mielihyvän lähteen. Jehovan ajatuksia on ”enemmän kuin konsanaan hiekkajyväsiä”. Voimme aina oppia hänestä lisää.
139:23, 24: Meidän tulisi haluta, että Jehova tutkii sisäistä ihmistämme ja katsoo, onko meissä ”tuskan teitä” – sopimattomia ajatuksia, haluja ja taipumuksia – ja auttaa meitä juurimaan ne pois.
143:4–7: Miten voimme kestää ankariakin vastoinkäymisiä? Psalmista antaa meille avaimen: mietiskelemällä Jehovan toimintaa, olemalla kiinnostuneita hänen teoistaan ja rukoilemalla hänen apuaan.
”Ylistäkää Jahia!”
Kukin Psalmien kirjan neljästä ensimmäisestä kokoelmasta päättyy Jehovan ylistykseen (Psalmit 41:13; 72:19, 20; 89:52; 106:48). Viimeinen kokoelma ei tee poikkeusta. Psalmissa 150:6 sanotaan: ”Jokainen hengittävä ylistäköön Jahia. Ylistäkää Jahia!” Tämä varmasti toteutuu Jumalan uudessa maailmassa.
Odottaessamme tuota iloista aikaa meillä on kaikki syyt kirkastaa tosi Jumalaa ja ylistää hänen nimeään. Olemme onnellisia, koska tunnemme Jehovan ja meillä on hyvä suhde häneen. Eikö sen mietiskeleminen saakin meidät ylistämään häntä kiitollisin sydämin?
[Kuva s. 15]
Jehovan ihmeelliset teot herättävät kunnioitusta
[Kuva s. 16]
Jehovan ajatuksia on ”enemmän kuin konsanaan hiekkajyväsiä”