Miten lähestyä ”rukouksen Kuulijaa”?
Miten lähestyä ”rukouksen Kuulijaa”?
”Oi rukouksen Kuulija, sinun luoksesi tulee ihmisiä kaikesta lihasta.” (PSALMIT 65:2)
1. Mikä erottaa ihmiset maapallon muista elollisista, ja minkä mahdollisuuden tämä avaa?
KAIKISTA maapallon tuhansista elollisista vain ihmisillä on kyky palvoa Luojaa. Vain ihmiset ovat tietoisia siitä, että heillä on hengellinen tarve, ja tuntevat halua tyydyttää sen. Tämä avaa meille suurenmoisen mahdollisuuden luoda henkilökohtainen suhde taivaalliseen Isäämme.
2. Miten synti vahingoitti ihmisen suhdetta Luojaan?
2 Jumala loi ihmisen sellaiseksi, että hänen on mahdollista lähestyä Tekijäänsä. Aadam ja Eeva luotiin synnittömiksi. Näin ollen he pystyivät lähestymään Jumalaa yhtä vapaasti kuin lapsi isäänsä. He joutuivat kuitenkin luopumaan tästä suurenmoisesta etuoikeudesta synnin takia. Aadam ja Eeva olivat tottelemattomia Jumalalle ja menettivät läheisen suhteensa häneen. (1. Mooseksen kirja 3:8–13, 17–24.) Merkitseekö tämä sitä, etteivät Aadamin epätäydelliset jälkeläiset voi enää kommunikoida Jumalan kanssa? Ei, sillä Jehova sallii heidän edelleen lähestyä häntä, mutta vain siinä tapauksessa, että he täyttävät eräät ehdot. Mitkä nämä ehdot ovat?
Millä ehdoilla voi lähestyä Jumalaa?
3. Millä tavalla syntisten ihmisten pitäisi lähestyä Jumalaa, ja mikä esimerkki valaisee tätä?
3 Se mitä Jumala vaatii epätäydelliseltä ihmiseltä, käy ilmi muun muassa siitä, mitä tapahtui Aadamin kahdelle ensimmäiselle pojalle. Sekä Kain että Abel yrittivät lähestyä Jumalaa esittämällä hänelle uhreja. Abelin uhri hyväksyttiin mutta Kainin uhria ei. (1. Mooseksen kirja 4:3–5.) Missä oli ratkaiseva ero? Heprealaiskirjeen 11:4 sanoo: ”Uskon vaikutuksesta uhrasi Abel Jumalalle suuriarvoisemman uhrin kuin Kain, minkä uskon välityksellä hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas.” Usko on siis selvästikin välttämätön edellytys sille, että saa lähestyä Jumalaa. Toinen edellytys ilmenee siitä, mitä Jehova sanoi Kainille: ”Jos käännyt tekemään hyvää, niin eikö siitä seuraa korotus?” Kainin yritys lähestyä Jumalaa olisi ollut otollinen, jos Kain olisi kääntynyt tekemään hyvää. Hän kuitenkin torjui Jumalan neuvon, tappoi Abelin ja päätyi maanpakolaiseksi. (1. Mooseksen kirja 4:7–12.) Jo varhaisessa vaiheessa korostui se, että on tärkeää lähestyä Jumalaa uskossa, johon yhdistyy hyvän tekeminen.
4. Mitä meidän pitäisi tajuta, jos haluamme lähestyä Jumalaa?
4 Jos haluamme lähestyä Jumalaa, meidän on välttämättä tajuttava syntinen tilamme. Kaikki ihmiset ovat syntisiä, ja synti estää lähestymästä Jumalaa. Profeetta Jeremia kirjoitti Israelista: ”Me olemme rikkoneet – –. Olet pilvimassalla estänyt pääsyn luoksesi, niin ettei rukous pääse läpi.” (Valituslaulut 3:42, 44.) Silti Jumala on kautta historian ilmaissut haluavansa ottaa vastaan niiden rukoukset, jotka lähestyvät häntä uskossa, joilla on oikea sydämen asenne ja jotka noudattavat hänen käskyjään (Psalmit 119:145). Ketkä ovat olleet tällaisia, ja mitä voimme oppia heidän rukouksistaan?
5, 6. Mitä voimme oppia siitä, miten Abraham lähestyi Jumalaa?
5 Yksi tällainen ihminen oli Abraham. Jumala kuunteli häntä, mikä käy ilmi siitä, että Jumala sanoi häntä ”ystäväkseen” (Jesaja 41:8). Mitä voimme oppia rukouksista, joita Abraham esitti Jumalalle? Tämä uskollinen patriarkka teki Jehovalle perillistään koskevan kysymyksen: ”Mitä sinä minulle annat, koskapa minä lähden lapsettomana?” (1. Mooseksen kirja 15:2, 3; 17:18.) Toisella kertaa hän ilmaisi huolensa siitä, ketkä pelastuisivat, kun Jumala langettaisi tuomion Sodoman ja Gomorran jumalattomille ihmisille (1. Mooseksen kirja 18:23–33). Lisäksi Abraham rukoili toisten puolesta (1. Mooseksen kirja 20:7, 17). Abelin tavoin Abraham toisinaan myös uhrasi Jehovalle lähestyessään tätä (1. Mooseksen kirja 22:9–14).
6 Kaikissa näissä tapauksissa Abraham tunsi olevansa vapaa puhumaan Jehovalle. Samalla hän kuitenkin suhtautui nöyrästi asemaansa Luojansa edessä. Pane merkille, miten kunnioittavasti hän puhui 1. Mooseksen kirjan 18:27:ssä: ”Katso, olenhan rohjennut puhua Jehovalle, vaikka olen tomua ja tuhkaa.” Todella hieno asenne, jota voimme jäljitellä!
7. Mitä asioita patriarkat esittivät Jehovalle rukouksessa?
7 Patriarkat rukoilivat monenlaisten asioiden johdosta, ja Jehova kuunteli heitä. Jaakob esitti erään rukouksen juhlallisen lupauksen muodossa. Pyydettyään Jumalalta tukea hän lupasi: ”Kaikesta, minkä annat minulle, minä totisesti annan sinulle kymmenykset.” (1. Mooseksen kirja 28:20–22.) Myöhemmin kun Jaakob oli kohtaamaisillaan veljensä, hän pyysi Jehovalta suojelusta seuraavin sanoin: ”Rukoilen sinua: vapauta minut veljeni kädestä, Esaun kädestä, koska pelkään häntä.” (1. Mooseksen kirja 32:9–12.) Patriarkka Job lähestyi Jehovaa perheensä puolesta ja uhrasi samalla uhreja heidän puolestaan. Kun Jobin kolme toveria tekivät syntiä sanoillaan, Job rukoili heidän puolestaan ja ”Jehova hyväksyi Jobin kasvot”. (Job 1:5; 42:7–9.) Nämä kertomukset auttavat meitä tajuamaan, millaisia asioita voisimme esittää Jehovalle rukouksessa. Ymmärrämme myös, että Jehova on valmis kuuntelemaan niiden rukouksia, jotka lähestyvät häntä oikealla tavalla.
Lakiliiton alaisuudessa
8. Miten asioita vietiin kansan puolesta Jehovan eteen lakiliiton alaisuudessa?
8 Sen jälkeen kun Jehova oli vapauttanut Israelin kansan Egyptistä, hän teki heidän kanssaan lakiliiton. Laissa säädettiin, miten lähestyä Jumalaa virkaan nimitetyn papiston välityksellä. Jotkut leeviläiset määrättiin toimimaan pappeina kansan puolesta. Kun tuli esiin kansan kannalta merkittäviä asioita, sen edustaja – joskus kuningas tai profeetta – vei ne Jumalan eteen rukouksessa (1. Samuelin kirja 8:21, 22; 14:36–41; Jeremia 42:1–3). Esimerkiksi temppelin vihkiäisissä kuningas Salomo esitti Jehovalle hartaan rukouksen. Jehova osoitti vuorostaan hyväksyneensä Salomon rukouksen täyttämällä temppelin kirkkaudellaan ja sanomalla: ”Korvani [tulevat olemaan] tarkkaavaisina tässä paikassa esitetylle rukoukselle.” (2. Aikakirja 6:12–7:3, 15.)
9. Mitä vaadittiin ihmiseltä, joka lähestyi Jehovaa pyhäkössä?
9 Jehova sisällytti Israelille annettuun Lakiin vaatimuksen, joka ihmisen oli täytettävä voidakseen lähestyä häntä otollisella tavalla pyhäkössä. Mikä se oli? Ylimmäistä pappia vaadittiin eläinuhrien uhraamisen lisäksi polttamaan joka aamu ja joka ilta Jehovan edessä hyvänhajuista suitsuketta. Myöhemmin myös alipapit suorittivat tällaista palvelusta muulloin paitsi sovituspäivänä. Jos papit eivät olisi osoittaneet tällä tavoin kunnioitusta, Jehova ei olisi mielistynyt heidän palvelukseensa. (2. Mooseksen kirja 30:7, 8; 2. Aikakirja 13:11.)
10, 11. Mitä todisteita meillä on siitä, että Jehova otti vastaan yksilöiden rukouksia?
10 Oliko muinaisessa Israelissa mahdollista lähestyä Jumalaa vain tuohon tehtävään määrättyjen edustajien välityksellä? Ei, vaan Raamattu osoittaa, että Jehova kuunteli mielellään ihmisten henkilökohtaisia rukouksia. Salomo anoi temppelin vihkiäisrukouksessa Jehovalta: ”Minkä tahansa rukouksen, minkä tahansa suosionpyynnön joku ihminen tai koko kansasi Israel esittäneekin, – – kun hän todella levittää kätensä tätä huonetta kohti, niin kuulethan sinä taivaista, asuinpaikastasi.” (2. Aikakirja 6:29, 30.) Luukas kertoo, että kun Johannes Kastajan isä Sakarja suitsutti pyhäkössä, joukko pappeihin kuulumattomia Jehovan palvojia ”oli ulkopuolella rukoilemassa”. Ilmeisesti ihmisille oli tullut tavaksi kokoontua rukoilemaan pyhäkön ulkopuolelle samaan aikaan kun kultaisella alttarilla suitsutettiin Jehovalle. (Luukas 1:8–10.)
11 Kun siis Jehovaa lähestyttiin oikealla tavalla, hän otti mielellään vastaan anomuksia sekä niiltä, jotka edustivat koko kansaa, että yksilöiltä, jotka pyrkivät lähestymään häntä henkilökohtaisesti. Nykyään emme enää elä lakiliiton alaisuudessa. Silti muinaisten israelilaisten tapoihin lähestyä Jumalaa liittyy erittäin tärkeitä piirteitä, joita voimme soveltaa rukouksiimme.
Kristillisen järjestelyn alaisuudessa
12. Mikä järjestely kristityillä on Jehovan lähestymistä varten?
12 Me elämme nykyään kristillisen järjestelyn alaisuudessa. Enää ei ole kirjaimellista temppeliä, jossa papit edustaisivat kaikkia Jumalan palvelijoita tai jota kohti voimme kääntyä, kun rukoilemme Jumalaa. Jehovalla on kuitenkin edelleen voimassa järjestely, jonka välityksellä voimme lähestyä häntä. Mikä se on? Vuonna 29 kun Kristus voideltiin ja nimitettiin Ylimmäiseksi Papiksi, alkoi toimia hengellinen temppeli. * Tämä hengellinen temppeli oli uusi järjestely, jonka avulla voitiin lähestyä Jehovaa palvonnan yhteydessä Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin perusteella. (Heprealaisille 9:11, 12.)
13. Mikä rukousta koskeva rinnakkaisuus on Jerusalemin temppelin ja hengellisen temppelin välillä?
13 Monet Jerusalemin temppelin piirteet kuvaavat osuvasti hengelliseen temppeliin liittyviä asioita, myös niitä, jotka koskevat rukousta (Heprealaisille 9:1–10). Mitä edusti esimerkiksi suitsuke, jota poltettiin aamuin illoin temppelin pyhän osaston suitsutusalttarilla? Ilmestyskirjan mukaan ”suitsutus tarkoittaa pyhien rukouksia” (Ilmestys 5:8; 8:3, 4). Daavid henkeytettiin kirjoittamaan: ”Olkoon rukoukseni valmistettu kuin suitsutus edessäsi.” (Psalmit 141:2.) Kristillisessä järjestelyssä hyväntuoksuinen suitsuke edustaa siis sopivasti Jehovalle esitettyjä otollisia rukouksia ja ylistystä (1. Tessalonikalaisille 3:10).
14, 15. Miten Jehovan lähestyminen on mahdollista a) voidelluille kristityille? b) ”muille lampaille”?
14 Ketkä voivat lähestyä Jumalaa tässä hengellisessä temppelissä? Kirjaimellisessa temppelissä papeilla ja leeviläisillä oli etuoikeus palvella sisemmässä esipihassa, mutta vain papit saattoivat mennä pyhään osastoon. Voidellut kristityt, joilla on taivaallinen toivo, ovat ainutlaatuisessa hengellisessä tilassa, jota sisempi esipiha ja pyhä osasto kuvaavat ja jossa heillä on mahdollisuus esittää rukouksia ja ylistystä Jumalalle.
15 Entä ne, joilla on maallinen toivo, eli ”muut lampaat”? (Johannes 10:16.) Profeetta Jesaja osoitti, että ”päivien lopulla” tulisi monista kansoista ihmisiä palvomaan Jehovaa (Jesaja 2:2, 3). Hän kirjoitti myös, että ”vierasmaalaiset” liittyisivät Jehovaan. Jumala ilmaisi halukkuutensa ottaa heidät vastaan sanomalla: ”Saatan heidät iloitsemaan rukoushuoneessani.” (Jesaja 56:6, 7.) Ilmestyksen 7:9–15 esittää lisää yksityiskohtia kuvaillessaan ”kaikista kansakunnista” koottavaa ”suurta joukkoa”, joka seisoo hengellisen temppelin ulommalla esipihalla palvomassa ja rukoilemassa Jumalaa ”yötä päivää”. On todella lohduttavaa ajatella, että kaikki Jumalan palvelijat voivat nykyään lähestyä vapaasti Jumalaa luottaen täysin siihen, että hän kuulee heitä.
Millaiset rukoukset ovat otollisia?
16. Mitä rukoukseen liittyviä asioita voidaan oppia varhaiskristityistä?
16 Varhaiskristityillä oli tapana rukoilla usein. Millaisten asioiden johdosta he rukoilivat? Kristityt vanhimmat pyysivät opastusta, kun he valitsivat miehiä järjestötehtäviin (Apostolien teot 1:24, 25; 6:5, 6). Epafras rukoili uskonveljiensä puolesta (Kolossalaisille 4:12). Jerusalemin seurakunnan jäsenet rukoilivat Pietarin puolesta, kun hän oli vangittuna (Apostolien teot 12:5). Kohdatessaan vastustusta varhaiskristityt pyysivät Jumalalta rohkeutta seuraavin sanoin: ”Jehova, ota huomioon heidän uhkauksensa ja suo orjiesi puhua jatkuvasti sanaasi täysin rohkeasti.” (Apostolien teot 4:23–30.) Opetuslapsi Jaakob kehotti kristittyjä rukoilemaan Jumalalta viisautta koettelemuksessa (Jaakobin kirje 1:5). Sisällytätkö sinä tällaisia asioita anomuksiin, joita esität Jehovalle?
17. Keiden rukoukset ovat Jehovalle otollisia?
17 Kaikki rukoukset eivät ole Jumalalle otollisia. Miten sitten voimme rukoilla varmoina siitä, että rukouksemme kuullaan? Ne uskolliset ihmiset, joita Jumala kuuli entisaikoina, lähestyivät häntä vilpittömästi, ja heillä oli oikea sydämen asenne. He ilmaisivat uskoa ja todistivat sen hyvillä teoilla. Voimme luottaa siihen, että Jehova kuuntelee niitä, jotka lähestyvät häntä samalla tavoin nykyään.
18. Mikä vaatimus kristittyjen täytyy täyttää, jotta heidän rukouksensa kuultaisiin?
18 Vaaditaan vielä jotain muuta. Apostoli Paavali selitti tätä sanoessaan: ”Hänen kauttaan me – – saamme lähestyä Isää yhden hengen välityksellä.” Ketä Paavali tarkoitti sanoilla ”hänen kauttaan”? Jeesusta Kristusta. (Efesolaisille 2:13, 18.) Voimme siis lähestyä vapaasti Isää ainoastaan Jeesuksen kautta (Johannes 14:6; 15:16; 16:23, 24).
19. a) Milloin israelilaisten suitsuttamisesta tuli Jehovalle vastenmielistä? b) Miten voimme varmistautua siitä, että rukouksemme ovat Jehovalle kuin hyväntuoksuinen suitsuke?
19 Kuten jo mainittiin, israelilaispappien polttama suitsuke edustaa Jumalan uskollisten palvelijoiden otollisia rukouksia. Toisinaan israelilaisten suitsuttaminen oli kuitenkin Jehovasta vastenmielistä. Näin oli silloin, kun israelilaiset polttivat suitsuketta temppelissä mutta kumarsivat samaan aikaan epäjumalia. (Hesekiel 8:10, 11.) Nykyäänkin niiden rukoukset, jotka väittävät palvelevansa Jehovaa mutta jotka samaan aikaan toimivat vastoin hänen lakejaan, ovat hänelle kuin vastenmielinen haju (Sananlaskut 15:8). Pitäkäämme siis kaikki elämämme puolet puhtaina, niin että rukouksemme ovat Jumalalle kuin hyväntuoksuinen suitsuke. Jehova iloitsee niiden rukouksista, jotka kulkevat hänen vanhurskaita polkujaan (Johannes 9:31). Vastattavaksi jää kuitenkin vielä joitakin kysymyksiä. Miten meidän tulisi rukoilla? Mitä voimme rukoilla? Entä miten Jumala vastaa rukouksiimme? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan näitä ja muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä.
[Alaviite]
Osaatko selittää?
• Millä tavalla epätäydelliset ihmiset voivat lähestyä Jumalaa otollisesti?
• Miten voimme rukouksissamme jäljitellä patriarkkoja?
• Mitä opimme varhaiskristittyjen rukouksista?
• Milloin rukouksemme ovat Jumalalle kuin hyväntuoksuinen suitsuke?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 23]
Miksi Jumala hyväksyi Abelin uhrin mutta ei Kainin uhria?
[Kuva s. 24]
”Olen tomua ja tuhkaa”
[Kuva s. 25]
”Minä totisesti annan sinulle kymmenykset”
[Kuva s. 26]
Ovatko rukouksesi Jehovalle kuin hyväntuoksuinen suitsuke?