Pane toivosi Jehovaan ja ole rohkea

”Pane toivosi Jehovaan; ole rohkea, ja olkoon sydämesi luja. Niin, pane toivosi Jehovaan.” (PSALMIT 27:14)

1. Miten tärkeää toivo on, ja miten tätä sanaa käytetään Raamatussa?

AITO toivo on kuin kirkas valo. Se auttaa meitä näkemään tämänhetkisten koettelemusten yli ja kohtaamaan tulevaisuuden rohkeasti ja iloiten. Vain Jehova pystyy antamaan meille varman toivon, ja hän antaa sen henkeytetyn Sanansa välityksellä (2. Timoteukselle 3:16). Sanat ”toivo” ja ”toivoa” eri muodoissaan esiintyvätkin Raamatussa yli 170 kertaa ja viittaavat sekä jonkin hyvän innokkaaseen ja vakuuttuneeseen odottamiseen että tuon odotuksen kohteeseen. * Tällainen toivo on enemmän kuin vain toive, jolla ei ole perusteita tai mahdollisuutta toteutua.

2. Millainen osa toivolla oli Jeesuksen elämässä?

² Kun Jeesus kohtasi koettelemuksia ja vaikeuksia, hän katsoi niiden yli ja pani toivonsa Jehovaan. ”Sen ilon vuoksi, joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti kidutuspaalun, halveksien häpeää, ja on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” (Heprealaisille 12:2.) Koska Jeesus odotti innokkaasti Jehovan suvereeniuden kunniaan saattamista ja hänen nimensä pyhittämistä, hän totteli aina Jumalaa huolimatta siitä, mitä se hänelle maksoi.

3. Millainen osa toivolla on Jumalan palvelijoiden elämässä?

³ Kuningas Daavid viittaa toivon ja rohkeuden väliseen yhteyteen sanoessaan: ”Pane toivosi Jehovaan; ole rohkea, ja olkoon sydämesi luja. Niin, pane toivosi Jehovaan.” (Psalmit 27:14.) Jos haluamme, että sydämemme on luja, emme saa koskaan antaa toivomme himmetä, vaan meidän täytyy pitää se aina kirkkaana mielessä ja vaalia sitä. Näin voimme Jeesusta jäljitellen ilmaista rohkeutta ja intoa, kun osallistumme työhön, jonka hän uskoi opetuslapsilleen (Matteus 24:14; 28:19, 20). Toivo mainitaankin uskon ja rakkauden rinnalla merkittävänä  ja kestävänä ominaisuutena, joka on tunnusomainen Jumalan palvelijoiden elämässä (1. Korinttilaisille 13:13).

Onko toivo sinussa ”runsaana”?

4. Mitä voidellut kristityt ja heidän kumppaninsa, ”muut lampaat”, odottavat innokkaasti?

⁴ Jumalan kansalla on edessään suurenmoinen tulevaisuus. Voidellut kristityt odottavat innokkaasti saavansa palvella Kristuksen kanssa taivaassa, kun taas ”muut lampaat” toivovat, että heidät ”vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan [maallisten] lasten loistoisaan vapauteen” (Johannes 10:16; Roomalaisille 8:19–21; Filippiläisille 3:20). Tuohon ”loistoisaan vapauteen” sisältyy vapautus synnistä ja sen hirvittävistä seurauksista. Koska Jehova on ”jokaisen hyvän annin ja jokaisen täydellisen lahjan” Antaja, hän antaa uskollisille palvelijoilleen vain parasta (Jaakobin kirje 1:17; Jesaja 25:8).

5. Miten toivo tulee meissä ”runsaaksi”?

⁵ Miten suuri osa kristillisellä toivolla pitäisi olla elämässämme? Roomalaiskirjeen 15:13:ssa sanotaan: ”Täyttäköön toivon Jumala teidät kaikella ilolla ja rauhalla sen kautta, että uskotte, jotta toivo olisi teissä runsaana pyhän hengen voiman ohella.” Toivoa voidaan verrata pimeässä lepattavan kynttilän sijasta aamuauringon loistaviin säteisiin, jotka täyttävät elämän rauhalla, onnellisuudella, tarkoituksella ja rohkeudella. Huomaa, että toivo on meissä ”runsaana”, kun uskomme Jumalan kirjoitettuun sanaan ja saamme hänen pyhää henkeään. Roomalaiskirjeen 15:4:ssä sanotaan: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” Kysy siis itseltäsi, pidätkö toivosi kirkkaana tutkimalla ahkerasti Raamattua ja lukemalla sitä päivittäin. Rukoiletko usein, että saisit Jumalan henkeä? (Luukas 11:13.)

6. Mitä meidän on varottava, jotta toivomme pysyisi kirkkaana?

⁶ Jeesus, joka on Esimerkkimme, ammensi voimaa Jumalan sanasta. Kun ajattelemme tarkoin häntä, emme väsy emmekä ”lannistu sielussamme” (Heprealaisille 12:3). On selvää, että jos Jumalan antama toivomme hämärtyy mielessämme ja sydämessämme tai jos huomiomme kääntyy muualle – kenties materialistisiin tai maallisiin tavoitteisiin – väsymme pian hengellisesti ja menetämme lopulta moraalisen voiman ja rohkeuden. Silloin voimme jopa ”haaksirikkoutua uskomme suhteen” (1. Timoteukselle 1:19). Todellinen toivo sitä vastoin lujittaa uskoamme.

Toivo – välttämätön edellytys uskolle

7. Millä tavoin toivo on välttämätön edellytys uskolle?

⁷ ”Usko on sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan, selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä”, sanotaan Raamatussa (Heprealaisille 11:1). Toivo ei siis ole ainoastaan uskon vähäpätöinen lisä vaan sen olennainen osa. Ajattele Abrahamia. Kun Jehova lupasi hänelle ja hänen vaimolleen Saaralle perillisen, he olivat inhimillisesti katsoen ohittaneet lastensaanti-iän (1. Mooseksen kirja 17:15–17). Miten Abraham suhtautui asiaan? ”Vaikka toivo oli mennyt, hän uskoi silti toivoon nojautuen, että hänestä tulisi monien kansakuntien isä.” (Roomalaisille 4:18.) Jumalan antama toivo loi lujan perustuksen Abrahamin uskolle, että hän saisi jälkeläisen. Hänen uskonsa vuorostaan kirkasti ja vahvisti hänen toivoaan. Abrahamilla ja Saaralla oli jopa rohkeutta jättää kotinsa ja sukulaisensa ja asua lopun elämäänsä teltoissa vieraassa maassa.

8. Miten uskollinen kestävyys vahvistaa toivoa?

⁸ Abraham piti toivonsa varmana tottelemalla ehdottomasti Jehovaa silloinkin, kun se oli vaikeaa (1. Mooseksen kirja 22:2, 12). Jos olemme tottelevaisia ja kestäviä Jehovan palveluksessa, mekin voimme luottaa siihen, että saamme palkinnon. Paavali kirjoitti: ”Kestävyys vuorostaan [saa aikaan] hyväksytyn tilan”, joka vuorostaan saa aikaan toivon, ”eikä toivo johda pettymykseen” (Roomalaisille 5:4, 5). Tämän vuoksi Paavali kirjoitti myös seuraavat sanat: ”Haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka.” (Heprealaisille  6:11.) Tällainen myönteinen näkemys, jonka perustana on läheinen suhde Jehovaan, voi auttaa meitä kohtaamaan minkä tahansa vaikeuden rohkeasti, jopa iloiten.

”Iloitkaa toivossa”

9. Minkä tekeminen säännöllisesti voi auttaa meitä ”iloitsemaan toivossa”?

⁹ Jumalan antama toivomme on ylivertainen kaiken sen rinnalla, mitä maailma voi tarjota. Psalmissa 37:34 sanotaan: ”Pane toivosi Jehovaan ja noudata hänen tietään, niin hän korottaa sinut ottamaan maan haltuusi. Kun jumalattomat karsitaan pois, sinä näet sen.” Meillä on tosiaankin kaikki syyt ”iloita toivossa” (Roomalaisille 12:12). Jotta tämä olisi mahdollista, meidän täytyy kuitenkin pitää toivomme elävänä mielessä. Mietitkö säännöllisesti Jumalan antamaa toivoasi? Pystytkö kuvittelemaan itsesi paratiisiin, jossa saat nauttia säteilevästä terveydestä, olla vapaa huolista, elää sinulle rakkaiden ihmisten parissa ja osallistua tyydyttävään työhön? Mietiskeletkö julkaisuissamme kuvattuja paratiisinäkymiä? Tällaista säännöllistä mietiskelyä voitaisiin verrata sellaisen ikkunan puhdistamiseen, josta avautuu upea näköala. Ellemme puhdista lasia, niin lika pilaa nopeasti kauniin näkymän. Toiset asiat saattavat silloin vangita huomiomme. Älkäämme koskaan antako käydä näin!

10. Miksi palkinnon odottaminen vaikuttaa suotuisasti suhteeseemme Jehovaan?

¹⁰ Pääsyy, jonka vuoksi palvelemme Jehovaa, on tietysti se, että rakastamme häntä (Markus 12:30). Meidän tulisi silti odottaa innokkaasti palkintoa. Jehova todellisuudessa edellyttää sitä meiltä. Heprealaiskirjeen 11:6:ssa sanotaan: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää häntä, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” Miksi Jehova haluaa, että pidämme häntä Palkitsijana? Koska tällöin osoitamme, että tunnemme taivaallisen Isämme hyvin. Hän on antelias ja rakastaa lapsiaan. Ajattele, miten onnettomia olisimme ja miten helposti masentuisimme, ellei meillä olisi ”tulevaisuutta ja toivoa” (Jeremia 29:11).

11. Miten Jumalan antama toivo auttoi Moosesta tekemään viisaita ratkaisuja?

¹¹ Huomattava esimerkki miehestä, joka keskitti huomionsa Jumalan antamaan toivoon, oli Mooses. Koska Mooses oli ”faraon tyttären poika”, hänellä oli mahdollisuus nauttia vallasta, maineesta ja Egyptin rikkauksista. Tavoittelisiko hän näitä vai palvelisiko hän Jehovaa? Mooses valitsi rohkeasti jälkimmäisen vaihtoehdon. Minkä vuoksi? Koska hän ”katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua”. (Heprealaisille 11:24–26.) Mooses ei varmastikaan suhtautunut  välinpitämättömästi Jehovan hänen eteensä asettamaan toivoon.

12. Miksi kristillinen toivo on kuin kypärä?

¹² Apostoli Paavali vertasi toivoa kypärään. Kuvaannollinen kypärämme suojelee mieltämme auttamalla meitä tekemään viisaita ratkaisuja, asettamaan asiat oikeaan arvojärjestykseen ja säilyttämään nuhteettomuuden (1. Tessalonikalaisille 5:8). Onko sinulla kuvaannollinen kypärä päässäsi kaikkina aikoina? Jos on, et pane toivoasi ”epävarmaan rikkauteen”, vaan panet sen Mooseksen ja Paavalin tavoin ”Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme”. Vaatii tosin rohkeutta vastustaa yleistä suuntausta ja kääntää selkänsä itsekkäille pyrkimyksille, mutta se kannattaa! Miksi tosiaankaan tyytyä mihinkään vähempään kuin niitä odottavaan ”todelliseen elämään”, jotka panevat toivonsa Jehovaan ja rakastavat häntä? (1. Timoteukselle 6:17, 19.)

”En missään tapauksessa jätä sinua”

13. Mitä Jehova vakuuttaa uskollisille palvelijoilleen?

¹³ Maailman kärsiessä yhä lisääntyvistä ”ahdingon tuskista” niiden tulevaisuus, jotka panevat toivonsa nykyiseen asiainjärjestelmään, näyttää varmasti synkältä (Matteus 24:8). Ne jotka panevat toivonsa Jehovaan, eivät kuitenkaan pelkää. He saavat ”asua turvassa ja olla onnettomuuden kauhun häiritsemättä” (Sananlaskut 1:33). Koska he eivät pane toivoaan nykyiseen järjestelmään, he noudattavat iloiten Paavalin neuvoa: ”Olkoon elämäntapanne vailla rahanrakkautta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’” (Heprealaisille 13:5.)

14. Miksi kristittyjen ei tarvitse olla asiattomasti huolissaan aineellisista tarpeistaan?

¹⁴ Painokkaat ilmaukset ”en missään tapauksessa” ja ”enkä suinkaan” vahvistavat epäilyksittä sen, että Jumala välittää meistä. Myös Jeesus vakuutti, että Jumala huolehtii meistä rakkaudellisesti, kun hän sanoi: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu [elämän aineelliset välttämättömyydet] lisätään teille. Älkää siis olko koskaan huolissanne seuraavasta päivästä, sillä seuraavalla päivällä on omat huolensa.” (Matteus 6:33, 34.) Jehova tietää, ettei meidän ole helppoa työskennellä innokkaasti hänen Valtakuntansa hyväksi, jos vastuu elatuksen hankkimisesta lepää harteillamme koko painollaan. Pankaamme siksi täysi luottamuksemme hänen kykyynsä ja haluunsa huolehtia tarpeistamme (Matteus 6:25–32; 11:28–30).

15. Miten kristityt pitävät silmänsä ”yksinkertaisena”?

¹⁵ Luottamuksemme Jehovaan ilmenee siitä, että pidämme silmämme ”yksinkertaisena” (Matteus 6:22, 23). Yksinkertainen silmä on vilpitön, vaikuttimiltaan puhdas ja vailla ahneutta ja itsekästä kunnianhimoa. Silmän pitäminen yksinkertaisena ei merkitse sitä, että eläisimme äärimmäisessä köyhyydessä tai laiminlöisimme fyysisistä tarpeistamme huolehtimisen. Se merkitsee pikemminkin sitä, että osoitamme ”tervemielisyyttä” pitäessämme Jehovan palveluksen ensi sijalla (2. Timoteukselle 1:7).

16. Miksi silmän pitäminen yksinkertaisena vaatii uskoa ja rohkeutta?

¹⁶ Silmän pitäminen yksinkertaisena kysyy uskoa ja rohkeutta. Jos esimerkiksi työnantaja vaatii, että työskentelet säännöllisesti seurakunnan kokousten aikana, asetatko rohkeasti hengelliset asiat ensi sijalle? Jos joku epäilee, mahtaako Jehova täyttää lupauksensa huolehtia palvelijoistaan, Saatanan ei tarvitse muuta kuin jatkaa painostusta, ja tuo ihminen saattaisi lopettaa kokouksissa käymisen kokonaan. Uskon puutteemme voi antaa Saatanalle niin lujan otteen meistä, että arvojärjestyksemme määrää hän, ei Jehova. Se olisi todella murheellinen tilanne. (2. Korinttilaisille 13:5.)

”Pane toivosi Jehovaan”

17. Miten niitä, jotka luottavat Jehovaan, siunataan jo tänä aikana?

¹⁷ Raamattu osoittaa toistuvasti, että Jehova ei tuota koskaan pettymystä niille, jotka  panevat toivonsa ja luottamuksensa häneen (Sananlaskut 3:5, 6; Jeremia 17:7). Aika ajoin he saattavat tosin joutua tyytymään vähempään, mutta he pitävät tätä pienenä uhrauksena niihin siunauksiin verrattuna, jotka heitä odottavat. He osoittavat näin, että he ”panevat toivonsa Jehovaan” ja luottavat siihen, että hän lopulta täyttää uskollistensa sydämen kaikki vanhurskaat halut. (Psalmit 37:4, 34.) Siksi he ovat todella onnellisia jo nyt. ”Vanhurskaiden odotteena on ilo, mutta jumalattomien toivo raukeaa.” (Sananlaskut 10:28.)

18, 19. a) Mitä Jehova vakuuttaa rakkaudellisesti meille? b) Miten pidämme Jehovan ”oikealla puolellamme”?

¹⁸ Kun pieni poika kävelee käsi kädessä isänsä kanssa, hän tuntee olonsa turvalliseksi. Sama pitää paikkansa meistä, kun kuljemme taivaallisen Isämme kanssa. Jehova sanoi Israelille: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. – – Olen todella auttava sinua. – – Sillä minä, Jehova, sinun Jumalasi, tartun oikeaan käteesi, minä, joka sanon sinulle: ’Älä pelkää. Minä olen auttava sinua.’” (Jesaja 41:10, 13.)

¹⁹ Miten lämmittävä kielikuva: Jehova tarttuu meidän käteemme! Daavid kirjoitti: ”Olen asettanut Jehovan alati eteeni. Koska hän on oikealla puolellani, minua ei horjuteta.” (Psalmit 16:8.) Miten me pidämme Jehovan ”oikealla puolellamme”? Teemme sen ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin annamme hänen Sanansa opastaa meitä kaikissa elämämme piirteissä, ja toiseksi odotamme sitä loistoisaa palkintoa, jonka Jehova on asettanut eteemme. Psalmista Asaf lauloi: ”Olen aina kanssasi; olet tarttunut oikeaan käteeni. Neuvollasi sinä johdatat minua, ja myöhemmin sinä johdat minut jopa kunniaan.” (Psalmit 73:23, 24.) Kun tunnemme tällaista varmuutta, voimme tosiaan katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

”Teidän vapautuksenne on lähestymässä”

20, 21. Millainen tulevaisuus odottaa niitä, jotka panevat toivonsa Jehovaan?

²⁰ Mitä pitemmälle aika kuluu, sitä tärkeämmäksi käy pitää Jehova oikealla puolellamme. Pian väärä uskonto saa loppunsa, mikä aloittaa sellaisen ahdistuksen ajan, jollaista Saatanan maailma ei ole kokenut koskaan ennen (Matteus 24:21). Pelko tulee valtaamaan uskottoman ihmiskunnan. Tuona sekasortoisena aikana Jehovan rohkeat palvelijat kuitenkin iloitsevat täynnä toivoa. Jeesus sanoi: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” (Luukas 21:28.)

²¹ Iloitkaamme siksi Jumalalta saamassamme toivossa antamatta Saatanan pettää tai houkutella ovelasti meitä kääntämään huomiotamme muihin asioihin. Tehkäämme samalla kovasti työtä kehittääksemme uskoa, rakkautta ja jumalanpelkoa. Kun teemme näin, meillä tulee olemaan rohkeutta totella Jehovaa kaikenlaisissa olosuhteissa ja vastustaa Panettelijaa (Jaakobin kirje 4:7, 8). ”Olkaa rohkeat, ja olkoon sydämenne luja, kaikki te, jotka odotatte Jehovaa.” (Psalmit 31:24.)

[Alaviite]

Osaatko vastata?

• Millä tavoin Jeesuksen toivo myötävaikutti hänen rohkeuteensa?

• Miten usko ja toivo liittyvät toisiinsa?

• Miten toivo voi uskon ohella antaa kristitylle rohkeutta pitää asiat oikeassa arvojärjestyksessä?

• Miksi ne, jotka ”panevat toivonsa Jehovaan”, katsovat tulevaisuuteen luottavaisin mielin?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 28]

Oletpa nuori tai vanha, voitko nähdä itsesi paratiisissa?