Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Voimmeko todella oppia tuntemaan Jumalan?

Voimmeko todella oppia tuntemaan Jumalan?

Voimmeko todella oppia tuntemaan Jumalan?

”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan.” (JOHANNES 17:3)

”OI SITÄ Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä!” huudahti apostoli Paavali ja jatkoi: ”Kuinka tutkimattomat ovatkaan hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä!” (Roomalaisille 11:33.) Tarkoittaako tämä, etteivät ihmiset pysty pääsemään perille Jumalan viisaudesta ja tiedosta ja että häntä ja hänen tarkoituksiaan olisi siksi mahdotonta oppia tuntemaan?

Teologisen suunnan via negativan kannattajat uskovat, että näin on. Tietoteos The Encyclopedia of Religion mainitsee tästä katsomuksesta: ”Jumala ylittää kaiken, mitä hänestä voidaan tietää. – – Jumalaa ei voi nimetä eikä määritellä. Jokainen nimi tai määritelmä asettaa rajat, ja Jumala on niiden yläpuolella. – – hän ei ole tiedon kohde, sillä hän on tiedon yläpuolella.” *

Aikakauslehti Newsweek puolestaan toteaa, että maallistuneissa yhteiskunnissa monet ovat taipuvaisia ”eräänlaiseen uuteen oikeaoppisuuteen”, jonka mukaan ”on olemassa vain yksi totuus, ja tuo totuus on, ettei totuutta ole”.

Monet eivät kuitenkaan saa vastauksia elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiinsä. He näkevät sydäntä raastavia ongelmia, kuten köyhyyttä, sairauksia ja väkivaltaa. Elämän epävarmuus voi tuntua heistä äärimmäisen turhauttavalta. He saattavat kaivata kiihkeästi vastauksia, mutta kun niitä ei näytä olevan tarjolla, he voivat päätellä, ettei vastauksia ole. Siksi monet tällaiset ihmiset ovat jättäneet järjestäytyneen uskonnon ja yrittävät muodostaa oman käsityksensä Jumalasta, mikäli he enää edes uskovat häneen.

Raamatun kanta

Niitä jotka suhtautuvat myönteisesti Raamattuun ja pitävät Jeesusta Kristusta Jumalan Edustajana, pitäisi kiinnostaa Raamatun näkemys asiasta. Saatat muistaa, että Jeesus puhui kerran kahdesta tiestä: ”leveästä ja avarasta, joka vie tuhoon”, ja ”kapeasta, joka vie elämään”. Hän selitti, miten kummankin tien kulkijat voidaan tunnistaa: ”Heidän hedelmistään te tunnette heidät.” Mistä hedelmistä? Ei siitä mitä he sanovat, vaan siitä mitä he tekevät, kuten Jeesus selvensi: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, tule menemään taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaissa olevan Isäni tahdon.” Se että sanoo uskovansa Jumalaan, ei riitä. Meidän täytyy tehdä Jumalan tahto. Johdonmukaisesti ajatellen meillä täytyy tietenkin ensin olla täsmällistä tietoa siitä, mikä Jumalan tahto on. (Matteus 7:13–23.)

Jeesus osoitti selvin sanoin, että ihmisten on mahdollista saada tietoa Jumalasta. Hän sanoi: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.) Voimme selvästikin saada Jumalalta lähtöisin olevaa viisautta ja tietoa, mutta vain, jos näemme vaivaa etsiäksemme niitä. Niille, jotka toimivat näin, Jumala lahjoittaa ikuisen elämän, joten etsintä on varmasti vaivan arvoista.

[Alaviite]

^ kpl 4 Samankaltaisia ajatuksia esiintyy myös hindulaisuudessa, taolaisuudessa ja buddhalaisuudessa.

[Kuva s. 4]

Jeesus sanoi, että kapea tie johtaa elämään