Kohokohtia Jesajan kirjasta (1. osa)
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Jesajan kirjasta (1. osa)
”KENET minä lähetän, ja kuka menee meidän puolestamme?” Tähän Jehova Jumalan kutsuun Amosin poika Jesaja vastaa: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” (Jesaja 1:1; 6:8.) Sitten Jesaja asetetaan profeetaksi. Hänen palveluksestaan kerrotaan hänen mukaansa nimetyssä Raamatun kirjassa.
Jesajan kirja on profeetan itsensä kirjoittama. Se käsittää 46 vuoden ajanjakson noin vuodesta 778 vuoden 732 eaa. jälkeiseen aikaan saakka. Vaikka kirja sisältää tuomiojulistuksia Juudaa, Israelia ja niitä ympäröiviä kansakuntia vastaan, se ei keskity tuomioihin vaan Jehova Jumalalta tulevaan pelastukseen (Jesaja 25:9). Jo yksin nimi Jesaja tarkoittaa ’Jehovan pelastusta’. Tässä kirjoituksessa käsitellään kohokohtia Jesajan 1:1–35:10:stä.
”SIITÄ PALAA VAIN JÄÄNNÖS”
Raamattu ei kerro, välittikö Jesaja kirjansa viiteen ensimmäiseen lukuun muistiin merkityn profeetallisen sanoman ennen kuin hänet asetettiin profeetaksi vai vasta sen jälkeen (Jesaja 6:6–9). Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että Juuda ja Jerusalem ovat hengellisesti sairaita ”jalkapohjasta aina päähän asti” (Jesaja 1:6). Epäjumalanpalvelus rehottaa. Johtajat ovat turmeltuneita. Naisista on tullut pöyhkeitä. Ihmiset eivät palvele tosi Jumalaa hänen hyväksymällään tavalla. Jesajan käsketään mennä ja puhua ”yhä uudelleen” niille, jotka eivät ymmärrä eivätkä halua saada tietoa.
Juudaa uhkaa Israelin ja Syyrian yhdistyneiden joukkojen hyökkäys. Käyttämällä Jesajaa ja hänen lapsiaan ”tunnusmerkkeinä ja ihmeinä” Jehova vakuuttaa Juudalle, etteivät keskenään liittoutuneet israelilaiset ja syyrialaiset onnistu yrityksessään (Jesaja 8:18). Pysyvän rauhan tuo vain ”Rauhan Ruhtinaan” hallinto (Jesaja 9:6, 7). Jehova tuomitsee myös Assyrian, kansan jota hän käyttää ”keppinä suuttumuksensa ilmaisemiseksi”. Juuda joutuu lopulta vankeuteen, ja ”siitä palaa vain jäännös”. (Jesaja 10:5, 21, 22.) Tosi oikeus toteutuu, kun kuvaannollisesta ”Iisain kannosta – – puhkeava virpi” hallitsee (Jesaja 11:1).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:8, 9: Miten Siionin tytär ”jätetään jäljelle niin kuin lehtimaja viinitarhaan, niin kuin tähystyskoju kurkkumaalle”? Tällä tarkoitetaan sitä, että assyrialaisten hyökätessä Jerusalem näyttää sangen suojattomalta, kuin pelkältä lehtimajalta viinitarhassa tai huteralta kojulta kurkkumaalla. Jehova kuitenkin tulee sen avuksi eikä anna sille käydä niin kuin Sodomalle ja Gomorralle.
1:18: Mitä tarkoitetaan kehotuksella ”tulkaahan ja oikaiskaamme asiat välillämme”? Tämä ei ole kutsu tulla keskustelemaan, jotta päästäisiin kompromissiin. Jae viittaa sen sijaan istuntoon, jossa vanhurskas Tuomari Jehova antaa Israelille mahdollisuuden muuttua ja puhdistautua.
6:8a: Miksi tässä käytetään pronomineja ”minä” ja ”meidän”? Pronominilla ”minä” tarkoitetaan Jehova Jumalaa. Monikollinen pronomini ”meidän” osoittaa, että Jehovan kanssa on joku toinen persoona. Tämä on tietysti hänen ”ainosyntyinen Poikansa” (Johannes 1:14; 3:16).
6:11: Mitä Jesaja tarkoitti kysyessään: ”Kuinka kauan, oi Jehova?” Jesaja ei kysynyt, kuinka kauan hänen pitäisi julistaa Jehovan sanomaa vastaanottamattomalle kansalle, vaan hän halusi tietää, kuinka kauan kansan hengellisesti sairas tila tuottaisi häpeää Jumalan nimelle.
7:3, 4: Miksi Jehova antoi pahan kuninkaan Ahasin pelastua? Syyrian ja Israelin kuninkaat aikoivat syöstä Juudan kuninkaan Ahasin valtaistuimelta ja asettaa hänen tilalleen nukkehallitsijan, Tabeelin pojan, joka ei ollut Daavidin jälkeläinen. Tämä Saatana Panettelijan juoni olisi lakkauttanut Daavidin kanssa tehdyn valtakuntaliiton. Jehova antoi Ahasin pelastua voidakseen säilyttää sukuhaaran, jonka kautta luvattu ”Rauhan Ruhtinas” tulisi (Jesaja 9:6).
7:8: Miten Efraim ”pirstottiin” 65 vuoden kuluessa? ”Israelin kuninkaan Pekahin päivinä”, vähän sen jälkeen kun Jesaja oli esittänyt tämän ennustuksen, alkoi kymmenen heimon valtakunnan asukkaiden maastakarkotus ja maan uudelleen asuttaminen vierasmaalaisilla (2. Kuninkaiden kirja 15:29). Tätä jatkui aina Assyrian kuninkaan Assarhaddonin, Sanheribin pojan ja seuraajan, päiviin saakka (2. Kuninkaiden kirja 17:6; Esra 4:1, 2; Jesaja 37:37, 38). Nämä assyrialaisten järjestämät väestön pakkosiirrot Samariaan ja sieltä pois saattavat liittyä Jesajan 7:8:ssa mainittuun 65 vuoden ajanjaksoon.
11:1, 10: Miten Jeesus Kristus voi olla sekä ”Iisain kannosta – – puhkeava virpi” että ”Iisain juuri”? (Roomalaisille 15:12.) Lihallisessa mielessä Jeesus polveutui ”Iisain kannosta” eli hän oli Iisain jälkeläinen tämän pojan Daavidin kautta (Matteus 1:1–6; Luukas 3:23–32). Kuninkaanvallan saaminen kuitenkin vaikuttaa Jeesuksen suhteeseen hänen esi-isiinsä. Koska Jeesukselle on annettu voima ja valta suoda tottelevaisille ihmisille ikuinen elämä maan päällä, hänestä tulee heidän ”Iankaikkinen Isänsä” (Jesaja 9:6). Näin hän on esi-isiensä, myös Iisain, ”juuri”.
Opetuksia meille
1:3: Jos kieltäydymme elämästä Luojamme vaatimusten mukaisesti, olemme tietämättömämpiä kuin sonni tai aasi. Toisaalta arvostuksen kasvattaminen kaikkea sitä kohtaan, mitä Jehova on tehnyt hyväksemme, estää meitä toimimasta ymmärtämättömästi ja hylkäämästä häntä.
1:11–13: Ulkokultaiset uskonnolliset seremoniat ja muodolliset rukoukset ovat Jehovasta rasittavia. Tekojemme ja rukoustemme tulisi olla lähtöisin oikeasta vaikuttimesta.
1:25–27; 2:2; 4:2, 3: Juudan orjuuden ja autioituksen oli määrä päättyä, kun katuva jäännös palaisi Jerusalemiin ja ennallistaisi tosi palvonnan. Jehova on armollinen katuville väärintekijöille.
2:2–4: Se että innokkaasti saarnaamme Valtakuntaa ja teemme opetuslapsia, auttaa moniin kansakuntiin kuuluvia opettelemaan rauhan teitä ja pyrkimään rauhaan toistensa kanssa.
4:4: Jehova poistaa eli pesee pois moraalisen epäpuhtauden ja verivelan.
5:11–13: Jos joku rentoutuessaan hylkää hillikkeet eikä pysy kohtuudessa, hän ei toimi tiedon mukaan (Roomalaisille 13:13).
5:21–23: Kristittyjen vanhinten eli valvojien täytyy varoa olemasta ”viisaita omissa silmissään”. Lisäksi heidän tulee olla kohtuullisia ”viinin juonnissa” ja karttaa puolueellisuutta.
11:3a: Jeesuksen esimerkki ja opetukset osoittavat, että ”ilo on Jehovan pelossa”.
”JEHOVA – – OSOITTAA ARMOA JAAKOBILLE”
Luvuissa 13–23 on julistuksia kansakuntia vastaan. Kuitenkin ”Jehova – – osoittaa armoa Jaakobille” antamalla kaikkien Israelin heimojen palata kotimaahansa (Jesaja 14:1). Juudan autioitusta koskevaan sanomaan, joka esitetään luvuissa 24–27, liittyy ennallistuslupaus. Jehova ilmaisee suuttumuksensa ”Efraimin [Israelin] juoppoja” kohtaan siksi, että he ovat liittoutuneet Syyrian kanssa, ja Juudan ”pappia ja profeettaa” kohtaan siksi, että he ovat yrittäneet solmia liiton Assyrian kanssa (Jesaja 28:1, 7). ”Voi Arielia [”Jerusalemia”, engl. viitelaitoksen alav.]”, koska se ”aikoo lähteä alas Egyptiin etsiäkseen turvaa” (Jesaja 29:1; 30:1, 2). Jehovaan uskovien ennustetaan kuitenkin pelastuvan.
Jehova suojelee ”Siioninvuorta” kuin ”harjakas nuori leijona”, joka ”ärisee saaliinsa ääressä” (Jesaja 31:4). Lisäksi luvataan: ”Katso! Kuningas tulee hallitsemaan vanhurskauden hyväksi.” (Jesaja 32:1.) Vaikka se, että Assyria uhkaa Juudaa, saa jopa ”rauhan sanansaattajat” itkemään katkerasti, Jehova lupaa, että hänen kansansa parannetaan ja se saa ”erheensä anteeksi” (Jesaja 33:7, 22–24). ”Jehova on närkästynyt kaikkiin kansakuntiin ja vihastunut koko niiden armeijaan.” (Jesaja 34:2.) Juuda ei jää autioksi. ”Erämaa ja vedetön seutu tulevat riemuitsemaan, ja aavikkotasanko tulee iloitsemaan ja kukkimaan kuin sahrami.” (Jesaja 35:1.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
13:17: Miten meedialaiset eivät pitäneet hopeaa minään eivätkä mieltyneet kultaan? Meedialaiset ja persialaiset pitivät voiton tuomaa kunniaa suuremmassa arvossa kuin sotasaalista. Tämä osoittautui todeksi, kun Kyyros antoi pakkosiirtolaisuudesta palaaville ne kulta- ja hopea-astiat, jotka Nebukadnessar oli ryöstänyt Jehovan temppelistä.
14:1, 2: Miten Jehovan kansaan kuuluvista tuli ”niiden vangitsijoita, jotka pitivät heitä vankeina”, ja miten he ”vallitsivat työvoutejaan”? Tämä toteutui esimerkiksi, kun Daniel sai korkean viran Babylonissa meedialaisten ja persialaisten hallituskaudella, Esteristä tuli Persian kuningatar ja Mordokai nimitettiin Persian maailmanvallan pääministeriksi.
20:2–5: Kuljeskeliko Jesaja todella kolme vuotta ilkosen alasti? Jesaja riisui ehkä vain päällysvaatteensa ja kuljeskeli ”vähissä vaatteissa” (1. Samuelin kirja 19:24, engl. viitelaitoksen alav.).
21:1: Mitä aluetta nimitetään ”meren erämaaksi”? Tällä ilmauksella tarkoitetaan Babyloniaa, vaikkei se sijainnutkaan lähellä varsinaista merta. Syynä on se, että Eufratin ja Tigriin tulvavedet peittivät alueen alleen joka vuosi ja muodostivat soisen ”meren”.
24:13–16: Miten juutalaisille kävisi ”kansojen keskuudessa kuin oliivipuuta lyömällä karistettaessa, kuin jälkikorjuussa viininkorjuun päätyttyä”? Aivan kuten puuhun tai viiniköynnökseen jää sadonkorjuun jälkeen vain muutamia hedelmiä, harvat säilyisivät elossa Jerusalemin ja Juudan tuhosta. Karkotettiinpa eloon jääneet minne tahansa, joko ”valon seudulle [itään Babyloniin]” tai ”meren [Välimeren] saarille”, he kirkastaisivat Jehovaa.
24:21: Keitä ovat ”korkeuden armeija” ja ”maan kuninkaat”? ”Korkeuden armeija” voi hyvinkin viitata pahoihin henkivoimiin. ”Maan kuninkaat” taas ovat maallisia hallitsijoita, joihin demoneilla on voimakas vaikutus (1. Johanneksen kirje 5:19).
25:7: Mikä on ”verho, joka verhoaa kaikki kansat, ja kudottu peite, joka on kudottu kaikkien kansakuntien ylle”? Tämä vertaus kohdistaa huomion ihmiskunnan kahteen suureen viholliseen: syntiin ja kuolemaan.
Opetuksia meille
13:20–22; 14:22, 23; 21:1–9: Jehovan profeetallinen sana toteutuu aina, niin kuin kävi Babyloninkin tapauksessa.
17:7, 8: Vaikka israelilaisten enemmistö ei kuunnellut Jehovaa, jotkut heistä käänsivät katseensa hänen puoleensa. Samoin jotkut kristikunnan jäsenet osoittavat vastakaikua Valtakunnan sanomalle.
28:1–6: Israel joutuu Assyrian käsiin, mutta Jumala huolehtii siitä, että uskolliset säilyvät elossa. Jehovan tuomiot eivät jätä vanhurskaita vaille toivoa.
28:23–29: Jehova oikaisee vilpittömiä yksilöitä heidän erityistarpeidensa ja olosuhteidensa mukaan.
30:15: Jotta Jehova pelastaisi meidät, meidän täytyy ilmaista uskoa ”lepäämällä”, eli meidän ei pidä etsiä pelastusta ihmisten keinoin. Lisäksi ”pysymällä häiriintymättöminä” eli olemalla pelottomia osoitamme luottavamme siihen, että Jehova kykenee suojelemaan meitä.
30:20, 21: Noudattamalla Jumalan henkeytetyn sanan Raamatun ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” ohjausta ”näemme” Jehovan ja ”kuulemme” hänen pelastuksen äänensä (Matteus 24:45).
Jesajan profetia lujittaa luottamustamme Jumalan sanaan
Miten kiitollisia voimmekaan olla Jesajan kirjan sisältämästä Jumalan sanomasta! Jo täyttyneet profetiat lujittavat luottamustamme siihen, että Jehovan suusta lähtevä sana ”ei palaa [hänen] luoksensa tyhjin toimin” (Jesaja 55:11).
Entä mitä on sanottava esimerkiksi Jesajan 9:7:ään ja 11:1–5, 10:een muistiin merkityistä messiaanisista ennustuksista? Eivätkö ne vahvistakin uskoamme Jehovan pelastusjärjestelyihin? Tässä kirjassa on myös sellaisia ennustuksia, joiden suurempi täyttymys tapahtuu meidän aikanamme tai tulevaisuudessa (Jesaja 2:2–4; 11:6–9; 25:6–8; 32:1, 2). Jesajan kirjakin todistaa näin ollen sen puolesta, että ”Jumalan sana on elävä” (Heprealaisille 4:12).
[Kuva s. 8]
Jesaja ja hänen lapsensa olivat ”tunnusmerkkeinä ja ihmeinä Israelissa”
[Kuva s. 8, 9]
Jerusalemista oli määrä tulla ”niin kuin lehtimaja viinitarhaan”
[Kuva s. 10]
Miten kansakuntiin kuuluvia autetaan ”takomaan miekkansa auranvantaiksi”?