Mihin suuntaan joulu on menossa?

JOULUKUUSSA kymmenen vuotta sitten U.S.News & World Report -lehden kansiaiheena oli ”Joulua etsimässä”. Kirjoitus käsitteli sitä, oliko joulusta tulossa ”aidompi, vähemmän kaupallinen”. Onko suunta ollut tämä?

Artikkelissa tarkasteltiin syitä, joiden vuoksi tällainen suuntaus olisi epätodennäköinen. Siinä sanottiin: ”Kristuksen syntymän virallisesta vietosta on muistiinmerkintöjä vasta 300-luvulta, jolloin Konstantinus – – oli Rooman keisarina.” Tämä viittaa ”ainakin jossain määrin siihen, ettei kukaan tiennyt varmasti, milloin Jeesus oli syntynyt”. Kirjoituksessa myönnettiin, että ”evankeliumeissa ei mainita vuotta, saati sitten tarkkaa kuukautta tai päivää”. Erään Texasin yliopiston historiantutkijan mukaan varhaiskristittyjä ”ei yksinkertaisesti kiinnostanut Kristuksen syntymäjuhlan vietto”.

Väliotsikon ”Arvailun varassa” alla pohdittiin sitä, ”miten kirkko päätyi joulukuun 25. päivään”. Tekstissä todettiin: ”Vallitsevan käsityksen mukaan tämän juhlan avulla pyrittiin tietoisesti ’kristillistämään’ saturnalia ja muita pakanajuhlia.” ”Sijoittamalla joulunvieton joulukuun lopulle, jolloin ihmisillä oli jo valmiiksi tapana juhlia, kirkon johtajat varmistivat, että Vapahtajan syntymäjuhla leviäisi laajalle.” 1800-luvun puolivälissä painopiste siirtyi lahjojen ostamiseen ja antamiseen. ”Uusi tapa antaa joululahjoja avasi kaupalle todellisen kultakaivoksen, ja kauppiaat ja mainostajat alkoivat pian markkinoida joulua.”

Joulu ei siis näytä olevan menossa mihinkään muuhun suuntaan kuin entistä kauemmas aidosta kristillisyydestä. Nykyään jouluun liittyy paljon ”räikeää kaupallisuutta”, mutta tosi kristittyjen ei koskaan pitänytkään juhlia Jeesuksen syntymää. Raamatussa päähuomio kohdistetaan sen sijaan lunnaisiin, jotka Kristus antoi, kun hän kuoli ja sai ylösnousemuksen taivaaseen (Matteus 20:28). Tämä on ensiarvoisen tärkeää nyt ja aina.