Jehovan sana on elävä

Kohokohtia Jesajan kirjasta (2. osa)

JESAJA toimii uskollisesti profeettana. Julistukset, jotka hän esitti Israelin kymmenen heimon valtakuntaa vastaan, ovat jo toteutuneet. Nyt hänellä on vielä julistettavana Jerusalemin tulevaisuutta koskeva sanoma.

Jerusalem tuhotaan, ja sen asukkaat otetaan vangeiksi. Autioitus ei ole kuitenkaan jäävä pysyväksi. Aikanaan tosi palvonta ennallistetaan. Tämä on Jesajan 36:1–66:24:n perussanoma. * Näiden lukujen tarkasteleminen hyödyttää meitä, koska monilla tämän jakson ennustuksilla on suurempi eli lopullinen täyttymys meidän aikanamme tai lähitulevaisuudessa. Tämä Jesajan kirjan osa sisältää myös Messiasta koskevia sykähdyttäviä profetioita.

”KATSO! PÄIVÄT TULEVAT”

(Jesaja 36:1–39:8)

Kuningas Hiskian 14. hallitusvuonna (732 eaa.) assyrialaiset tunkeutuvat Juudaan. Jehova lupaa puolustaa Jerusalemia. Hyökkäyksen uhka väistyy, kun yksi ainoa Jehovan enkeli surmaa 185000 assyrialaissotilasta.

Hiskia sairastuu. Jehova vastaa hänen rukoukseensa, parantaa hänet ja antaa hänelle 15 vuotta lisää elinaikaa. Kun Babylonin kuninkaan lähettiläät tulevat onnittelemaan Hiskiaa, tämä näyttää heille epäviisaasti kaikki aarteensa. Jesaja välittää Hiskialle Jehovan sanoman, joka kuuluu: ”Katso! Päivät tulevat, jolloin kaikki, mitä talossasi on ja mitä esi-isäsi ovat varastoineet tähän päivään asti, viedään Babyloniin.” (Jesaja 39:5, 6.) Ennustus toteutuu vähän yli sadan vuoden kuluttua.

Vastaus raamatulliseen kysymykseen

38:8: Mitkä olivat ”portaat”, joilla varjon annettiin perääntyä? Koska niin Egyptissä kuin Babyloniassakin käytettiin 700-luvulla eaa. aurinkokelloja, ”portailla” voitiin tarkoittaa Hiskian isän Ahasin mahdollisesti hankkiman aurinkokellon asteikkoa. Tai palatsissa on ehkä ollut jokin portaikko ja sen vieressä pylväs, joka heitti varjon askelmille. Varjon siirtymisen avulla saatettiin mitata aikaa.

Opetuksia meille

36:2, 3, 22: Vaikka Sebna erotettiin taloudenhoitajan virasta, hän sai jäädä kuninkaan palvelukseen ja toimia seuraajansa sihteerinä  (Jesaja 22:15, 19). Jos meidät jostain syystä poistetaan vastuutehtävästä Jehovan järjestössä, eikö meidän tulisikin jatkaa hänen palvelemistaan missä tahansa asemassa, jossa hän sallii meidän toimia?

37:1, 14, 15; 38:1, 2: Ahdingon aikoina meidän on viisasta kääntyä Jehovan puoleen rukouksessa ja luottaa häneen täysin.

37:15–20; 38:2, 3: Assyrialaisten uhatessa Jerusalemia Hiskian päähuolena oli se, että kaupungin kukistuminen tuottaisi häpeää Jehovan nimelle. Kun Hiskia sai tietää potevansa kuolemaan johtavaa sairautta, hän ei ollut huolissaan vain omasta tilanteestaan. Hänen mieltään painoi ennen kaikkea se, miten hänen kuolemansa lapsettomana vaikuttaisi Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan. Lisäksi häntä huoletti se, kuka johtaisi taistelua assyrialaisia vastaan. Hiskian tavoin mekin pidämme Jehovan nimen pyhittämistä ja hänen tarkoituksensa toteutumista tärkeämpinä kuin omaa pelastustamme.

38:9–20: Tämä Hiskian laulu opettaa, että tärkeintä elämässä on voida ylistää Jehovaa.

”SE RAKENNETAAN UUDELLEEN”

(Jesaja 40:1–59:21)

Heti Jerusalemin tuhoa ja sen jälkeistä Babylonin vankeutta koskevien profetioiden jälkeen Jesaja esittää profetioita ennallistuksesta (Jesaja 40:1, 2). ”Se [Jerusalem] rakennetaan uudelleen”, sanotaan Jesajan 44:28:ssa. Babylonialaiset epäjumalankuvat viedään pois kuin ”matkatavarat” (Jesaja 46:1). Babylon tuhotaan. Kaikki tämä toteutuu kaksisataa vuotta myöhemmin.

Jehova antaa palvelijansa ”kansakuntien valoksi” (Jesaja 49:6). Babylonin ”taivaat” eli vallanpitäjät ”hajoavat hiukkasiksi niin kuin savu”, ja sen alamaiset ”kuolevat kuin sääski”. ”Vangittu Siionin tytär” kuitenkin ”irrottaa siteet kaulastaan”. (Jesaja 51:6; 52:2.) Jehova sanoo niille, jotka tulevat hänen luokseen ja kuuntelevat: ”Minä teen auliisti teidän kanssanne ajan hämärään asti kestävän liiton Daavidille ilmaistuista rakkaudellisista huomaavaisuuksista.” (Jesaja 55:3.) Eläminen Jumalan vanhurskaiden vaatimusten mukaan johtaa ”suuren ilon” saamiseen Jehovasta (Jesaja 58:14). Kansan erheet sitä vastoin tulevat ”erottaviksi tekijöiksi” heidän ja heidän Jumalansa välille (Jesaja 59:2).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

40:27, 28: Miksi Israel sanoi: ”Minun tieni on kätketty Jehovalta, ja oikeuteni jää vaille Jumalani huomiota”? Joistakin Babylonissa olevista juutalaisista on voinut tuntua, että heidän kärsimänsä vääryydet oli kätketty Jehovalta tai ettei hän nähnyt niitä. Heitä muistutettiin siitä, ettei maan Luoja väsy eikä uuvu eikä Babylon suinkaan ole hänen ulottumattomissaan.

43:18–21: Miksi pakkosiirtolaisuudesta palaaville sanottiin: ”Älkää muistelko ensimmäisiä asioita”? Ei ollut kyse siitä, että heidän pitäisi unohtaa Jehovan menneet pelastusteot. Jehova pikemminkin halusi heidän ylistävän häntä jonkin ”uuden”, omakohtaisen kokemuksen vuoksi. Tällainen kokemus oli esimerkiksi turvallinen matka Jerusalemiin, ehkä suoremman aavikkoreitin kautta. Myös ”suuresta ahdistuksesta” tulevalla ”suurella joukolla” on uusia ja omakohtaisia syitä kirkastaa Jehovaa (Ilmestys 7:9, 14).

49:6: Miten Messias on ”kansakuntien valo”, vaikka hänen maallinen palveluksensa rajoittui israelilaisten keskuuteen? Vastaus liittyy siihen, mitä tapahtui Jeesuksen kuoleman jälkeen. Jesajan 49:6 sovelletaan Raamatussa Jeesuksen opetuslapsiin (Apostolien teot 13:46, 47). Voidellut kristityt, apunaan Jehovan palvojien suuri joukko, toimivat nykyään ”kansakuntien valona” ja valistavat kansoja ”maan ääreen asti” (Matteus 24:14; 28:19, 20).

 53:10: Missä merkityksessä Jehova ”mieltyi” Poikansa musertamiseen? Jehovasta, sääliväisestä ja myötätuntoisesta Jumalasta, on varmasti ollut tuskallista nähdä rakkaan Poikansa kärsivän. Jehova ”mieltyi” kuitenkin Jeesuksen alttiiseen tottelevaisuuteen ja kaikkeen siihen, mitä hänen kärsimyksensä ja kuolemansa saisivat aikaan. (Sananlaskut 27:11; Jesaja 63:9.)

53:11: Minkä ”tuntemuksen” välityksellä Messias ”saattaa monet vanhurskaaseen asemaan”? Tässä tarkoitetaan tuntemusta, jota Jeesus hankki tulemalla ihmiseksi maan päälle ja kärsimällä epäoikeudenmukaisesti aina kuolemaan saakka (Heprealaisille 4:15). Hän antoi lunastusuhrin, jonka perusteella voideltuja kristittyjä ja suurta joukkoa voidaan auttaa saamaan vanhurskas asema Jumalan edessä (Roomalaisille 5:19; Jaakobin kirje 2:23, 25).

56:6: Keitä ovat ”vierasmaalaiset”, ja miten he ”pitävät kiinni [Jehovan] liitosta”? ”Vierasmaalaiset” ovat Jeesuksen ”muita lampaita” (Johannes 10:16). He pitävät kiinni uudesta liitosta siten, että he tottelevat siihen liittyviä lakeja, antavat täyden tukensa sen välityksellä tehdyille järjestelyille, nauttivat samaa hengellistä ruokaa kuin voidellut kristityt ja auttavat heitä Valtakunnasta saarnaamisessa ja opetuslasten tekemisessä.

Opetuksia meille

40:10–14, 26, 28: Jehova on voimakas ja hellä, kaikkivoipa ja kaikkiviisas, ja hänen ymmärryksensä ylittää käsityskykymme.

40:17, 23; 41:29; 44:9; 59:4: Poliittiset liitot ja epäjumalat ovat ”tyhjän veroisia”. Niihin ei kannata luottaa.

42:18, 19; 43:8: Jos ummistamme silmämme Jumalan kirjoitetun sanan neuvoilta ja suljemme korvamme opetukselta, jota hän antaa ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” kautta, meistä tulee hengellisesti sokeita ja kuuroja (Matteus 24:45).

43:25: Jehova pyyhkii pois rikkomukset itsensä tähden. Näin ollen se, että meidät vapautetaan synnin ja kuoleman orjuudesta ja saamme elämän, on toisarvoista Jehovan nimen pyhittämiseen verrattuna.

44:8: Tukenamme on Jehova, joka on vakaa ja luja kuin kallio. Meidän ei tulisi koskaan pelätä todistaa hänen jumaluudestaan. (2. Samuelin kirja 22:31, 32.)

44:18–20: Epäjumalanpalvelus on merkki sydämen turmeltumisesta. Minkään ei tulisi vallata Jehovan paikkaa sydämessämme.

46:10, 11: Varma todiste Jehovan jumaluudesta on se, että hänen ”päätöksensä pysyy”, toisin sanoen hän kykenee toteuttamaan tarkoituksensa.

48:17, 18; 57:19–21: Jos luotamme Jehovalta saatavaan pelastukseen, lähestymme häntä ja kiinnitämme huomiota hänen käskyihinsä, rauhamme on yhtä runsas kuin vuolaan virran vedet ja vanhurskaat tekomme yhtä lukuisat kuin meren aallot. Ne jotka eivät välitä Jumalan sanasta, ovat kuin ”meri, joka myllertää”. Heillä ei ole rauhaa.

52:5, 6: Babylonialaiset luulivat tosi Jumalan olevan heikko. He eivät tajunneet, että Israelin orjuus johtui Jehovan tyytymättömyydestä kansaansa. Kun toisia kohtaa jokin onnettomuus, meidän ei ole viisasta tehdä hätäisiä päätelmiä sen syystä.

52:7–9; 55:12, 13: Meillä on ainakin kolme syytä osallistua iloiten Valtakunnan saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen. Hengellistä nälkää tuntevat nöyrät pitävät jalkojamme miellyttävinä. Näemme Jehovan ”silmästä silmään”, eli meillä on läheinen suhde häneen. Lisäksi nautimme hengellisestä hyvinvoinnista.

52:11, 12: Jotta olisimme kelvollisia kantamaan ”Jehovan välineitä” – kaikkea sitä, mitä hän on antanut pyhää palvelusta varten – meidän täytyy olla hengellisesti ja moraalisesti puhtaita.

 58:1–14: Antaumuksen ja vanhurskauden pelkkä näytteleminen on turhaa. Tosi palvojien tulee uhkua aitoa jumalista antaumusta ja veljellistä rakkautta (Johannes 13:35; 2. Pietarin kirje 3:11).

59:15b–19: Jehova tarkkailee ihmisten toimia ja puuttuu niihin omana määräaikanaan.

SIIONISTA ”ON TULEVA KAUNEUDEN KRUUNU”

(Jesaja 60:1–66:24)

Jesajan 60:1 viittaa sekä muinaiseen että nykyiseen tosi palvonnan ennallistamiseen: ”Nouse, oi nainen, säteile valoa, sillä valosi on tullut ja sinun yllesi on loistanut Jehovan kirkkaus.” Siionista ”on tuleva kauneuden kruunu Jehovan käteen” (Jesaja 62:3).

Jesaja rukoilee Jehovaa niiden maanmiestensä puolesta, jotka katuisivat ollessaan pakkosiirtolaisina Babylonissa (Jesaja 63:15–64:12). Profeetta vertaa tosi palvelijoita vääriin palvelijoihin ja julistaa sitten, että Jehova siunaa omia palvelijoitaan (Jesaja 65:1–66:24).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

61:8, 9: Mikä on ”ajan hämärään asti kestävä liitto”, ja keitä ovat ”jälkeläiset”? Se on uusi liitto, jonka Jehova on tehnyt voideltujen kristittyjen kanssa. ”Jälkeläisillä” tarkoitetaan ”muita lampaita”, niitä miljoonia, jotka osoittavat vastakaikua voideltujen sanomalle (Johannes 10:16).

63:5: Miten vihastus tukee Jumalaa? Jumalan vihastus on hallittu tunne; se on vanhurskasta närkästystä. Hänen vihastuksensa tukee ja kannustaa häntä, kun hän panee toimeen vanhurskaat tuomionsa.

Opetuksia meille

64:6: Epätäydelliset ihmiset eivät voi pelastaa itseään. Syntien sovituksen kannalta heidän vanhurskaat tekonsa ovat yhtä merkityksettömiä kuin likaiset vaatteet. (Roomalaisille 3:23, 24.)

65:13, 14: Jehova siunaa uskollisia palvelijoitaan ja tyydyttää yltäkylläisesti heidän hengelliset tarpeensa.

66:3–5: Jehova vihaa ulkokultaisuutta.

”Riemuitkaa”

Ennallistusprofetiat ovat varmasti lohduttaneet uskollisia juutalaisia, jotka olivat pakkosiirtolaisina Babylonissa. Jehova sanoi: ”Riemuitkaa ja iloitkaa ikuisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, minä luon Jerusalemin iloksi ja sen kansan riemuksi.” (Jesaja 65:18.)

Mekin elämme aikaa, jolloin pimeys peittää maan ja sankka hämäryys verhoaa kansat (Jesaja 60:2). Nämä ovat ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Jesajan kirjassa oleva Jehovan pelastussanoma on siksi meille erittäin rohkaiseva (Heprealaisille 4:12).

[Alaviite]

[Kuva s. 8]

Mikä oli ensisijainen syy, jonka vuoksi Hiskia rukoili pelastusta assyrialaisten käsistä?

[Kuva s. 11]

”Kuinka miellyttävät ovatkaan vuorilla hyvän uutisen tuojan jalat!”