Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Pysy uskollisena vaikka lapsesi kapinoi

Pysy uskollisena vaikka lapsesi kapinoi

Pysy uskollisena vaikka lapsesi kapinoi

KRISTITTY nainen, jota sanomme tässä Johannaksi, yritti opettaa poikaansa rakastamaan Jehova Jumalaa. Vähän alle 20-vuotiaana poika kuitenkin kapinoi ja lähti kotoa. ”Minuun koski kipeämmin kuin koskaan ennen”, Johanna kertoo. ”Olin pettynyt, surullinen ja turhautunut. Kielteiset ajatukset valtasivat mieleni.”

Ehkä sinäkin olet yrittänyt opettaa lapsiasi rakastamaan ja palvelemaan Jumalaa, mutta yksi tai useampi heistä on kääntänyt hänelle selkänsä. Miten voit selviytyä tällaisesta katkerasta pettymyksestä? Mikä auttaa sinua jatkamaan Jehovan palvelusta uskollisesti?

Kun Jehovan pojat kapinoivat

Muista ensinnäkin, että Jehova tietää täsmälleen, miltä sinusta tuntuu. Jesajan 49:15:ssä sanotaan: ”Voiko vaimo unohtaa imeväisensä, niin ettei säälisi kohtunsa poikaa? Jopa nämä naiset voivat unohtaa, mutta minä en unohda sinua.” Jehovalla on tosiaan samanlaisia tunteita kuin monilla isillä ja äideillä. Kuvittelehan siksi, kuinka iloinen hänen onkaan täytynyt olla, kun kaikki hänen enkelipoikansa muodostivat yksimielisen perheen, ylistivät ja palvelivat häntä. Vastatessaan patriarkka Jobille ”myrskytuulesta” Jehova muisteli noita onnellisia aikoja: ”Missä oikein olit, kun minä perustin maan – – kun aamutähdet yhdessä riemuitsivat ja kaikki Jumalan pojat puhkesivat suosionhuutoihin?” (Job 38:1, 4, 7.)

Koitti kuitenkin aika, jolloin tosi Jumala näki, miten yksi täydellinen enkelipoika kapinoi häntä vastaan ja tuosta kapinallisesta tuli Saatana (tarkoittaa ’vastustajaa’). Jehova näki myös ensimmäisen ihmispoikansa Aadamin ja hänen täydellisen vaimonsa Eevan liittyvän kapinaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6; Ilmestys 12:9.) Myöhemmin jotkut muutkin enkelipojat ”hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa” ja kapinoivat Jumalaa vastaan (Juudaan kirje 6).

Raamattu ei kerro, miltä Jehovasta tuntui, kun joistakin hänen täydellisistä pojistaan tuli kapinallisia. Siellä sanotaan kuitenkin suoraan: ”Jehova näki, että ihmisen pahuus maan päällä oli hyvin suuri ja että hänen sydämensä ajatusten kaikki taipumukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat. Ja Jehova tunsi mielipahaa siitä, että oli tehnyt ihmisiä maan päälle, ja hän oli pahoillaan sydämessään.” (1. Mooseksen kirja 6:5, 6.) Myös hänen valitun kansansa Israelin kapinointi ”pahoitti hänen mieltään” ja ”tuotti tuskaa” hänelle (Psalmit 78:40, 41).

Varmasti Jehova suhtautuu myötätuntoisesti niihin isiin ja äiteihin, jotka tuntevat tuskaa ja mielipahaa kapinallisten lastensa käytöksen vuoksi. Sanassaan Raamatussa hän antaa rohkaisua ja viisaita neuvoja, jotka auttavat vanhempia selviytymään tuollaisesta tilanteesta. Jumala kehottaa heitä heittämään huolensa hänelle, nöyrtymään ja asennoitumaan Saatana Panettelijaa vastaan. Katsotaanpa, miten näiden ohjeiden noudattaminen voi auttaa sinua pysymään uskollisena, kun lapsesi kapinoi.

Heitä huolesi Jehovalle

Jehova tietää vanhempien olevan hyvin huolissaan, jos heidän lapsensa ovat vaarassa vahingoittaa itseään tai toiset uhkaavat aiheuttaa näille vahinkoa. Apostoli Pietari osoittaa, miten tätä ja muita murheita voidaan lievittää. Hän kirjoittaa: ”[Heittäkää] kaikki huolenne hänelle [Jehovalle], sillä hän huolehtii teistä.” (1. Pietarin kirje 5:7.) Miksi tämä kehotus ja vakuutus sopii erityisesti kapinallisen lapsen vanhemmille?

Kun lapsesi oli pieni, suojelit häntä valppaasti vaaroilta, ja todennäköisesti hän totteli lempeää ohjaustasi. Hänen varttuessaan vaikutusvaltasi häneen on ehkä vähentynyt mutta suojelunhalusi ei – luultavasti se on pikemminkin voimistunut.

Niinpä kun lapsesi kapinoi ja kärsii hengellistä, tunneperäistä tai fyysistä vahinkoa, sinusta voi tuntua, että se on sinun syysi. Alussa mainittu Johanna ajatteli juuri näin. Hän kuvailee: ”Epäonnistumisen tunne piinasi minua päivästä päivään, ja minä vain kelasin menneitä tapahtumia mielessäni.” Etenkin tällaisina aikoina Jehova toivoo sinun ”heittävän kaiken huolesi hänelle”. Jos teet niin, hän auttaa sinua. Psalmista sanoi: ”Heitä taakkasi Jehovalle, niin hän itse tukee sinua. Koskaan hän ei salli vanhurskaan horjua.” (Psalmit 55:22.) Johanna selittää, miten hän sai lohtua: ”Paljastin Jehovalle sisimpäni. Kun sain tunteeni purettua, se helpotti kovasti.”

Koska olet epätäydellinen, olet voinut tehdä virheitä lastenkasvatuksen saralla. Mutta miksi keskittyä niihin? Ei Jehovakaan keskity virheisiimme, sillä henkeytetty psalmista lauloi: ”Jos sinä erheitä tarkkailisit, oi Jah, oi Jehova, kuka voisi kestää?” (Psalmit 130:3.) Vaikka olisit ollut täydellinen isä tai äiti, lapsestasi olisi silti voinut tulla kapinallinen. Kerro siis tunteistasi Jehovalle rukouksessa. Hän auttaa sinua jaksamaan. Mutta jotta voisit jatkaa Jehovan palvelusta uskollisesti ja välttyä joutumasta Saatanan uhriksi, sinulta vaaditaan muutakin.

”Nöyrtykää”

Pietari kirjoitti: ”Nöyrtykää – – Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan.” (1. Pietarin kirje 5:6.) Miksi tarvitset nöyryyttä, kun lapsesi kapinoi? Sen lisäksi että kapinallinen lapsi voi saada sinut tuntemaan syyllisyyttä ja tuskaa, olet ehkä häpeissäsi hänen vuokseen. Saatat pelätä, että hänen toimintansa on pilannut perheenne maineen, varsinkin jos hänet on jouduttu erottamaan kristillisestä seurakunnasta. Itsesyytökset ja nöyryytyksen tunne voivat painaa sinua niin raskaina, että sinun on vaikea mennä kokouksiin.

Käytännöllinen viisaus on tarpeen tuossa tilanteessa. Sananlaskujen 18:1:ssä varoitetaan: ”Eristäytyvä etsii omaa itsekästä haluaan; hän puhkeaa kaikkea käytännöllistä viisautta vastaan.” Jos surustasi huolimatta käyt säännöllisesti seurakunnan kokouksissa, saat kipeästi tarvitsemaasi opastusta ja rohkaisua. ”Aluksi en halunnut tavata ketään”, tunnustaa Johanna. ”Muistutin itseäni kuitenkin hengellisten rutiinien tärkeydestä. Sitä paitsi, jos olisin jäänyt kotiin, olisin vain hautonut ongelmiani. Kokoukset auttoivat minua keskittymään rakentaviin hengellisiin asioihin. Olen mielissäni, etten eristäytynyt enkä jäänyt vaille veljieni ja sisarteni rakkaudellista tukea.” (Heprealaisille 10:24, 25.)

Muista myös, että jokaisen perheenjäsenen täytyy ”kantaa oma kuormansa” kristittynä (Galatalaisille 6:5). Jehova odottaa vanhempien rakastavan ja kurittavan lapsiaan. Lasten hän odottaa tottelevan ja kunnioittavan vanhempiaan. Jos vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan kasvattaa lapsiaan ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”, vanhemmat itse säilyttävät hyvän maineensa Jumalan edessä. (Efesolaisille 6:1–4.) Jos lapsi kapinoi vanhempien rakkaudellista kuritusta vastaan, hän pilaa oman maineensa. ”Jo menettelytavoillaan poika tekee tunnetuksi, onko hänen toimintansa puhdasta ja rehtiä”, sanotaan Sananlaskujen 20:11:ssä. Saatanan kapina ei ole varmasti pilannut Jehovan mainetta niiden silmissä, jotka ovat perillä tosiasioista.

Asennoidu Panettelijaa vastaan

Pietari varoittaa: ”Pysykää järkevinä, olkaa valppaat. Teidän vastustajanne, Panettelija, vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä.” (1. Pietarin kirje 5:8.) Leijonan tavoin Panettelija hyökkää usein nuorten ja kokemattomien kimppuun. Muinoin Israelissa kuljeskeli leijonia, jotka olivat uhkana kotieläimille. Jos pikkuinen karitsa harhautui laumasta, siitä tuli helppo saalis. Uuhi saattoi vaistonvaraisesti vaarantaa oman henkensä suojellakseen karitsaansa. Mutta ei edes täysikasvuinen lammas pystynyt pitämään puoliaan leijonaa vastaan. Sen vuoksi tarvittiin rohkeita paimenia suojelemaan laumaa. (1. Samuelin kirja 17:34, 35.)

Suojellakseen kuvaannollisia lampaitaan ”karjuvalta leijonalta” Jehova on antanut hengellisiä paimenia, jotka huolehtivat laumasta ”ylipaimenen” Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa (1. Pietarin kirje 5:4). Pietari kehottaa tähän tehtävään nimitettyjä miehiä: ”Paimentakaa huolenpidossanne olevaa Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan halukkaasti, eikä epärehellisen voiton rakkaudesta, vaan alttiisti.” (1. Pietarin kirje 5:1, 2.) Kun te vanhemmat olette yhteistoiminnassa näiden paimenten kanssa, he voivat auttaa nuorta elpymään hengellisesti.

Jos kristityt paimenet joutuvat neuvomaan kapinallista lastasi, sinulla voi olla voimakas halu suojella häntä kuritukselta. Niin toimiminen olisi kuitenkin vakava erehdys. Pietari kehottaa asennoitumaan Panettelijaa, ei hengellisiä paimenia, vastaan (1. Pietarin kirje 5:9).

Kun kuritus on ankaraa

Jos lapsesi on kastettu kristitty eikä hän kadu, häntä täytyy ehkä kurittaa kaikkein ankarimmalla tavalla eli seurakunnasta erottamisella. Se, missä määrin olet sen jälkeen tekemisissä hänen kanssaan, riippuu hänen iästään ja joistakin muista seikoista.

Jos lapsi on alaikäinen ja asuu kotona, huolehdit tietysti vastedeskin hänen fyysisistä tarpeistaan. Lisäksi vastuullasi on tarvittavan moraalisen valmennuksen ja kurituksen antaminen (Sananlaskut 1:8–18; 6:20–22; 29:17). Haluat ehkä johtaa hänelle omaa raamatuntutkistelua. Saatat kiinnittää hänen huomionsa joihinkin raamatunkohtiin sekä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisuihin (Matteus 24:45). Voit myös ottaa hänet mukaasi kokouksiin ja järjestää niin, että hän istuu vieressäsi. Tämän kaiken teet siinä toivossa, että hän ottaisi Raamatun neuvoista vaarin.

Tilanne on toinen, jos erotettu ei ole alaikäinen eikä asu kotona. Apostoli Paavali kehotti muinaisen Korintin kristittyjä: ”Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa.” (1. Korinttilaisille 5:11.) Vaikka kristitty isä tai äiti voi perheasioiden vuoksi joutua olemaan jonkin verran tekemisissä erotetun kanssa, hänen tulisi pyrkiä välttämään tarpeetonta yhteydenpitoa.

Kun kristityt paimenet kurittavat hairahtunutta lasta, sinun ei ole viisasta yrittää torjua tai vähätellä heidän raamatullisia toimiaan. Jos asettuisit kapinallisen lapsesi puolelle, et todellisuudessa suojelisi häntä Panettelijalta vaan vaarantaisit oman hengellisen terveytesi. Kun sitä vastoin tuet paimenten ponnisteluja, pysyt ”vahvana uskossa” ja autat lastasi parhaiten (1. Pietarin kirje 5:9).

Jehova tukee sinua

Jos lapsesi kapinoi, muista, ettet ole yksin. Toisetkin kristityt vanhemmat ovat joutuneet kokemaan samaa. Kohtaammepa millaisia koettelemuksia tahansa, Jehova voi tukea meitä (Psalmit 68:19).

Turvaudu Jehovaan rukouksessa. Pysy tiiviisti seurakunnan yhteydessä. Tue nimitettyjä vanhimpia kurinpitotoimissa. Näin tekemällä voit pysyä uskollisena. Kukaties hyvä esimerkkisi auttaa lastasi vastaamaan Jehovan lämpimään kutsuun ja palaamaan hänen luokseen (Malakia 3:6, 7).

[Kuvat s. 18]

Saat voimaa rukoilemalla ja olemalla seurakunnan yhteydessä.