Jehova on arvostava Jumala
Jehova on arvostava Jumala
”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan.” (HEPREALAISILLE 6:10)
1. Miten Jehova osoitti arvostavansa moabilaista Ruutia?
JEHOVA arvostaa syvästi niiden työtä, jotka yrittävät vilpittömästi tehdä hänen tahtonsa, ja hän palkitsee heidät ruhtinaallisesti (Heprealaisille 11:6). Uskollinen Boas oli selvillä tästä Jumalan persoonallisuuden hienosta piirteestä. Hän sanoi moabilaiselle Ruutille, joka piti hyvää huolta leskeksi jääneestä anopistaan: ”Jehova palkitkoon menettelysi, ja tulkoon sinulle täysi palkka Jehovalta.” (Ruut 2:12.) Siunasiko Jumala Ruutia? Aivan varmasti! Kirjoitettiinhan kertomus hänen elämästään Raamattuun. Lisäksi hän solmi avioliiton Boasin kanssa ja hänestä tuli sekä kuningas Daavidin että Jeesuksen Kristuksen esiäiti (Ruut 4:13, 17; Matteus 1:5, 6, 16). Tämä on vain yksi niistä monista Raamatun kertomuksista, jotka osoittavat Jehovan arvostavan palvelijoitaan.
2, 3. a) Miksi se, että Jehova ilmaisee arvostusta, on merkittävää? b) Miksi Jehova pystyy osoittamaan aitoa arvostusta? Valaise.
2 Jehovasta olisi epävanhurskasta olla osoittamatta arvostusta. Heprealaiskirjeen 6:10:ssä sanotaan: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja edelleen palvelette.” Nämä sanat ovat merkittävät, koska ne osoittavat Jumalan arvostavan hänen palvelukseensa omistautuneita ihmisiä, vaikka nämä ovat syntisiä ja hänen kunniaansa vailla (Roomalaisille 3:23).
3 Meistä saattaa epätäydellisyytemme vuoksi tuntua siltä, että jumalisen antaumuksen tekomme ovat merkityksettömiä eivätkä ansaitse Jumalan siunausta. Jehova on kuitenkin täysin selvillä vaikuttimistamme ja olosuhteistamme, ja hän pitää suuressa arvossa kokosieluista palvelustamme (Matteus 22:37). Valaistaanpa tilannetta äidillä, joka löytää pöydältään lahjan, vaatimattoman kaulakorun. Hän voisi pitää lahjaa vähäarvoisena ja sysätä sen sivuun, mutta vieressä oleva kortti paljastaa sen antajaksi hänen pikku tyttärensä, joka on käyttänyt siihen kaikki säästönsä. Nyt äiti näkee lahjan uudessa valossa. Kenties kyyneleet silmissä hän halaa lastaan ja ilmaisee arvostuksensa kiittämällä häntä sydämestään.
4, 5. Miten Jeesus jäljitteli Jehovaa arvostuksen osoittamisessa?
4 Jehova on täysin selvillä vaikuttimistamme ja rajoituksistamme, ja siksi hän arvostaa parastamme, jonka annamme hänelle – onpa se vähän tai paljon. Tässä suhteessa Jeesus heijasti täydellisesti Isäänsä. Muistamme Raamatun kertomuksen lesken rovosta. ”Kun hän [Jeesus] nyt kohotti katseensa, hän näki rikkaiden pudottavan lahjojaan rahalippaisiin. Sitten hän näki erään varattoman lesken pudottavan sinne kaksi pientä, hyvin vähäarvoista lanttia, ja hän sanoi: ’Minä sanon teille totuudenmukaisesti: tämä leski, vaikkakin köyhä, pudotti enemmän kuin he kaikki. Sillä kaikki nämä pudottivat lahjoja liiastaan, mutta tämä pudotti puutteestaan kaikki elatusvaransa, jotka hänellä oli.’” (Luukas 21:1–4.)
5 Jeesus tiesi naisen olosuhteet – että hän oli leski ja köyhä – ja siksi hän ymmärsi lahjan todellisen arvon. Se herätti hänessä syvää arvostusta. Samaa voidaan sanoa Jehovasta (Johannes 14:9). Eikö olekin rohkaisevaa tietää, että ovatpa olosuhteesi millaiset tahansa, voit saada suosion arvostavan Jumalamme ja hänen Poikansa silmissä.
Jehova palkitsee häntä pelkäävän etiopialaisen
6, 7. Miksi ja miten Jehova osoitti arvostavansa Ebed-Melekiä?
6 Raamatussa ilmaistaan toistuvasti, että Jehova osoittaa arvostusta niitä kohtaan, jotka tekevät hänen tahtonsa. Pohditaanpa, miten hän suhtautui häntä pelkäävään etiopialaiseen Ebed-Melekiin, joka oli Jeremian aikalainen ja toimi palvelijana Juudan uskottoman kuninkaan Sidkian huonekunnassa. Ebed-Melek sai tietoonsa, että Juudan ruhtinaat olivat epäoikeudenmukaisesti syyttäneet profeetta Jeremiaa kapinan lietsonnasta ja heittäneet hänet vesisäiliöön kuolemaan nälkään (Jeremia 38:1–7). Ebed-Melek vetosi kuninkaaseen, vaikka tiesikin vaarantavansa oman henkensä, sillä Jeremiaa vihattiin kiihkeästi hänen saarnaamansa sanoman vuoksi. Ebed-Melek sanoi rohkeasti: ”Oi herrani, kuningas, nämä miehet ovat tehneet pahaa kaikessa, mitä he ovat tehneet profeetta Jeremialle, jonka he ovat heittäneet vesisäiliöön, niin että hän nälänhädän takia kuolee siellä, missä hän on.” Kuninkaan käskystä Ebed-Melek otti mukaansa 30 miestä ja pelasti Jumalan profeetan. (Jeremia 38:8–13.)
7 Jehova näki, että Ebed-Melek toimi uskossa ja saattoi näin voittaa mahdollisen pelkonsa. Siksi Jehova osoitti arvostuksensa ja sanoi hänelle Jeremian välityksellä: ”Katso, minä toteutan sanani tälle kaupungille onnettomuudeksi enkä hyväksi – – Ja minä vapautan sinut sinä päivänä, – – eikä sinua anneta niiden miesten käsiin, joita sinä pelkäät. Sillä minä ehdottomasti vien sinut turvaan, – – ja sinä saat varmasti pitää sielusi saaliina, koska olet luottanut minuun.” (Jeremia 39:16–18.) Jehova tosiaan vapautti Ebed-Melekin samoin kuin Jeremiankin Juudan jumalattomien ruhtinaiden ja myöhemmin niiden babylonialaisten käsistä, jotka hävittivät Jerusalemin maan tasalle. ”Jehova – – varjelee uskollistensa sielut, hän vapauttaa heidät jumalattomien kädestä”, sanotaan psalmissa 97:10.
”Isäsi, joka katselee salassa, tulee palkitsemaan sinut”
8, 9. Millaisia rukouksia Jehova arvostaa, kuten Jeesus osoitti?
8 Yksi osoitus siitä, että Jehova arvostaa jumalisen antaumuksen ilmauksiamme, nähdään rukousta koskevista Raamatun sanoista. Salomo totesi, että ”oikeamielisten rukous on – – [Jumalalle] mieleen” (Sananlaskut 15:8). Jeesuksen päivinä monet uskonnolliset johtajat rukoilivat julkisesti, mutta eivät aidon jumalanpelon vuoksi vaan tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin. ”Heillä on jo palkkansa täysimääräisenä”, Jeesus sanoi ja neuvoi seuraajiaan: ”Mutta sinä, kun rukoilet, mene yksityishuoneeseesi, ja kun olet sulkenut ovesi, rukoile Isääsi, joka on salassa; silloin Isäsi, joka katselee salassa, tulee palkitsemaan sinut.” (Matteus 6:5, 6.)
9 Jeesus ei tietenkään tuominnut julkisia rukouksia, sillä hän itsekin rukoili monessa tilanteessa julkisesti (Luukas 9:16). Jehova arvostaa syvästi rukouksia, joita esitämme hänelle vilpittömin sydämin hetkeäkään ajattelematta vaikutuksen tekemistä toisiin. Yksityiset rukouksemme ilmaisevat todellisuudessa hyvin sen, miten syvästi rakastamme Jumalaa ja luotamme häneen. Ei siis ihme, että Jeesus vetäytyi usein johonkin syrjäiseen paikkaan rukoilemaan. Kerran hän toimi näin ”varhain aamulla, kun oli vielä pimeä”. Toisella kertaa ”hän nousi vuorelle yksinään rukoilemaan”. Ennen 12 apostolin valitsemista Jeesus rukoili yksin koko yön. (Markus 1:35; Matteus 14:23; Luukas 6:12, 13.)
10. Mihin voimme luottaa, kun rukouksistamme heijastuu vilpittömyys ja syvä tunne?
10 Ajattele, miten tarkkaan Jehovan on täytynyt kuunnella Poikansa sydämestälähteviä sanoja! Toisinaan Jeesus rukoili jopa ”voimakkain huudoin ja kyynelin”, ja ”häntä kuultiin suosiollisesti hänen jumalanpelkonsa takia” (Heprealaisille 5:7; Luukas 22:41–44). Kun rukouksistamme heijastuu tällainen vilpittömyys ja syvä tunne, voimme luottaa siihen, että taivaallinen Isämme kuuntelee tarkkaan ja arvostaen. ”Jehova on lähellä kaikkia, – – jotka totuudellisuudessa huutavat häntä avukseen.” (Psalmit 145:18.)
11. Mitä Jehova ajattelee siitä, mitä teemme yksityiselämässämme?
11 Jos Jehova arvostaa hänelle ”salassa” esittämiämme rukouksia, niin miten hänen täytyykään arvostaa sitä, että tottelemme häntä ”salassa”! Jehova tosiaan tietää, mitä teemme yksityiselämässämme. (1. Pietarin kirje 3:12.) Se että olemme uskollisia ja tottelevaisia, kun toiset eivät näe meitä, osoittaa, että meillä on Jehovan edessä ”ehyt sydän”, jonka vaikuttimet ovat puhtaat ja joka on luja sen puolesta, mikä on oikein (1. Aikakirja 28:9). Tällainen käytös ilahduttaa suuresti Jehovan sydäntä (Sananlaskut 27:11; 1. Johanneksen kirje 3:22).
12, 13. Miten voimme varjella mieltämme ja sydäntämme ja olla kuin uskollinen opetuslapsi Natanael?
12 Uskolliset kristityt varovat siis salaisia syntejä, joka turmelevat mielen ja sydämen, esimerkiksi pornografian ja väkivallan katselemista. Tiedämme, että vaikka jotkin synnit voidaan salata ihmisiltä, ”kaikki on alastonta ja täysin paljastettua hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili” (Heprealaisille 4:13; Luukas 8:17). Kun pyrimme karttamaan sitä, mikä ei miellytä Jehovaa, omatuntomme pysyy puhtaana ja voimme iloita siitä, että hän hyväksyy meidät. On aivan varmaa, että Jehova todella arvostaa ihmistä, ”joka vaeltaa moitteettomasti ja harjoittaa vanhurskautta ja puhuu totuutta sydämessään” (Psalmit 15:1, 2).
13 Miten sitten voimme varjella mieltämme ja sydäntämme pahuuden kyllästämässä maailmassa? (Sananlaskut 4:23; Efesolaisille 2:2.) Meidän tulee ensinnäkin käyttää täysin hyödyksemme kaikkia hengellisiä anteja. Lisäksi meidän on pyrittävä kaikin voimin hylkäämään se, mikä on pahaa, ja tekemään sitä, mikä on hyvää. Meidän on toimittava nopeasti, jotta sopimattomat halut eivät hedelmöityisi ja synnyttäisi syntiä (Jaakobin kirje 1:14, 15). Ajattele, miten iloinen olisitkaan, jos Jeesus sanoisi sinusta samoin kuin Natanaelista: ”Katso, – – [ihminen], jossa ei ole petollisuutta.” (Johannes 1:47.) Natanael, jota sanottiin myös Bartolomeukseksi, sai myöhemmin tilaisuuden tulla yhdeksi Jeesuksen 12 apostolista (Markus 3:16–19).
”Armollinen ja uskollinen ylimmäinen pappi”
14. Miten Jeesus suhtautui Marian tekoon toisin kuin muut?
14 Jeesus on ”näkymättömän Jumalan kuva”, ja siksi hän jäljittelee aina täydellisesti Isäänsä osoittaen arvostusta niitä kohtaan, jotka palvelevat Jumalaa puhtaasta sydämestä (Kolossalaisille 1:15). Esimerkiksi viisi päivää ennen kuolemaansa Jeesus vieraili joidenkin opetuslastensa kanssa Betaniassa asuvan Simonin kodissa. Illan kuluessa Lasaruksen ja Martan sisar Maria ”otti kolmanneskilon hyvänhajuista öljyä, aitoa nardusta, hyvin kallisarvoista” (sen arvo vastasi vuoden palkkaa) ja kaatoi sitä Jeesuksen päähän ja jaloille (Johannes 12:3). ”Miksi tämä haaskaus?” sanoivat jotkut. Jeesus kuitenkin näki Marian eleen eri valossa. Hänestä se oli erittäin jalo teko, jolla oli suuri merkitys hänen lähestyvän kuolemansa ja hautaamisensa kannalta. Jeesus ei näin ollen arvostellut Mariaa vaan kunnioitti häntä. Hän sanoi: ”Missä tätä hyvää uutista saarnataankin kaikessa maailmassa, myös se, mitä tämä nainen teki, on kerrottava hänen muistokseen.” (Matteus 26:6–13.)
15, 16. Miten hyödymme siitä, että Jeesus on elänyt ja palvellut Jumalaa ihmisenä?
15 On hienoa, että Jeesus, tällainen arvostava persoona, on Johtajamme. Hänen elämänsä ihmisenä valmisti häntä työhön, joka Jehovalla oli häntä varten: palvelemaan ensin voideltujen seurakunnan ja sitten koko maailman Ylimmäisenä Pappina ja Kuninkaana (Kolossalaisille 1:13; Heprealaisille 7:26; Ilmestys 11:15).
16 Jo ennen maan päälle tuloaan Jeesus tunsi syvää kiinnostusta ja erityistä mieltymystä ihmiskuntaa kohtaan (Sananlaskut 8:31). Eläessään ihmisenä hän oppi paremmin ymmärtämään, millaisia koettelemuksia joudumme kohtaamaan, kun palvelemme Jumalaa. Apostoli Paavali kirjoitti: ”[Jeesus] oli velvollinen tulemaan kaikissa suhteissa ’veljiensä’ kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi – – armollinen ja uskollinen ylimmäinen pappi – –. Sillä sen nojalla, että hän itse on kärsinyt koetukselle pantuna, hän kykenee tulemaan niiden avuksi, jotka pannaan koetukselle.” Jeesus voi ”suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme”, koska hän ”on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kuin mekin, mutta ilman syntiä”. (Heprealaisille 2:17, 18; 4:15, 16.)
17, 18. a) Mitä Vähän-Aasian seitsemälle seurakunnalle osoitetut kirjeet paljastavat Jeesuksen arvostuksen syvyydestä? b) Mihin voideltuja kristittyjä valmennettiin?
17 Se että Jeesus ymmärsi entistä paremmin, millaisia koettelemuksia hänen seuraajansa kohtaavat, kävi ilmeiseksi hänen ylösnousemuksensa jälkeen. Tarkastellaanpa kirjeitä, jotka hän osoitti Vähän-Aasian seitsemälle seurakunnalle ja jotka apostoli Johannes kirjoitti muistiin. Smyrnan seurakunnalle Jeesus sanoi: ”Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi.” Jeesus itse asiassa sanoi ymmärtävänsä täydellisesti, millaisia ongelmia tuolla seurakunnalla oli ja mitä se joutui kestämään. Se että hän oli itse kärsinyt kuolemaan saakka, oli tehnyt hänestä sääliväisen ja antoi hänelle vallan sanoa: ”Osoittaudu uskolliseksi aina kuolemaan saakka, niin annan sinulle elämän kruunun.” (Ilmestys 2:8–10.)
18 Seitsemälle seurakunnalle osoitetut kirjeet heijastavat kauttaaltaan sitä, että Jeesus on täysin selvillä opetuslastensa kohtaamista haasteista ja että hän arvostaa aidosti heidän nuhteetonta elämäänsä (Ilmestys 2:1–3:22). On syytä muistaa, että Jeesuksen kirjeet oli osoitettu voidelluille kristityille, joilla oli toivo saada hallita hänen kanssaan taivaassa. Herran seuraajina heitä valmennettiin ylevään tehtävään, jossa he mitä suurinta sääliä osoittaen auttavat soveltamaan Kristuksen lunastusuhrin hyötyä kärsivän ihmiskunnan hyväksi. (Ilmestys 5:9, 10; 22:1–5.)
19, 20. Millä tavoin ”suureen joukkoon” kuuluvat osoittavat arvostuksensa Jehovaa ja hänen Poikaansa kohtaan?
19 Jeesus rakastaa voideltujen seuraajiensa ohella tietysti myös uskollisia ”muita lampaita”. Miljoonat heistä toivovat nykyään lukeutuvansa siihen ”suureen joukkoon – – kaikista kansakunnista”, joka säilyy elossa tulevasta ”suuresta ahdistuksesta”. (Johannes 10:16; Ilmestys 7:9, 14.) Nämä tulevat Jeesuksen luo, koska he arvostavat hänen lunastusuhriaan ja ikuisen elämän toivoa. Miten he osoittavat arvostuksensa? ”He suorittavat hänelle [Jumalalle] pyhää palvelusta yötä päivää.” (Ilmestys 7:15–17.)
20 Sivuilla 27–30 oleva maailmanlaajuisen toiminnan raportti palvelusvuodelta 2006 osoittaa selvästi, että nämä uskolliset sananpalvelijat tosiaan suorittavat Jehovalle ”pyhää palvelusta yötä päivää”. Pelkästään tuon vuoden aikana he ja voidelluista kristityistä jäljellä oleva suhteellisen pieni joukko käyttivät julkiseen sananpalvelukseen yhteensä 1333966199 tuntia, mikä vastaisi yli 150000:ta vuotta!
Osoita jatkuvasti arvostusta!
21, 22. a) Miksi kristittyjen täytyy nykyään kiinnittää erityistä huomiota arvostuksen osoittamiseen? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?
21 Jehova ja hänen Poikansa ovat osoittaneet epätäydellisiä ihmisiä kohtaan todella ylitsevuotavaa arvostusta. Valitettavasti enemmistö ihmisistä ei juuri välitä Jumalasta vaan keskittää huomion omiin asioihinsa. Paavali kuvaili ”viimeisinä päivinä” eläviä ihmisiä: ”Ihmisistä tulee äärimmäisen itsekeskeisiä, rahanahneita – – he eivät tunne lainkaan kiitollisuutta.” (2. Timoteukselle 3:1–5, Phillips.) Millainen vastakohta ovatkaan tosi kristityt! He osoittavat sydämestä lähtevillä rukouksilla, auliilla tottelevaisuudella ja kokosieluisella palveluksella arvostavansa kaikkea sitä, mitä Jumala on tehnyt heidän hyväkseen (Psalmit 62:8; Markus 12:30; 1. Johanneksen kirje 5:3).
22 Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme joitakin niistä monista hengellisistä lahjoista, joita Jehova on rakkaudellisesti antanut meille. Syventäköön näiden ”hyvien antien” miettiminen arvostustamme! (Jaakobin kirje 1:17.)
Miten vastaisit?
• Miten Jehova on osoittanut olevansa arvostava Jumala?
• Kuinka voimme ilahduttaa Jehovan sydämen yksityiselämässämme?
• Millä tavoin Jeesus osoitti arvostusta?
• Miten ihmisenä eläminen auttoi Jeesusta olemaan sääliväinen ja arvostava hallitsija?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 17]
Samoin kuin vanhemmat ilahtuvat lapsensa vaatimattomasta lahjasta, Jehova arvostaa sitä, että annamme hänelle parhaamme.