Onko sillä merkitystä minkä uskonnon valitset?

YLEENSÄ toivomme, että meillä on ostoksia tehdessämme runsaasti valinnanvaraa. Kun tarjolla on monenlaisia hedelmiä ja vihanneksia, voimme valita sellaisia, joista eniten pidämme ja jotka ovat hyväksi perheellemme. Jos vaateliikkeessä on esillä useita värivaihtoehtoja ja kukkarollemme sopivia malleja, voimme valita itsellemme sopivimman. Jotkin valinnat elämässä ovat pelkästään makukysymyksiä. Toiset taas, kuten terveellinen ruoka ja kunnolliset ystävät, vaikuttavat hyvinvointiimme. Entä uskonto? Onko palvontatapamme pelkkä makukysymys, vai onko sillä ratkaiseva merkitys hyvinvointimme kannalta?

Uskontoja on tarjolla suuri määrä. Monissa maissa on tätä nykyä uskonnonvapaus ja ihmiset voivat yhä helpommin jättää vanhempiensa uskonnon. Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 80 prosenttia amerikkalaisista ”uskoo, että pelastukseen voi olla enemmän kuin yksi tie”. Joka viides tutkimukseen osallistuneista sanoi vaihtaneensa uskontoa aikuisena. Brasiliassa tehty tutkimus paljasti, että likimain 25 prosenttia tuon maan asukkaista on vaihtanut uskontoaan.

Aikaisemmin ihmiset saattoivat käydä kiivaitakin väittelyjä toisistaan poikkeavista uskonnollisista opeista. Nyt ajatellaan yleisesti, että on aivan sama, minkä uskonnon valitsee. Onko asia tosiaan näin? Voiko uskonnon valintasi vaikuttaa sinuun jollakin tavoin?

Aivan kuten valveutunut asiakas esittää kysymyksiä tuotteen alkuperästä, meidän on viisasta kysyä, miten kaikki nykyiset uskonnot ovat saaneet alkunsa ja miksi. Raamattu vastaa näihin kysymyksiin.

 Miten uskonnot saavat alkunsa?

Muinaisen Israelin kuningas Jerobeam pani alulle uuden uskonnon lähes tuhat vuotta ennen Jeesuksen maan päälle tuloa. Hän oli itsenäisen Israelin pohjoisen valtakunnan ensimmäinen kuningas, jonka haasteena oli yhdistää kansa tukemaan hänen tavoitteitaan. Raamattu kertoo: ”Kuningas neuvotteli ja teki kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi kansalle: ’On liikaa, että menette ylös Jerusalemiin. Tässä on sinun Jumalasi, oi Israel.’” (1. Kuninkaiden kirja 12:28.) Kuningas halusi siis uskonnon avulla ohjata kansan huomion pois Jerusalemista, missä uskollisilla oli tapana palvoa. Jerobeamin alulle panema uskonto oli voimissaan muutama sata vuotta, ja se vei lopulta miljoonat ihmiset perikatoon, kun Jumala vaati Israelin luopiokansan tilille. Jerobeam käytti uskontoa poliittisena välikappaleena. Jotkin nykyiset valtionuskonnot ovat niin ikään saaneet aikoinaan alkunsa yrityksistä pönkittää poliittista valtaa.

Apostoli Paavali paljasti toisen seikan, joka saa jotkut perustamaan uuden uskonnon. Hän sanoi: ”Minä tiedän, että poismenoni jälkeen keskuuteenne tulee sortavia susia, jotka eivät kohtele laumaa hellästi, ja omasta keskuudestanne nousee miehiä, jotka puhuvat vääristeltyjä asioita vetääkseen opetuslapset mukaansa.” (Apostolien teot 20:29, 30.) Ylpeät johtajat perustavat usein uskonnollisia liikkeitä kohdistaakseen huomion itseensä. Kirkot, jotka valheellisesti väittävät itseään kristillisiksi, ovat pirstoutuneet lukuisten erimielisyyksien takia.

Ketä uskonnot haluavat miellyttää?

Joku saattaa perustaa uuden uskonnollisen liikkeen, koska sille on kysyntää. Esimerkiksi Economist-lehti raportoi Yhdysvaltojen niin kutsutuista megakirkoista. Artikkelissa kerrotaan, että nuo kirkot kasvavat, koska ne ”noudattavat samaa periaatetta kuin jokainen menestyvä liikeyritys: asiakas ensin”. Joissakin niistä ”jumalanpalveluksia piristetään videoesityksillä, näytelmillä ja kevyellä musiikilla”. Jotkut näiden kirkkojen johtajat vakuuttavat kertovansa, miten olla ”rikas, hyvinvoiva ja huoleton”. Vaikka tällaisia kirkkoja arvostellaan siitä, että ne tehtailevat viihdettä tai kauppaavat itsehoitoa, Economist-lehti toteaa niiden ”ainoastaan vastaavan kysyntään”. Raportissa sanotaan lopuksi: ”Liike-elämän ja uskonnon yhteensulautuminen on onnistunut äärimmäisen hyvin.”

Jotkin uskontokunnat eivät kenties ole liikeyritysten kaltaisia yhtä näkyvästi, mutta kirkot, jotka ”vastaavat kysyntään”, tuovat mieleen Paavalin varoituksen: ”Tulee olemaan ajanjakso, jolloin he eivät kestä terveellistä opetusta, vaan omien halujensa mukaan haalivat itselleen opettajia kutkuttamaan heidän korviaan, ja he kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät sitä vastoin syrjään valheellisiin kertomuksiin.” (2. Timoteukselle 4:3, 4.)

Koska monet uskonnot syntyvät halusta saada valtaa, arvonantoa ja ihmisten hyväksyntä pikemmin kuin halusta miellyttää Jumalaa, ei ole yllätys, että uskonto on sekaantunut monenlaiseen pahaan, kuten lasten hyväksikäyttöön, petoksiin, sotaan ja terrorismiin. Uskonto on valitettavan usein pelkkä valheellinen ulkokuori. Miten voimme välttyä joutumasta petetyiksi?

[Huomioteksti s. 4]

Monet uskonnot syntyvät halusta saada valtaa, arvonantoa ja ihmisten hyväksyntä pikemmin kuin halusta miellyttää Jumalaa.