”Hän suorastaan pakotti meidät tulemaan”

ITÄMAINEN vieraanvaraisuus tunnetaan laajalti. Esimerkiksi Intiassa perhe saattaa tyytyä niukempaan ateriaan voidakseen tarjota syötävää yllätysvieraalle. Iranissa perheenemäntä pitää aina varalta ruokaa jääkaapissa, jotta hän voisi kestitä odottamattomia vieraita.

Tällainen anteliaisuus oli tyypillistä monille Raamatussa mainituille ihmisille. Yksi huomattava esimerkki on Lyydia. Hän oli todennäköisesti juutalaiskäännynnäinen ja asui Filippissä, Makedonian piirikunnan huomattavimmassa kaupungissa. Apostoli Paavali ja hänen matkakumppaninsa tapasivat eräänä sapattipäivänä Lyydian ja muita naisia kokoontuneina joen rannalle Filippin ulkopuolelle. Kun Paavali tuossa tilanteessa puhui heille, Jehova avasi Lyydian sydämen. Niinpä hänet ja hänen huonekuntansa kastettiin. Sen jälkeen Lyydia esitti matkalaisille kutsun: ”Jos olette katsoneet minun olevan uskollinen Jehovalle, niin astukaa talooni.” Luukas, joka oli Paavalin mukana, kertoo: ”Hän suorastaan pakotti meidät tulemaan.” (Apostolien teot 16:11–15.)

Nykyajan kristityt osoittavat Lyydian tavoin vieraanvaraisuutta toisille uskoville, esimerkiksi matkavalvojille ja heidän vaimoilleen. He suorastaan ”pakottavat” nämä tulemaan. Vieraanvarainen isäntäväki palkitaan rakentavilla keskusteluilla ja hengellisellä seuralla. Useimmilla Jehovan todistajilla ei ole paljon varallisuutta, mutta silti he ”noudattavat vieraanvaraisuutta”. (Roomalaisille 12:13; Heprealaisille 13:2.) Anteliaisuus tekee heidät onnellisiksi. Jeesus oli varmasti oikeassa, kun hän sanoi: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.)