”Suunnitelmasi vahvistuvat lujiksi”

SEPITTÄMÄSSÄÄN laulussa psalmista Daavid rukoili: ”Luo minuun puhdas sydän, oi Jumala, ja pane minuun uusi, vakaa henki. Anna minulle takaisin pelastuksesi riemu, ja tuethan minua alttiilla hengellä.” (Psalmit 51:10, 12.) Sen jälkeen kun Daavid oli tehnyt syntiä Batseban kanssa, hän pyysi katuvaisena Jehova Jumalaa puhdistamaan hänen sydämensä ja panemaan häneen sellaisen hengen eli mielen taipumuksen, joka saisi hänet toimimaan oikein.

Luoko Jehova todella meihin uuden sydämen, ja paneeko hän meihin uuden, alttiin hengen? Vai tulisiko meidän itse yrittää hankkia puhdas sydän ja varjella sitä? ”Jehova on sydänten tutkija”, mutta missä määrin hän puuttuu siihen, mitä sisimmässämme tapahtuu? (Sananlaskut 17:3; Jeremia 17:10.) Miten paljon hän vaikuttaa elämäämme, vaikuttimiimme ja tekoihimme?

Jumalan nimeä käytetään Sananlaskujen 16. luvun yhdeksässä ensimmäisessä jakeessa kahdeksan kertaa, ja niissä osoitetaan, miten voimme antaa Jumalan ohjata elämäämme niin, että ”suunnitelmamme vahvistuvat lujiksi” (Sananlaskut 16:3). Jakeet 10–15 kohdistavat huomion kuninkaan tai hallitsijan vastuuseen.

Kuka on vastuussa ”sydämen laatimista suunnitteluista”?

”Ihmiselle kuuluvat sydämen laatimat suunnittelut”, sanotaan Sananlaskujen 16:1:n alkuosassa. Olemme selvästikin itse vastuussa ”sydämen laatimista suunnitteluista”. Jehova ei valmista sydäntämme ihmeen välityksellä eikä anna meille altista henkeä. Meidän täytyy ponnistella hankkiaksemme täsmällistä tietoa hänen Sanastaan Raamatusta, mietiskellä oppimaamme ja saattaa ajatuksemme sopusointuun hänen ajatustensa kanssa (Sananlaskut 2:10, 11).

Pyytäessään ”puhdasta sydäntä” ja ”uutta henkeä” Daavid osoitti kuitenkin tajuavansa, että hänellä oli syntisiä taipumuksia ja että hän tarvitsi Jumalan apua puhdistaakseen sydämensä. Koska olemme epätäydellisiä, meillä voi olla kiusaus tehdä ”lihan tekoja” (Galatalaisille 5:19–21). Tarvitsemme Jehovan apua ”kuolettaaksemme – – maan päällä olevat ruumiinjäsenemme haureuteen, epäpuhtauteen, sukupuoliseen himoon, vahingolliseen haluun ja ahneuteen katsoen” (Kolossalaisille 3:5). Meidän on hyvin tärkeää rukoilla häneltä apua voidaksemme välttää kiusaukset ja poistaa sydämestämme syntiset taipumukset.

Voimmeko auttaa toisia heidän ”sydämensä laatimissa suunnitteluissa”? ”Joku puhuu ajattelemattomasti kuin miekan pistoin”, todetaan Raamatussa, ”mutta viisaiden kieli on lääkitystä.” (Sananlaskut 12:18.) Milloin kielellämme on lääkitsevä vaikutus? Vain silloin kun ”Jehovalta on kielen vastaus”, toisin sanoen kun puhumme hengellisesti oikeita totuuden sanoja (Sananlaskut 16:1b).

”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, sanoo Raamattu (Jeremia 17:9). Kuvaannollinen sydämemme on taipuvainen puolustelemaan ja pettämään itseään. Muinaisen Israelin kuningas Salomo varoitti tästä vaarasta: ”Kaikki miehen tiet ovat puhtaita  hänen omissa silmissään, mutta Jehova arvioi henget.” (Sananlaskut 16:2.)

Itserakkaus voi aiheuttaa sen, että puolustelemme virheitämme, kätkemme huonot persoonallisuudenpiirteemme ja olemme sokeita omalle pahuudellemme. Jehovaa ei kuitenkaan voi pettää. Hän ”arvioi henget”. Ihmisen henki on hänen mielensä vallitseva taipumus, ja se on yhteydessä sydämeen. Se millaiseksi henkemme kehittyy, riippuu paljolti kuvaannollisen sydämen toiminnasta, joka käsittää esimerkiksi ajatuksemme, tunteemme ja vaikuttimemme. ”Sydänten tutkija” arvioi juuri tämän hengen, eikä hänen arviointikykyään hämärrä puolueellisuus. Meidän on viisasta varjella tätä henkeä.

”Vieritä työsi Jehovalle”

Suunnitelmien tekeminen vaatii ajattelua – kuvaannollisen sydämen toimintaa. Suunnitelmia seuraavat tavallisesti teot. Onnistummeko pyrkimyksissämme? Salomo sanoo: ”Vieritä työsi Jehovalle, niin suunnitelmasi vahvistuvat lujiksi.” (Sananlaskut 16:3.) Töidemme vierittäminen Jehovalle merkitsee sitä, että panemme luottamuksemme häneen ja jättäydymme hänen ohjaukseensa – ikään kuin siirrämme taakan omilta harteiltamme hänen harteilleen. Psalmista lauloi: ”Vieritä tiesi Jehovan haltuun ja luota häneen, niin hän toimii.” (Psalmit 37:5.)

Jotta suunnitelmamme vahvistuisivat lujiksi, niiden täytyy kuitenkin olla sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa ja niiden on oltava lähtöisin hyvistä vaikuttimista. Lisäksi meidän tulisi rukoilla Jehovalta apua ja tukea ja yrittää mahdollisimman tunnollisesti noudattaa Raamatun neuvoja. Etenkin silloin, kun kohtaamme koettelemuksia tai vaikeuksia, meidän on tärkeää ”heittää taakkamme Jehovalle”, sillä hän tukee meitä. ”Koskaan hän ei salli vanhurskaan horjua.” (Psalmit 55:22.)

”Kaiken Jehova on tehnyt tarkoitustaan varten”

Mitä muuta seuraa siitä, että vieritämme työmme Jehovalle? ”Kaiken Jehova on tehnyt tarkoitustaan varten”, sanoo viisas kuningas Salomo (Sananlaskut 16:4a). Kaikkeuden Luoja on tarkoituksen Jumala. Kun vieritämme työmme hänelle, elämämme ei ole hyödytöntä eikä turhaa, vaan se on täynnä tarkoituksellista ja mielekästä toimintaa. Maata ja ihmistä koskeva Jehovan tarkoitus on ikuinen (Efesolaisille 3:11). Hän muodosti maan ja loi sen asuttavaksi (Jesaja 45:18). Hänen alkuperäinen tarkoituksensa maan päällä olevan ihmiskunnan suhteen toteutuu varmasti (1. Mooseksen kirja 1:28). Elämä, joka on omistettu tosi Jumalalle, ei pääty koskaan, ja sillä on ikuisesti tarkoitus.

Jehova on tehnyt ”jopa jumalattoman pahaa päivää varten” (Sananlaskut 16:4b). Hän ei ole luonut jumalattomia, sillä ”täydellistä on hänen työnsä” (5. Mooseksen kirja 32:4). Hän kuitenkin sallii heidän syntyä ja elää, kunnes hän näkee hyväksi panna toimeen langettavan tuomionsa. Jehova sanoi esimerkiksi  Egyptin faraolle: ”Juuri siitä syystä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että nimeni tulisi julistetuksi kaikessa maassa.” (2. Mooseksen kirja 9:16.) Kymmenen vitsausta sekä faraon ja hänen joukkojensa tuho Punaisellamerellä olivat todella mieliinpainuvia osoituksia Jumalan vertaansa vailla olevasta voimasta.

Jehova voi myös ohjailla asioita niin, että jumalattomat tietämättään palvelevat hänen tarkoituksiaan. Psalmista sanoi: ”Ihmisen vihastus tulee kiittämään sinua; lopun vihastuksen sinä [Jehova] vyötät ympärillesi.” (Psalmit 76:10.) Jehova voi antaa vihollistensa ilmaista vihastusta hänen kansaansa kohtaan, mutta vain siinä määrin kuin on tarpeen sen kurittamiseksi ja valmentamiseksi. Lopun vihastuksen Jumala ottaa päälleen.

Jehova tukee nöyriä palvelijoitaan, mutta miten hän suhtautuu ylpeisiin ja kopeisiin? ”Jokainen ylpeäsydäminen on Jehovasta inhottava”, Salomo sanoo. ”Käsi voi liittyä käteen, mutta rangaistuksetta ei jää.” (Sananlaskut 16:5.) ”Ylpeäsydämiset” voivat lyöttäytyä yhteen tukeakseen toisiaan, mutta he eivät välty rangaistukselta. Olemmepa kuinka tietäviä tai kyvykkäitä hyvänsä tai onpa meillä millaisia palvelustehtäviä tahansa, meidän on siis viisasta kehittää nöyryyttä.

”Jehovan pelossa”

Koska olemme syntyneet syntisinä, olemme taipuvaisia erehtymään (Roomalaisille 3:23; 5:12). Miten voimme välttää tekemästä suunnitelmia, jotka johtavat huonoille teille? Sananlaskujen 16:6:ssa sanotaan: ”Rakkaudellisella huomaavaisuudella ja totuudellisuudella sovitetaan erhe, ja Jehovan pelossa käännytään pois pahasta.” Jehova sovittaa syntimme rakkaudellisella huomaavaisuudellaan ja totuudellisuudellaan, mutta Jehovan pelko estää meitä tekemästä syntiä. Sen lisäksi että rakastamme Jumalaa ja arvostamme hänen rakkaudellista huomaavaisuuttaan, meidän on kehitettävä pelkoa sitä kohtaan, että pahoittaisimme hänen mielensä.

Jumalan pelko tulee sydämeemme, kun kasvatamme syvää kunnioitusta Jumalan suunnatonta voimaa kohtaan. Mietihän, miten hänen voimansa näkyy luomakunnassa. Kun patriarkka Jobia muistutettiin Jumalan luomistöissä ilmenevästä voimasta, se auttoi häntä oikaisemaan ajatteluaan (Job 42:1–6). Mekin voimme oikaista ajatteluamme, kun luemme Raamatusta, miten Jehova menetteli kansansa suhteen, ja mietiskelemme noita kertomuksia. Psalmista lauloi: ”Tulkaa ja katsokaa Jumalan tekoja. Hänen menettelynsä ihmisten poikia kohtaan on pelkoa herättävä.” (Psalmit 66:5.) Jehovan rakkaudellista huomaavaisuutta ei tule pitää itsestään selvänä. Kun israelilaiset ”kapinoivat ja pahoittivat hänen pyhän henkensä”, hän ”muuttui – – heidän vihollisekseen; hän itse soti heitä vastaan” (Jesaja 63:10). Toisaalta ”kun Jehova mielistyy miehen teihin, hän saattaa tämän vihollisetkin olemaan rauhassa hänen kanssaan” (Sananlaskut 16:7). Millainen suoja Jehovan pelko onkaan!

”Parempi on vähä vanhurskaudessa kuin tuotteiden runsaus ilman oikeutta”, sanoo Salomo (Sananlaskut 16:8). Sananlaskujen 15:16:ssa todetaan: ”Parempi on vähä Jehovan pelossa kuin runsas varasto ja sekasorto sen ohessa.” Meidän on varmasti tärkeää tuntea kunnioittavaa pelkoa Jumalaa kohtaan voidaksemme toimia aina vanhurskaasti.

”Ihmisen sydän voi suunnitella hänen tiensä”

Kun ihminen luotiin, hänelle annettiin vapaa tahto, kyky erottaa oikea ja väärä (5. Mooseksen kirja 30:19, 20). Kuvaannollinen sydämemme pystyy punnitsemaan eri vaihtoehtoja ja suuntautumaan yhteen tai useampaan niistä. Ratkaisujen teko on meidän vastuullamme, kuten Salomo osoittaa: ”Ihmisen sydän voi suunnitella hänen tiensä.” Sen jälkeen ”Jehova hänen askeleensa ohjaa”. (Sananlaskut 16:9.) Koska Jehova voi ohjata askeleitamme, meidän on viisasta turvautua hänen apuunsa, jotta suunnitelmamme vahvistuisivat lujiksi.

 Kuten jo edellä todettiin, sydän on petollinen ja taipuvainen väärään järkeilyyn. Esimerkiksi kun ihminen tekee syntiä, hänen sydämensä voi turvautua puolusteluun. Sen sijaan että hän hylkäisi syntisen menettelynsä, hän voi järkeillä, että Jumala on rakkaudellinen, huomaavainen, armollinen ja anteeksiantava. Sellainen ihminen on sanonut sydämessään: ”Jumala on unohtanut. Hän on kätkenyt kasvonsa. Hän ei ikinä näe sitä.” (Psalmit 10:11.) On sopimatonta ja vaarallista luottaa liiaksi Jumalan armoon.

”Oikea osoitin ja vaaka kuuluvat Jehovalle”

Käsiteltyään tavallisen ihmisen sydäntä ja toimintaa Salomo kohdistaa seuraavaksi huomion kuninkaan toimintaan ja sanoo: ”Henkeytetyn päätöksen tulee olla kuninkaan huulilla; tuomiossa ei hänen suunsa tule osoittautua uskottomaksi.” (Sananlaskut 16:10.) Tämä pitää varmasti paikkansa valtaistuimelle asetetusta Kuninkaasta Jeesuksesta Kristuksesta. Hän hallitsee maata Jumalan tahdon mukaisesti.

Viisas kuningas Salomo paljastaa, mistä oikeus ja vanhurskaus ovat lähtöisin: ”Oikea osoitin ja vaaka kuuluvat Jehovalle; kaikki pussin kivipunnukset ovat hänen tekoaan.” (Sananlaskut 16:11.) Oikeat osoittimet ja vaa’at tulevat Jehovalta. Ei ole kuninkaan asia määrittää tällaisia normeja omien mieltymystensä mukaan. Jeesus sanoi maan päällä ollessaan: ”Minä en voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestani; niin kuin kuulen, niin tuomitsen, ja se tuomio, jonka minä langetan, on vanhurskas, sillä en etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” Voimme odottaa, että Poika, jolle Isä ”on antanut kaiken tuominnan”, on täysin oikeudenmukainen. (Johannes 5:22, 30.)

Mitä muuta voidaan odottaa Jehovaa edustavalta kuninkaalta? Israelin kuningas Salomo sanoo: ”Jumalattomuuden harjoittaminen on kuninkaista inhottavaa, sillä vanhurskaudella valtaistuin lujittuu.” (Sananlaskut 16:12.) Jumalan vanhurskaat periaatteet ohjaavat messiaanista Valtakuntaa. Se ei ole liittoutunut ”vastoinkäymisiä aiheuttavan valtaistuimen” kanssa. (Psalmit 94:20; Johannes 18:36; 1. Johanneksen kirje 5:19.)

Kuinka päästä kuninkaan suosioon?

Miten majesteettisen kuninkaan alamaisten tulisi toimia? Salomo sanoo: ”Vanhurskauden huulet ovat suuren kuninkaan mieleen, ja oikeamielisesti puhuvaa hän rakastaa. Kuninkaan vihastus merkitsee kuoleman sanansaattajia, mutta viisas mies sen torjuu.” (Sananlaskut 16:13, 14.) Jehovan palvojat toimivat nykyään näiden sanojen mukaisesti ja saarnaavat innokkaasti Valtakuntaa ja tekevät opetuslapsia (Matteus 24:14; 28:19, 20). He tietävät, että huulten käyttäminen tällä tavalla miellyttää messiaanista Kuningasta Jeesusta Kristusta. Muinoin oli varmasti viisasta olla suututtamatta vaikutusvaltaista ihmiskuningasta ja pyrkiä pääsemään hänen suosioonsa. Miten paljon viisaampaa onkaan tavoitella messiaanisen Kuninkaan hyväksyntää!

”Kuninkaan kasvojen valossa on elämä”, Salomo jatkaa, ”ja hänen hyvä tahtonsa on kuin kevätsateen pilvi.” (Sananlaskut 16:15.) ”Kuninkaan kasvojen valo” merkitsee hallitsijan suosiota aivan niin kuin ”Jehovan – – kasvojen valo” merkitsee Jumalan suosiota (Psalmit 44:3; 89:15). Sadepilvet ovat tae sateesta, joka edesauttaa viljan tuleentumista, ja samalla tavalla kuninkaan hyvä tahto lupaa hyvää tulevaisuudessa. Messiaanisen Kuninkaan hallituskaudella elämä tulee olemaan hyvin onnellista ja yltäkylläistä niin kuin se oli pienessä mitassa kuningas Salomon hallitessa (Psalmit 72:1–17).

Odottaessamme sitä, että Jumalan valtakunta ottaa hallintaansa kaiken auringon alla, pyytäkäämme Jumalalta apua sydämemme puhdistamisessa. Pankaamme luottamuksemme Jehovaan ja kehittäkäämme pelkoa häntä kohtaan. Silloin voimme olla aivan varmoja, että ”suunnitelmamme vahvistuvat lujiksi” (Sananlaskut 16:3).

[Kuva s. 18]

Missä mielessä Jehova on tehnyt ”jumalattoman pahaa päivää varten”?