Iäkkäät – siunaus nuorille

”Älä jätä minua, oi Jumala, vanhana ja harmaapäisenäkään, ennen kuin saan kertoa käsivarrestasi seuraavalle sukupolvelle, väkevyydestäsi kaikille tuleville.” (PSALMIT 71:18)

1, 2. Mitä iäkkäiden Jumalan palvelijoiden pitäisi ymmärtää, ja mitä nyt tarkastelemme?

ERÄS kristitty vanhin Länsi-Afrikassa vieraili iäkkään voidellun veljen luona ja kysyi hänen vointiaan. ”Pystyn juoksemaan, loikkimaan ja hyppimään”, veli vastasi ja yritti samalla havainnollistaa sanojaan. ”Mutta en pysty lentämään”, hän lisäsi. Ajatus meni perille: hän tekee mielellään sen, mihin pystyy, mutta sitä, mikä ei onnistu, hän ei tee. Vierailulla ollut vanhin on nyt itse yli 80-vuotias ja muistelee lämmöllä tuon veljen huumorintajua ja uskollisuutta.

² Iäkkään ihmisen jumaliset ominaisuudet voivat tehdä toisiin pysyvän vaikutuksen. Tietenkään ikä yksin ei tuo automaattisesti mukanaan viisautta ja kristillisiä ominaisuuksia (Saarnaaja 4:13). Raamatussa sanotaan: ”Harmaapäisyys on kauneuden kruunu, kun se saadaan vanhurskauden tiellä.” (Sananlaskut 16:31.) Jos sinulle on karttunut ikää, ymmärrätkö oikeastaan, miten hyvä vaikutus sanoillasi ja teoillasi voi olla toisiin? Tarkastellaanpa joitakin Raamatun esimerkkejä siitä, miten iäkkäät ovat olleet todellinen siunaus nuoremmille.

Uskon kauaskantoisia vaikutuksia

3. Miten Nooan uskollisuus on vaikuttanut kaikkiin nykyään eläviin ihmisiin?

³ Nooan usko ja järkähtämättömyys ovat hyödyttäneet jopa meitä nykyään eläviä. Nooa oli lähes 600-vuotias, kun hän rakensi arkin, kokosi sinne eläimet ja saarnasi lähimmäisilleen (1. Mooseksen kirja 7:6; 2. Pietarin kirje 2:5). Jumalanpelkonsa vuoksi Nooa säilyi perheineen vedenpaisumuksesta, ja hänestä  tuli kaikkien nykyään maan päällä elävien ihmisten esi-isä. Tosin Nooan päivinä ihmisten elinikä oli yleensäkin pitempi. Mutta vielä korkeassa iässäkin Nooa pysyi uskollisena, ja siitä koitui merkittäviä siunauksia. Millaisia?

4. Miten Nooan järkähtämättömyys on hyödyttänyt nykyisiä Jumalan palvelijoita?

⁴ Nooa oli lähes 800-vuotias, kun Nimrod alkoi suunnitella Baabelin tornia uhmaten Jehovan käskyä ”täyttää maa” (1. Mooseksen kirja 9:1; 11:1–9). Nooa pysyi kuitenkin täysin erossa Nimrodin kapinasta. Siksi hänen kielensä ei todennäköisesti muuttunut, kun kapinallisten kieli sekoitettiin. Nooan usko ja järkähtämättömyys, jotka eivät käyneet ilmi ainoastaan hänen vanhoilla päivillään vaan läpi hänen pitkän elämänsä, ovat olleet kautta aikojen Jumalan palvelijoille jäljittelemisen arvoisia ominaisuuksia. (Heprealaisille 11:7.)

Vaikutus perheeseen

5, 6. a) Mitä Jehova käski Abrahamia tekemään tämän ollessa 75-vuotias? b) Miten Abraham suhtautui Jumalan käskyyn?

⁵ Nooan jälkeen eläneiden patriarkkojen elämästä nähdään, miten iäkkäät ihmiset voivat vaikuttaa perheenjäsentensä uskoon. Abraham oli noin 75-vuotias, kun Jumala sanoi hänelle: ”Lähde matkaan maastasi ja sukulaistesi luota ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä osoitan sinulle, ja minä tulen tekemään sinusta suuren kansakunnan ja siunaan sinua.” (1. Mooseksen kirja 12:1, 2.)

⁶ Kuvittele, että sinua käskettäisiin jättämään kotisi, ystäväsi ja synnyinmaasi ja lähtemään sukulaistesi turvista maahan, jota et tunne. Abrahamia käskettiin tekemään juuri niin. Hän ”lähti, niin kuin Jehova oli hänelle puhunut”, vaelsi muukalaisena Kanaanin maassa ja asui loppuelämänsä teltoissa. (1. Mooseksen kirja 12:4; Heprealaisille 11:8, 9.) Vaikka Jehova oli sanonut, että Abrahamista tulisi ”suuri kansakunta”, hän kuoli paljon ennen kuin hänen jälkeläisensä tulivat lukuisiksi. Hänen vaimonsa Saara synnytti hänelle vain yhden pojan, Iisakin, ja vasta sen jälkeen, kun Abraham oli oleskellut lupauksen maassa 25 vuotta (1. Mooseksen kirja 21:2, 5). Abraham ei kuitenkaan väsynyt odottamaan eikä palannut kaupunkiin, josta hän oli tullut. Miten hyvä esimerkki uskosta ja kestävyydestä hän onkaan!

7. Miten Abrahamin kestävyys vaikutti hänen poikaansa Iisakiin, ja miten se on hyödyttänyt ihmiskuntaa?

⁷ Abrahamin kestävyys vaikutti voimakkaasti hänen poikaansa Iisakiin, joka vietti koko elämänsä – 180 vuotta – muukalaisasukkaana Kanaanin maassa. Iisakin kestävyys perustui siihen, että hän uskoi Jumalan lupaukseen. Tuon uskon olivat juurruttaneet häneen hänen iäkkäät vanhempansa, ja sitä vahvistivat Jehovan itsensä hänelle myöhemmin esittämät sanat (1. Mooseksen kirja 26:2–5). Jehova oli luvannut, että ”siemen”, jonka välityksellä koko ihmiskunta siunattaisiin, tulisi Abrahamin suvusta, ja Iisakin järkähtämättömyys oli tuon lupauksen toteutumisen kannalta avainasioita. Satoja vuosia myöhemmin Jeesus Kristus, joka on tuon ”siemenen” ensisijainen osa, avasi kaikille häneen uskoville mahdollisuuden tulla sovitetuksi Jumalan kanssa ja saada ikuinen elämä (Galatalaisille 3:16; Johannes 3:16).

8. Miten Jaakob osoitti lujaa uskoa, ja millainen vaikutus sillä on ollut?

⁸ Iisak auttoi vuorostaan poikaansa Jaakobia kasvattamaan lujan uskon, joka antoi tälle voimaa vielä vanhanakin. Jaakob oli 97-vuotias, kun hän paini enkelin kanssa koko yön saadakseen siunauksen (1. Mooseksen kirja 32:24–28). Ennen kuin hän 147-vuotiaana kuoli, hän kokosi voimansa siunatakseen kaikki 12 poikaansa (1. Mooseksen kirja 47:28). Hänen profeetalliset sanansa, jotka ovat 1. Mooseksen kirjan 49:1–28:ssa, osoittautuivat paikkansapitäviksi ja täyttyvät yhä edelleen.

9. Miten hengellisesti kypsät vanhukset pystyvät vaikuttamaan perheensä jäseniin?

 ⁹ Iäkkäillä, uskollisilla Jumalan palvelijoilla voi selvästikin olla tervehenkinen vaikutus perheensä jäseniin. Se että raamatullisten neuvojen antajalla on elämänkokemusta ja että hän on hyvä esimerkki kestävyydestä, voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kasvaako nuorelle luja usko. (Sananlaskut 22:6.) Iäkkäiden ei tule koskaan aliarvioida omaa mahdollisuuttaan olla perheessään hyvään ohjaava voima.

Vaikutus uskonveljiin

10. Minkä ”luitaan koskevan käskyn” Joosef antoi, ja millainen vaikutus sillä oli?

¹⁰ Vanhukset voivat vaikuttaa suotuisasti myös uskonveljiinsä. Jaakobin poika Joosef ilmaisi vanhalla iällään uskonsa yksinkertaisella tavalla, joka teki syvän vaikutuksen miljooniin tosi palvojiin hänen jälkeensä. Hän antoi 110-vuotiaana ”luitaan koskevan käskyn”: israelilaisten piti ottaa hänen luunsa mukaan, kun he lopulta lähtisivät Egyptistä (Heprealaisille 11:22; 1. Mooseksen kirja 50:25). Tämä käsky valoi osaltaan israelilaisiin toivoa niinä monina ankaran orjuuden vuosina, jotka seurasivat Joosefin kuolemaa, koska se antoi heille vakuuden siitä, että vapautus koittaisi.

11. Millainen vaikutus iäkkäällä Mooseksella todennäköisesti oli Joosuaan?

¹¹ Joosefin uskon osoitus rohkaisi esimerkiksi Moosesta. Kun Mooses oli 80-vuotias, hän sai viedä Joosefin luut pois Egyptin maasta. (2. Mooseksen kirja 13:19.) Noihin aikoihin hän tutustui Joosuaan, joka oli paljon häntä nuorempi. Seuraavat 40 vuotta Joosua toimi Mooseksen henkilökohtaisena apulaisena (4. Mooseksen kirja 11:28). Joosua seurasi Moosesta Siinainvuorelle ja oli ottamassa häntä vastaan, kun hän laskeutui vuorelta Todistuksen taulut kädessään (2. Mooseksen kirja 24:12–18; 32:15–17). Joosua varmasti sai iäkkäältä Moosekselta paljon kypsiä neuvoja ja viisautta.

12. Miten Joosua osoittautui elämänsä loppuun saakka voimaksi, joka ohjasi Israelin kansaa hyvään?

¹² Joosua vuorostaan valoi rohkeutta Israelin kansaan niin kauan kuin hän eli. Tuomarien 2:7 kertoo: ”Kansa palveli Jehovaa kaikkina Joosuan päivinä ja kaikkina niiden vanhinten päivinä, joiden päivät jatkuivat Joosuan jälkeen ja jotka olivat nähneet kaiken Jehovan suuren työn, jonka hän oli tehnyt Israelin hyväksi.” Joosuan ja muiden vanhinten kuolemaa seurasi kuitenkin 300 vuoden ajanjakso, jona Israel horjui tosi palvonnan ja väärän palvonnan välillä. Sitä kesti aina profeetta Samuelin päiviin saakka.

Samuel ”toteutti vanhurskautta”

13. Miten Samuel ”toteutti vanhurskautta”?

¹³ Raamatussa ei kerrota, kuinka vanha Samuel oli kuollessaan, mutta 1. Samuelin kirjan tapahtumat käsittävät noin 102 vuotta, ja Samuel näki useimmat niistä. Heprealaiskirjeen 11:32, 33:ssa sanotaan, että oikeamieliset tuomarit ja profeetat ”toteuttivat vanhurskautta”. Samuel sai jotkut aikalaisensa  karttamaan väärin tekemistä tai luopumaan siitä (1. Samuelin kirja 7:2–4). Millä keinoin? Hän oli uskollinen Jehovalle läpi elämänsä (1. Samuelin kirja 12:2–5). Hän ei pelännyt neuvoa suorasanaisesti edes kuningasta (1. Samuelin kirja 15:16–29). Lisäksi tultuaan ”vanhaksi ja harmaaksi” Samuel oli esimerkillinen toisten puolesta rukoilemisessa. Hänestä oli ”mahdotonta ajatella”, että hän ”tekisi syntiä Jehovaa vastaan lakkaamalla rukoilemasta” toisten israelilaisten puolesta. (1. Samuelin kirja 12:2, 23.)

14, 15. Miten vanhukset voivat nykyään jäljitellä Samuelia, kun on kyse rukoilemisesta?

¹⁴ Tämä kaikki korostaa erästä tärkeää tapaa, jolla iäkkäät voivat vaikuttaa myönteisesti toisiin Jehovan palvelijoihin. Vaikka terveydentila tai muut seikat voivat aiheuttaa vanhuksille rajoituksia, he voivat rukoilla toisten puolesta. Tajuatteko te iäkkäät, miten paljon rukouksenne hyödyttävät seurakuntaa? Koska uskotte Kristuksen vuodatettuun vereen, teillä on hyväksytty asema Jehovan edessä, ja koska olette pysyneet kestävinä, uskonne on ”koeteltua laatua” (Jaakobin kirje 1:3; 1. Pietarin kirje 1:7). Älkää koskaan unohtako, että ”vanhurskaan rukouksessa, kun se on vaikuttamassa, on paljon voimaa” (Jaakobin kirje 5:16).

¹⁵ Rukouksianne Jehovan valtakunnan työn puolesta tarvitaan. Jotkut veljistämme ovat vankilassa kristillisen puolueettomuutensa vuoksi. Toiset ovat kärsineet luonnononnettomuuksien, sotien ja maiden sisäisten levottomuuksien takia. Lisäksi omassa seurakunnassamme jotkut kohtaavat kiusauksia tai vastustusta (Matteus 10:35, 36). Myös ne, jotka johtavat saarnaamistyötä ja valvovat seurakuntia, tarvitsevat rukouksianne, joita esitätte säännöllisesti heidän puolestaan (Efesolaisille 6:18, 19; Kolossalaisille 4:2, 3). On todella hyvä, että mainitsette uskonveljiänne rukouksissanne, kuten teki Epafras (Kolossalaisille 4:12).

Tulevaa sukupolvea opetetaan

16, 17. Mitä kerrottiin ennalta psalmissa 71:18, ja miten tuo ennustus on toteutunut?

¹⁶ ”Pieneen laumaan” kuuluvat uskolliset, jotka ovat saaneet taivaallisen kutsun, ovat olleet yhteistyössä ”muiden lampaiden” kanssa, joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä, ja antaneet näin heille tärkeää valmennusta (Luukas 12:32; Johannes 10:16). Tästä kerrottiin ennalta psalmissa 71:18 seuraavin sanoin: ”Älä jätä minua, oi Jumala, vanhana ja harmaapäisenäkään, ennen kuin saan kertoa käsivarrestasi seuraavalle sukupolvelle, väkevyydestäsi kaikille tuleville.” Ennen kuin hengellä voidellut jättävät muut lampaat tullakseen kirkastetuiksi Jeesuksen Kristuksen kanssa, he valmentavat innokkaasti näitä kantamaan lisävastuuta.

¹⁷ Se mitä psalmi 71:18 sanoo ”tulevien” opettamisesta, voitaisiin periaatteessa soveltaa myös muihin lampaisiin, jotka ovat saaneet opetusta Jumalan voidelluilta. Jehova on suonut iäkkäille kunnian todistaa hänestä niille, jotka omaksuvat nyt tosi palvonnan (Joel 1:2, 3). Muut lampaat tuntevat itsensä siunatuiksi sen johdosta, mitä he ovat oppineet voidelluilta, ja heillä on pakottava halu jakaa raamatullista tietoa edelleen toisille, jotka haluavat palvella Jehovaa (Ilmestys 7:9, 10).

18, 19. a) Mitä arvokasta tietoa monet iäkkäämmät Jehovan palvelijat voivat jakaa? b) Mistä iäkkäät kristityt voivat olla varmoja?

 ¹⁸ Iäkkäät Jehovan palvelijat, niin voidellut kuin muut lampaatkin, ovat elävä linkki tärkeisiin historiallisiin tapahtumiin. Vieläkin on elossa joitakuita, jotka olivat katsomassa ensimmäisiä ”Kuvanäytös Luomisen” esityksiä. Jotkut tunsivat henkilökohtaisesti työn johdossa olleet veljet, jotka vangittiin vuonna 1918. Jotkut toiset olivat mukana Vartiotornin radioaseman WBBR:n lähetyksissä. Monet voivat kertoa ajasta, jolloin Jehovan todistajien uskonnonvapauden puolesta taisteltiin ylimmissä oikeusasteissa. Jotkut taas puolustivat järkkymättömästi tosi palvontaa diktatoristen hallitusten alaisuudessa. Iäkkäät voivat kertoa, miten totuutta on vähitellen opittu ymmärtämään yhä selvemmin. Raamattu kannustaa meitä hyödyntämään tätä kokemuksen rikkautta (5. Mooseksen kirja 32:7).

¹⁹ Iäkkäitä kristittyjä kehotetaan olemaan hyviä esimerkkejä nuoremmille (Titukselle 2:2–4). Kenties et juuri nyt näe, miten kestävyytesi, rukouksesi ja neuvosi vaikuttavat toisiin. Nooa, Abraham, Joosef, Mooses ja muut eivät mitenkään pystyneet tietämään täysin, miten heidän uskollisuutensa vaikuttaisi tuleviin sukupolviin. Silti heidän uskollaan ja nuhteettomuudellaan on ollut voimakas vaikutus, ja samaa voidaan sanoa sinusta.

20. Mitkä siunaukset odottavat niitä, jotka säilyttävät toivonsa lujana loppuun saakka?

²⁰ Säilytpä hengissä ”suuren ahdistuksen” läpi tai heräätpä eloon ylösnousemuksen kautta, tulet huomaamaan, että on ihastuttavaa nauttia ”todellisesta elämästä” (Matteus 24:21; 1. Timoteukselle 6:19). Kuvittele mielessäsi Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikaa, jolloin Jehova kumoaa ikääntymisen vaikutukset. Ruumiimme ei enää rappeudu, vaan päinvastoin havaitsemme joka päivä fyysisen tilamme kohentuvan: meillä on enemmän voimia, terävämpi näkö ja tarkempi kuulo ja näytämme paremmilta. (Job 33:25; Jesaja 35:5, 6.) Ne, jotka saavat elää Jumalan uudessa maailmassa, tulevat olemaan edessään olevaan ikuisuuteen verrattuna aina nuoria (Jesaja 65:22). Päättäkäämme siis kaikki säilyttää toivomme lujana loppuun saakka ja palvella edelleen Jehovaa kokosieluisesti. Voimme luottaa siihen, että Jehova täyttää kaikki lupauksensa ja että hänen tekonsa tulevat ylittämään monin verroin sen, mitä olemme odottaneet (Psalmit 37:4; 145:16).

Miten vastaisit?

• Miten iäkkään Nooan järkähtämättömyys on koitunut koko ihmiskunnan siunaukseksi?

• Miten patriarkkojen usko vaikutti heidän jälkeläisiinsä?

• Miten Joosef, Mooses, Joosua ja Samuel vahvistivat palvojatovereitaan saavutettuaan korkean iän?

• Millaisen perinnön vanhukset voivat jättää?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 26]

Abrahamin kestävyydellä oli voimakas vaikutus Iisakiin.

[Kuva s. 28]

Mooseksen kypsät neuvot kannustivat Joosuaa.

[Kuva s. 29]

Toisten puolesta esittämäsi rukoukset voivat saada aikaan paljon hyvää.

[Kuva s. 30]

Nuorten on hyödyllistä kuunnella uskollisia iäkkäitä.