Kielen voima
Kielen voima
KIRAHVIN kieli voi olla jopa 45 senttimetriä pitkä, ja se on niin notkea ja voimakas, että sillä pystyy nyhtäisemään lehtiä puiden oksista. Sinivalaan kieli painaa yhtä paljon kuin norsu. Kuvittele, miten paljon voimaa tarvitaan jo sen liikuttelemiseenkin!
Ihmisen kieli on näiden eläinten kieleen verrattuna kooltaan, painoltaan ja fyysiseltä voimaltaan mitätön. Siitä huolimatta se pystyy saamaan aikaan suuria asioita. ”Kuolema ja elämä ovat kielen vallassa”, sanoo Raamattu tästä ihmisen pienestä elimestä (Sananlaskut 18:21). Kuinka monta kertaa kielen kuolettava voima onkaan nähty, kun ihmiset ovat sepittäneet valheita ja esittäneet vääriä todistuksia, jotka ovat syösseet viattomia ihmisiä perikatoon tai jopa kuolemaan.
Myös monet pitkäaikaiset ystävyyssuhteet ovat katkenneet loukkaavien huomautusten vuoksi. Tunteita on haavoitettu karkeilla sanoilla. ”Kuinka kauan te ärsytätte sieluani ja muserratte minua sanoilla?” huudahti ankaran parjauksen kohteeksi joutunut Job (Job 19:2). Opetuslapsi Jaakob kuvaili elävästi hillitsemättömän kielen tuhoisaa voimaa: ”Niin on kielikin pieni jäsen ja silti kerskailee suuria. Katso! Kuinka pieni tuli tarvitaankaan niin suuren metsän sytyttämiseen! Kielikin on tuli.” (Jaakobin kirje 3:5, 6.)
Toisaalta kielellä on voima myös pelastaa elämää. Empaattiset ja lohduttavat sanat ovat auttaneet joitakuita voittamaan masennuksen ja välttymään itsemurhalta. Hyvät neuvot, silloin kun niitä on noudatettu, ovat säästäneet monia huumeidenkäyttäjiä ja rikollisia ennenaikaiselta kuolemalta. Tosiaankin sitä, mitä vanhurskas ihminen saa aikaan kielellään, voidaan verrata ”elämän puuhun” ja ”oikeaan aikaan puhuttu sana” on ”kuin kultaomenoita hopeisissa kaiverrustöissä” (Sananlaskut 15:4; 25:11).
Paras tapa käyttää kieltä on kuitenkin ylistää Jehova Jumalaa: kertoa hänen Valtakuntansa hyvää uutista ja opettaa toisille Raamatun kallisarvoisia totuuksia. Miksi? Jeesus sanoi: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3; Matteus 24:14; 28:19, 20.)