Lukijoiden kysymyksiä

Takaako Sananlaskujen 22:6 sen, että kristityt lapset eivät poikkea pois Jehovan tieltä, mikäli heidät kasvatetaan asianmukaisesti?

Tuo jae kuuluu: ”Valmenna poika tiensä suuntaan, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea.” Samoin kuin puuntaimen taivuttaminen vaikuttaa siihen, millainen puu siitä kasvaa, asianmukaista kasvatusta saavat lapset jatkavat todennäköisemmin Jehovan palvelemista aikuisinakin. Tällainen kasvatus vaatii melkoisesti aikaa ja voimia, kuten jokainen isä ja äiti tietää. Voidakseen tehdä lapsistaan kristittyjä opetuslapsia vanhempien täytyy paitsi tunnollisesti opettaa, kehottaa, rohkaista ja kurittaa heitä myös näyttää heille hyvää esimerkkiä. Vanhempien täytyy tehdä tätä johdonmukaisesti ja rakkaudellisesti monia vuosia.

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että jos lapsi jättää Jehovan palvelemisen, vanhempien antamassa kasvatuksessa on ollut jotain vikaa? Saattaa olla, että joissakin tapauksissa vanhemmat eivät ole ponnistelleet riittävästi lastensa kasvattamiseksi Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa (Efesolaisille 6:4). Toisaalta edellä mainittu sananlasku ei takaa sitä, että hyvä kasvatus tuottaa Jumalalle uskollisia lapsia. Vanhemmat eivät voi muovata lapsiaan aivan oman mielensä mukaisiksi. Lapsilla kuten aikuisillakin on tahdonvapaus, ja heidän täytyy viime kädessä itse valita, mihin suuntaan he elämässään menevät (5. Mooseksen kirja 30:15, 16, 19). Vanhempien vilpittömistä ponnisteluista huolimatta joistakin lapsista tulee uskottomia, kuten tuli Salomosta, joka kirjoitti tarkastelemamme jakeen. Jopa Jehovalla oli poikia, jotka osoittautuivat uskottomiksi.

Kyseinen raamatunkohta ei siis tarkoita, että kukaan lapsi ”ei – – siltä poikkea” vaan että lopputulos olisi yleensä tällainen. Eikö tämä olekin vanhemmille rohkaisevaa! Vanhempien tulisi pitää mielessään, että heidän vilpittömät ponnistelunsa lastensa kasvattamiseksi Jehovan tiellä tuottavat hyviä tuloksia. Koska vanhempien rooli on tärkeä ja heillä on suuri vaikutus lapsiin, heitä kannustetaan suhtautumaan osaansa vakavasti. (5. Mooseksen kirja 6:6, 7.)

Silloinkin kuin lapset lakkaavat palvelemasta Jehovaa, vanhemmat, jotka ovat tunnollisesti kasvattaneet lapsiaan, voivat aina toivoa, että nämä tulisivat järkiinsä. Raamatun totuus on voimakas, eikä vanhempien antama valmennus unohdu helposti (Psalmit 19:7).