Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten menestyä hengellisesti vielä harmaapäisenäkin?

Miten menestyä hengellisesti vielä harmaapäisenäkin?

Miten menestyä hengellisesti vielä harmaapäisenäkin?

”Ne, jotka on istutettu Jehovan huoneeseen, – – menestyvät vielä harmaapäisinäkin.” (PSALMIT 92:13, 14)

1, 2. a) Miten vanhuutta usein kuvaillaan? b) Mitä Raamattu lupaa Aadamin synnin vaikutuksista?

MITÄ sana vanhuus tuo mieleesi? Ryppyisen ihon? Huonon kuulon? Voimattomat jäsenet? Vai jonkin muun piirteen ”onnettomista päivistä”, joita kuvaillaan eloisasti Saarnaajan 12:1–7:ssä? On tärkeää muistaa, että Luoja, Jehova Jumala, ei alun perin tarkoittanut ikääntymistä sellaiseksi kuin nuo Raamatun jakeet kuvailevat. Nämä ikävät asiat johtuvat sen sijaan Aadamin synnin vaikutuksesta ihmisruumiiseen (Roomalaisille 5:12).

2 Iän karttuminen ei itsessään ole kirous, sillä olemassaolon jatkumiseen kuuluu väistämättä vuosien kuluminen. Kasvu ja kypsyminen on elollisten osalta aina toivottavaa. Vauriot, joita synti ja epätäydellisyys ovat kuudentuhannen vuoden aikana aiheuttaneet, kuuluvat pian menneisyyteen, ja kaikki tottelevaiset ihmiset tulevat elämään niin kuin oli tarkoitus: vailla vanhuuden vaivoja ja kuoleman tuottamaa tuskaa (1. Mooseksen kirja 1:28; Ilmestys 21:4, 5). Silloin ”yksikään siellä asuva ei sano: ’Minä olen sairas.’” (Jesaja 33:24.) Vanhukset palaavat ”nuoruudentarmonsa päiviin”, ja heidän lihansa tulee ”verevämmäksi kuin nuoruudessa” (Job 33:25). Nykyisenä aikana kaikkien täytyy kuitenkin kamppailla Aadamin perinnön tuomien ongelmien kanssa. Mutta Jehovan palvelijat ovat ikääntyessään monin tavoin siunatussa asemassa.

3. Millä tavoin kristityt voivat ”menestyä vielä harmaapäisinäkin”?

3 Jumalan sanassa vakuutetaan, että ”ne, jotka on istutettu Jehovan huoneeseen, – – menestyvät vielä harmaapäisinäkin” (Psalmit 92:13, 14). Psalmista esitti kuvakielellä sen perustotuuden, että Jumalan uskolliset palvelijat voivat edistyä ja kukoistaa hengellisesti, vaikka he heikkenisivätkin fyysisesti. Tämän vahvistavat monet esimerkit Raamatun historiasta ja meidän ajaltamme.

”Ei ollut koskaan poissa”

4. Millä tavoin iäkäs naisprofeetta Anna osoitti antaumuksensa Jumalaa kohtaan, ja miten hänet palkittiin?

4 Ajatellaanpa Jeesuksen syntymän aikaan elänyttä naisprofeetta Annaa. Vaikka hän oli jo 84-vuotias, hän ”ei ollut koskaan poissa temppelistä ja suoritti pyhää palvelusta yötä päivää paastoin ja rukouksin”. Anna ei voinut kirjaimellisesti asua temppelissä, koska hän ei ollut leeviläinen vaan ”Asserin heimoa” olevan miehen tytär. Se että hän oli temppelissä päivittäin aamupalveluksesta iltapalvelukseen saakka, varmasti vaati häneltä paljon! Annan jumalinen antaumus palkittiin kuitenkin runsaskätisesti. Hän sai olla paikalla, kun Joosef ja Maria toivat Jeesus-lapsen temppeliin esitettäväksi Jehovalle Lain vaatimusten mukaisesti. Nähdessään Jeesuksen Anna ”alkoi kiittää Jumalaa ja puhua lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta”. (Luukas 2:22–24, 36–38; 4. Mooseksen kirja 18:6, 7.)

5, 6. Millä tavoin monet vanhukset ilmaisevat nykyään samanlaista henkeä kuin Anna?

5 Joukossamme on nykyään monia Annan kaltaisia vanhuksia, jotka käyvät säännöllisesti kokouksissa, rukoilevat hartaasti tosi palvonnan menestystä ja haluavat palavasti saarnata hyvää uutista. Eräs yli 80-vuotias veli, joka on vaimonsa kanssa säännöllisesti läsnä seurakunnan kokouksissa, sanoi: ”Olemme ottaneet tavaksi käydä kokouksissa. Emme halua olla missään muualla. Missä Jumalan kansa on, siellä mekin haluamme olla. Siellä tunnemme olomme kotoiseksi.” He ovat rohkaiseva esimerkki kaikille! (Heprealaisille 10:24, 25.)

6 ”Jos on tarjolla jotain hengellistä toimintaa ja minulla on mahdollisuus olla mukana, olen valmis.” Tämä on yli 80-vuotiaan kristityn lesken Jeanin tunnuslause. Hän jatkaa: ”Aika ajoin olen tietysti alla päin, mutta miksi kaikkien lähelläni olevien pitäisi olla pahoilla mielin silloin, kun minä olen?” Silmät säteillen hän kertoi, millaista iloa hän on saanut voidessaan käydä ulkomailla rakentavissa hengellisissä tilaisuuksissa. Eräällä äskeisellä matkalla hän sanoi tovereilleen: ”En halua nähdä enää ainuttakaan linnaa. Haluan lähteä kenttäpalvelukseen!” Vaikka Jean ei osannutkaan paikallista kieltä, hän onnistui herättämään ihmisten kiinnostuksen Raamatun sanomaa kohtaan. Lisäksi hän toimi useiden vuosien ajan erään apua tarvitsevan seurakunnan yhteydessä, vaikka hänen oli sen vuoksi opeteltava uusi kieli ja kokousmatka kesti tunnin yhteen suuntaan.

Miten pitää mieli vireänä?

7. Miten Mooses ilmaisi vanhalla iällään haluavansa lujittaa suhdettaan Jumalaan?

7 Iän myötä ihmiselle karttuu elämänkokemusta (Job 12:12). Ikä ei toisaalta tuo automaattisesti hengellistä edistystä. Jumalan uskolliset palvelijat eivät siksi tyydy siihen tietomäärään, jonka he ovat hankkineet menneisyydessä, vaan yrittävät vuosien mittaan ”oppia lisää” (Sananlaskut 9:9). Saadessaan Jehovalta tehtävämääräyksen Mooses oli 80-vuotias (2. Mooseksen kirja 7:7). Ilmeisesti tuohon aikaan oli epätavallista elää niin vanhaksi, mikä ilmenee hänen seuraavista sanoistaan: ”Vuosiemme päivät ovat itsessään seitsemänkymmentä vuotta, ja – – erikoisen voiman vuoksi – – kahdeksankymmentä vuotta.” (Psalmit 90:10.) Silti Mooses ei koskaan ajatellut olevansa liian vanha oppimaan. Kun hän oli palvellut Jumalaa kymmenien vuosien ajan, saanut monia tehtäviä ja kantanut painavia vastuita, hän anoi Jehovalta: ”Saatathan minut tuntemaan tiesi, että tuntisin sinut.” (2. Mooseksen kirja 33:13.) Mooses halusi yhä edelleen lujittaa suhdettaan Jehovaan.

8. Miten Daniel piti mielensä vireänä yli 90-vuotiaanakin, ja mihin se johti?

8 Profeetta Daniel oli todennäköisesti yli 90-vuotias, kun hän kertomuksen mukaan edelleen pohdiskeli pyhiä kirjoituksia. Se mitä hän havaitsi tutkiessaan ”kirjoja” – joihin mahdollisesti sisältyivät 3. Mooseksen kirja sekä Jesajan, Jeremian, Hoosean ja Aamoksen kirjat – sai hänet kääntymään Jehovan puoleen hartaassa rukouksessa. (Daniel 9:1, 2.) Tuohon rukoukseen vastattiin siten, että hänelle annettiin henkeytettyä tietoa Messiaan tulosta ja puhtaan palvonnan tulevaisuudesta (Daniel 9:20–27).

9, 10. Mitä jotkut ovat tehneet pysyäkseen mieleltään vireinä?

9 Me voimme pyrkiä niin kauan kuin mahdollista pitämään Mooseksen ja Danielin tavoin mielemme vireänä keskittymällä hengellisiin asioihin. Monet tekevät juuri niin. Yli 80-vuotias kristitty vanhin Worth yrittää pysyä sen hengellisen ravinnon tasalla, jota ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” jakaa (Matteus 24:45). Hän sanoo: ”Rakastan suunnattomasti totuutta, ja minusta on sykähdyttävää nähdä, miten totuuden valo kirkastuu kirkastumistaan.” (Sananlaskut 4:18.) Fredillä on takanaan yli 60 vuotta kokoaikaista palvelusta, ja hänestä on hengellisesti virkistävää käynnistää raamatullisia keskusteluja toisten uskovien kanssa. ”Minun on pidettävä Raamatun sanat elävinä mielessäni”, hän sanoo. ”Jos ihminen saa Raamatun elämään, niin että siitä tulee hänelle merkityksellinen, ja jos hän pystyy sovittamaan oppimansa asiat ’terveellisten sanojen malliin’, hänellä ei ole hallussaan vain yksittäisiä tiedon palasia. Hän voi nähdä, miten jokainen palanen loistaa oikealla paikallaan.” (2. Timoteukselle 1:13.)

10 Korkea ikä ei välttämättä estä oppimasta uusia ja vaikeita asioita. 60-, 70- ja jopa yli 80-vuotiaat ovat opetelleet lukemaan ja kirjoittamaan tai opiskelleet uusia kieliä. Jotkut Jehovan todistajat ovat tehneet näin voidakseen kertoa hyvää uutista eri kansallisuuksiin kuuluville ihmisille (Markus 13:10). Harry ja hänen vaimonsa olivat lähes 70-vuotiaita, kun he päättivät auttaa portugalinkielisellä kentällä. ”Täytyy myöntää, että minkä tahansa tehtävän hoitaminen käy iän karttuessa vaikeammaksi”, Harry sanoo. Silti he pystyivät sitkeytensä ansiosta johtamaan raamatuntutkisteluja portugalin kielellä. Harry on jo useiden vuosien ajan myös pitänyt puheita uudella kielellään piirikonventeissa.

11. Miksi on hyvä pohtia, mitä uskolliset iäkkäät ovat onnistuneet tekemään?

11 Kaikkien terveys tai olosuhteet eivät tietenkään salli tällaisten haasteiden vastaanottamista. Miksi sitten pohtia sitä, mitä jotkut iäkkäät ovat onnistuneet tekemään? Tarkoitus ei ole suinkaan antaa ymmärtää, että kaikkien pitäisi pystyä samaan. Ajatus on sen sijaan sama kuin apostoli Paavalilla, joka kirjoitti heprealaiskristityille uskollisista seurakunnan vanhimmista: ”Tarkastellessanne, millaiseksi heidän käytöksensä osoittautuu, jäljitelkää heidän uskoaan.” (Heprealaisille 13:7.) Tällaisten innon esimerkkien tarkastelu voi kannustaa meitä jäljittelemään sitä lujaa uskoa, joka elähdyttää näitä iäkkäitä ihmisiä heidän palvellessaan Jumalaa. Harry on nyt 87-vuotias, ja hän selittää vaikuttimiaan: ”Haluaisin käyttää jäljellä olevat vuoteni viisaasti ja olla Jehovan palveluksessa mahdollisimman suureksi hyödyksi.” Aiemmin mainittu Fred saa paljon tyydytystä työstään Betelissä. Hän toteaa: ”On tärkeää löytää itselleen paras tapa palvella Jehovaa ja pitää siitä kiinni.”

Antaumuksellisia muuttuvista olosuhteista huolimatta

12, 13. Miten Barsillai osoitti jumalista antaumusta muuttuneista olosuhteistaan huolimatta?

12 Fyysisiin muutoksiin voi olla vaikea sopeutua. Tällaisista muutoksista huolimatta on kuitenkin mahdollista osoittaa jumalista antaumusta. Erinomainen esimerkki tästä on gileadilainen Barsillai. Hän osoitti 80-vuotiaana poikkeuksellista vieraanvaraisuutta Daavidia ja hänen armeijaansa kohtaan Absalomin kapinan aikaan tuomalla heille ruokaa ja yöpymistarvikkeita. Kun Daavid oli joukkoineen palaamassa Jerusalemiin, Barsillai saattoi heidät Jordanille. Daavid tarjoutui ottamaan Barsillain kuninkaalliseen hoviinsa. Mitä Barsillai vastasi? ”Olen nyt kahdeksankymmenvuotias. – – voisiko palvelijasi maistaa, mitä söisin ja mitä joisin, tai voisinko enää kuunnella laulajien ja laulajattarien ääntä? – – Tässä on palvelijasi Kimham. Menköön hän herrani, kuninkaan, kanssa yli, ja tee sinä hänelle, mitä hyväksi näet.” (2. Samuelin kirja 17:27–29; 19:31–40.)

13 Muuttuneista olosuhteistaan huolimatta Barsillai tuki mahdollisuuksiensa mukaan Jehovan nimittämää kuningasta. Vaikka hän tajusi, että hänen makuaistinsa ja kuulonsa eivät olleet enää yhtä hyvät kuin aiemmin, hän ei ollut katkera. Hän suositteli sen sijaan epäitsekkäästi, että hänelle tarjotut edut annettaisiin Kimhamille, ja näin hän paljasti, millainen ihminen hän oli sisimmältään. Monet vanhukset osoittavat nykyään Barsillain tavoin epäitsekkyyttä ja anteliaisuutta. He tukevat mahdollisuuksiensa mukaan tosi palvontaa tietäen, että ”sellaisiin uhreihin Jumala on hyvin mielistynyt”. On suuri siunaus, että keskuudessamme on tällaisia uskollisia veljiä ja sisaria! (Heprealaisille 13:16.)

14. Miten Daavidin korkea ikä antoi lisäpainoa psalmin 37:23–25 sanoille?

14 Daavidin olosuhteet muuttuivat vuosien mittaan monta kertaa, mutta hän luotti aina siihen, että Jehova huolehtii varmasti uskollisista palvelijoistaan. Elämänsä loppupuolella Daavid sepitti laulun, joka tunnetaan nykyään psalmina 37. Kuvittele, miten Daavid säesti itseään harpulla ja lauloi mietteisiinsä vaipuneena: ”Jehova valmistaa voimakkaan miehen askeleet, ja hänen tiestään Hän saa iloa. Vaikka hän voi langeta, häntä ei syöstä maahan, sillä Jehova tukee hänen kättään. Olen ollut nuorukainen ja olen tullut vanhaksi, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hylättynä enkä hänen jälkeläistensä etsivän leipää.” (Psalmit 37:23–25.) Jehova näki sopivaksi sisällyttää tähän henkeytettyyn psalmiin viittauksen Daavidin ikään. Millaista syvyyttä se tuokaan näihin sydämestä kumpuaviin sanoihin!

15. Miten apostoli Johannes on erinomainen esimerkki uskollisuudesta, jota muuttuneet olosuhteet ja ikääntyminen eivät horjuta?

15 Apostoli Johanneskin on hyvä esimerkki uskollisuudesta, jota muuttuneet olosuhteet ja korkea ikä eivät horjuta. Kun Johannes oli palvellut Jumalaa lähes 70 vuotta, hänet karkotettiin ”Jumalasta puhumisen ja Jeesuksesta todistamisen vuoksi” Patmoksen saarelle (Ilmestys 1:9). Hänen työnsä ei kuitenkaan ollut lopussa. Todellisuudessa kaikki Johanneksen kynästä lähteneet Raamatun kirjoitukset ovat hänen elämänsä viimeisiltä vuosilta. Ollessaan Patmoksessa hän sai pelonsekaista kunnioitusta herättävän näyn, jonka hän kirjoitti huolellisesti muistiin ja joka tunnetaan Ilmestyskirjana (Ilmestys 1:1, 2). Yleisen käsityksen mukaan hänet vapautettiin Rooman keisarin Nervan hallituskaudella. Sen jälkeen, vuoden 98 vaiheilla, Johannes kirjoitti evankeliuminsa ja kolme hänen nimellään olevaa kirjettä luultavasti 90–100-vuotiaana.

Katoamaton kestävyyden maine

16. Miten ne, joiden kyky kommunikoida on heikentynyt, voivat ilmaista kiintymyksensä Jehovaa kohtaan?

16 Vanhuus ei tule yksin. Se tuo usein mukanaan monenlaisia rajoituksia. Esimerkiksi joillakin iäkkäillä jopa kyky kommunikoida on heikentynyt. Heillä on silti mieluisia muistoja Jumalan rakkaudesta ja ansaitsemattomasta hyvyydestä. Vaikka heidän kykynsä pukea ajatuksia sanoiksi olisi rajallinen, sydämessään he sanovat Jehovalle: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi! Se on kiinnostukseni kohde kaiken päivää.” (Psalmit 119:97.) Jehova puolestaan tuntee ne, jotka ”ajattelevat hänen nimeään”, ja hän näkee, miten suuresti he poikkeavat ihmiskunnan enemmistöstä, joka ei välitä hänen teistään (Malakia 3:16; Psalmit 10:4). Miten lohdullista onkaan tietää, että Jehova saa mielihyvää sydämemme mietteistä! (1. Aikakirja 28:9; Psalmit 19:14.)

17. Mitä todella ainutlaatuista pitkään Jehovaa palvelleet ovat saavuttaneet?

17 Ei tule unohtaa, että niillä, jotka ovat palvelleet Jehovaa uskollisesti vuosikymmenten ajan, on jotain, mikä on todella ainutlaatuista ja mitä ei voi hankkia millään muulla tavalla – katoamaton kestävyyden maine. Jeesus sanoi: ”Kestävyydellänne te hankitte omaksenne sielunne.” (Luukas 21:19.) Kestävyys on välttämätöntä ikuisen elämän saamiseksi. Te jotka olette tehneet Jumalan tahdon ja osoittautuneet uskollisiksi elämänvaelluksessanne, voitte odottaa iloiten ”lupauksen täyttymystä” (Heprealaisille 10:36).

18. a) Mikä iäkkäissä ilahduttaa Jehovaa? b) Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

18 Jehova arvostaa kokosieluista palvelustasi, pystytpä tekemään paljon tai vähän. Riippumatta siitä, mitä iän myötä tapahtuu ”sille ihmiselle, joka olemme ulkonaisesti”, ”sitä ihmistä, joka olemme sisäisesti”, voidaan uudistaa päivä päivältä (2. Korinttilaisille 4:16). Epäilemättä Jehova arvostaa sitä, mitä olet saanut aikaan menneisyydessä, mutta hän arvostaa aivan varmasti myös sitä, mitä teet hänen nimensä hyväksi parhaillaan (Heprealaisille 6:10). Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan tällaisen uskollisuuden kauaskantoisia vaikutuksia.

Miten vastaisit?

• Missä suhteessa Anna on erinomainen esimerkki nykyään eläville iäkkäille kristityille?

• Miksi ikä ei välttämättä rajoita sitä, mitä ihminen voi onnistua tekemään?

• Miten vanhukset voivat ilmaista edelleen jumalista antaumusta?

• Miten Jehova suhtautuu iäkkäiden hänelle omistamaan palvelukseen?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 23]

Iäkäs Daniel havaitsi ”kirjoista”, miten kauan juutalaisten pakkosiirtolaisuus kestäisi.

[Kuvat s. 25]

Monet vanhukset näyttävät hyvää esimerkkiä käymällä säännöllisesti kokouksissa, saarnaamalla innokkaasti ja olemalla halukkaita oppimaan uutta.