”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään”
”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään”
”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään. Huolehtikaa siitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä.” (ROOMALAISILLE 12:17)
1. Millainen käytös on yleistä?
LAPSI, jota veli tai sisko tönäisee, tönäisee yleensä heti takaisin. Valitettavasti samalla mitalla maksaminen ei ole ominaista vain lapsille, vaan siihen lankeavat myös monet aikuiset. Kun joku loukkaa heitä, he haluavat antaa takaisin samalla mitalla. Useimmat aikuiset eivät tosin kirjaimellisesti tönäise takaisin, mutta monet antavat vastaiskunsa peitellysti. Ehkä he levittävät heitä loukanneesta juoruja tai pyrkivät estämään häntä menestymästä. Käytetäänpä mitä menetelmää tahansa, tarkoitus on sama: maksaminen samalla mitalla.
2. a) Miksi tosi kristityt vastustavat halua kostaa? b) Mitä kysymyksiä ja mitä Raamatun lukua tarkastelemme?
2 Halu antaa takaisin samalla mitalla on juurtunut syvälle, mutta tosi kristityt vastustavat tällaista taipumusta. He pyrkivät noudattamaan apostoli Paavalin vakavaa neuvoa: ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään.” (Roomalaisille 12:17.) Mikä saa meidät toimimaan tämän korkean normin mukaan? Erityisesti keille meidän ei tule maksaa pahaa pahalla? Mitä hyötyä on siitä, että pidätymme kostamasta? Saamme vastaukset näihin kysymyksiin, kun tutkimme Paavalin sanojen tekstiyhteyttä. Roomalaiskirjeen 12. luvusta havaitsemme, että kostamatta jättäminen on oikein ja rakkaudellista ja osoittaa vaatimattomuutta. Tarkastelemme näitä kolmea seikkaa yksi kerrallaan.
”Näin ollen minä – – hartaasti pyydän teitä”
3, 4. a) Mitä Paavali käsittelee Roomalaiskirjeen 12. luvusta alkaen, ja mitä hän tarkoittaa sanoilla ”näin ollen”? b) Miten Jumalan sääliväisyyden olisi pitänyt vaikuttaa Rooman kristittyihin?
3 Roomalaiskirjeen 12. luvusta alkaen Paavali tarkastelee neljää toisiinsa läheisesti liittyvää asiaa, jotka vaikuttavat kristityn elämään. Hän käsittelee suhdettamme Jehovaan, uskonveljiin, ei-uskoviin ja viranomaisiin. Paavali osoittaa, että on olemassa ratkaisevan tärkeä syy vastustaa vääriä taipumuksia, muun muassa halua kostaa. Hän sanoo: ”Näin ollen minä Jumalan sääliväisyyden kautta hartaasti pyydän teitä, veljet.” (Roomalaisille 12:1.) Huomaa ilmaus ”näin ollen”, jonka merkitys on ’aikaisemmin esitetyn perusteella’. Paavali siis itse asiassa sanoo: ”Sen perusteella, mitä juuri selitin teille, minä hartaasti pyydän teitä tekemään niin kuin sanon teille seuraavaksi.” Mitä Paavali oli selittänyt noille Rooman kristityille?
4 Kirjeensä yhdessätoista ensimmäisessä luvussa Paavali käsitteli sitä, että niin juutalaisilla kuin pakanoillakin oli nyt suurenmoinen mahdollisuus tulla hallitsijoiksi Kristuksen rinnalle Jumalan valtakunnassa – toivo, jonka luonnollinen Israel oli hylännyt (Roomalaisille 11:13–36). Tuon kunnian saattoi saada vain ”Jumalan sääliväisyyden kautta”. Miten kristittyjen tulisi suhtautua tähän Jumalan suureen ansaitsemattomaan hyvyyteen? Heidän pitäisi tuntea sydämessään niin syvää kiitollisuutta, että se saisi heidät toimimaan Paavalin seuraavien sanojen mukaan: ”Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi, mikä on pyhää palvelusta järjenkykyinenne.” (Roomalaisille 12:1.) Miten nuo kristityt sitten saattoivat antaa itsensä ”uhriksi” Jumalalle?
5. a) Miten ihminen voi antaa itsensä ”uhriksi” Jumalalle? b) Minkä periaatteen tulisi vaikuttaa kristityn käytökseen?
5 Paavali jatkaa selittämällä: ”Älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistamisen avulla voidaksenne koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon.” (Roomalaisille 12:2.) He eivät saaneet antaa maailman hengen muovata ajatteluaan, vaan heidän piti uudistaa mielensä Kristuksen ajattelun mukaiseksi (1. Korinttilaisille 2:16; Filippiläisille 2:5). Tämän periaatteen tulisi vaikuttaa kaikkien aitojen kristittyjen, myös meidän nykyään elävien, jokapäiväiseen käytökseen.
6. Mikä saa meidät Roomalaiskirjeen 12:1, 2:ssa olevien ajatusten mukaisesti karttamaan kostamista?
6 Miten Paavalin Roomalaiskirjeen 12:1, 2:ssa esittämät ajatukset auttavat meitä? Olemme noiden hengellä voideltujen roomalaiskristittyjen tavoin syvästi kiitollisia Jumalan sääliväisyydestä, jota hän on osoittanut ja osoittaa jatkuvasti meitä kohtaan monenlaisilla tavoilla elämämme jokaisena päivänä. Näin ollen kiitollisuutta täynnä oleva sydän saa meidät tekemään Jumalan palveluksessa kaikkemme, sen mukaan kuin meillä on voimia, kykyjä ja muita resursseja. Tämä harras halu saa meidät myös tekemään parhaamme, jotta ajattelisimme niin kuin Kristus ajatteli emmekä niin kuin maailma. Se että meillä on Kristuksen mieli, vaikuttaa myös siihen, miten kohtelemme toisia, niin uskonveljiä kuin ei-uskoviakin. (Galatalaisille 5:25.) Jos siis ajattelemme Kristuksen tavalla, vastustamme ehdottomasti halua kostaa (1. Pietarin kirje 2:21–23).
”Olkoon rakkautenne vailla ulkokultaisuutta”
7. Millaista rakkautta Roomalaiskirjeen 12. luvussa tarkastellaan?
7 Emme kosta pahaa pahalla, sillä kostamisesta pidättyminen on paitsi oikein myös rakkaudellista. Huomaa, miten apostoli Paavali tarkastelee seuraavaksi vaikutintamme, rakkautta. Paavali käyttää Roomalaiskirjeessä monta kertaa sanaa ”rakkaus” (kreikaksi a·gaʹpē), kun hän puhuu Jumalan ja Kristuksen rakkaudesta (Roomalaisille 5:5, 8; 8:35, 39). Luvussa 12 hän käyttää kuitenkin sanaa a·gaʹpē eri tavalla: siinä hän puhuu ihmisten välisestä rakkaudesta. Todettuaan, että hengellisiä lahjoja on erilaisia ja että niitä on joillakuilla uskovilla, Paavali mainitsee ominaisuuden, jota kaikkien kristittyjen tulee kasvattaa. Hän sanoo: ”Olkoon rakkautenne vailla ulkokultaisuutta.” (Roomalaisille 12:4–9.) Rakkauden osoittaminen toisia kohtaan on yksi tosi kristittyjen peruspiirre (Markus 12:28–31). Paavali kehottaa meitä varmistumaan siitä, että osoittamamme kristillinen rakkaus on aitoa.
8. Miten voimme osoittaa rakkautta, jossa ei ole ulkokultaisuutta?
8 Lisäksi Paavali kiinnittää huomiota siihen, millä tavoin ulkokultaisuutta vailla olevaa rakkautta osoitetaan. Hän sanoo: ”Inhotkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.” (Roomalaisille 12:9.) ”Inhotkaa” ja ”pysykää kiinni” ovat voimakkaita kehotuksia. Sanaa ”inhotkaa” vastaava alkukielen sana voidaan kääntää myös ”vihatkaa kiihkeästi”. Meidän ei pidä vihata vain pahan seurauksia vaan myös itse pahaa (Psalmit 97:10). Ilmaus ”pysykää kiinni” on käännetty kreikan verbistä, joka merkitsee kirjaimellisesti ’liimautukaa’. Kristitty, jonka rakkaus on aitoa, on niin lujasti liimautunut eli tarrautunut hyvyyteen, että siitä tulee erottamaton osa hänen persoonallisuuttaan.
9. Mitä Paavali neuvoo kerran toisensa jälkeen?
9 Paavali puhuu kerran toisensa jälkeen eräästä nimenomaisesta tavasta, jolla rakkaus ilmenee. Hän sanoo: ”Siunatkaa jatkuvasti niitä, jotka vainoavat; siunatkaa älkääkä kirotko.” ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään.” ”Älkää itse kostako, rakkaat.” ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” (Roomalaisille 12:14, 17–19, 21.) Paavalin sanat eivät jätä epäselväksi, miten meidän tulee kohdella ei-uskovia, jopa vastustajiamme.
”Siunatkaa jatkuvasti niitä, jotka vainoavat”
10. Millä tavoin voimme siunata vainoojiamme?
10 Miten voimme noudattaa Paavalin kehotusta: ”Siunatkaa jatkuvasti niitä, jotka vainoavat”? (Roomalaisille 12:14.) Jeesus sanoi seuraajilleen: ”Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne ja rukoilkaa jatkuvasti niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.” (Matteus 5:44; Luukas 6:27, 28.) Yksi tapa siunata vainoojia on siis rukoilla heidän puolestaan ja anoa Jumalalta, että jos jotkut vastustavat meitä tietämättömyytensä vuoksi, niin hän avaisi heidän silmänsä näkemään totuuden (2. Korinttilaisille 4:4). Voi kieltämättä tuntua oudolta pyytää Jehovaa siunaamaan vainoojaa. Mutta mitä lähempänä ajattelutapamme on Kristuksen ajattelutapaa, sitä helpompi meidän on rakastaa vihollisiamme (Luukas 23:34). Mihin tällaisen rakkauden osoittaminen voi johtaa?
11. a) Mitä voimme oppia Stefanoksen esimerkistä? b) Miten jotkut vainoojat voivat muuttua, kuten käy ilmi Paavalin elämästä?
11 Yksi, joka rukoili vainoojiensa puolesta, oli Stefanos, eikä hänen rukouksensa ollut turha. Pian vuoden 33 helluntain jälkeen kristillisen seurakunnan vastustajat pidättivät Stefanoksen, raahasivat hänet Jerusalemin ulkopuolelle ja rupesivat kivittämään häntä. Ennen kuin hän kuoli, hän huusi: ”Jehova, älä lue heidän syykseen tätä syntiä.” (Apostolien teot 7:58–8:1.) Yksi niistä miehistä, joiden puolesta Stefanos tuona päivänä rukoili, oli Saul, joka oli todistamassa hänen murhaansa ja hyväksyi sen. Kuolleista herätetty Jeesus näyttäytyi myöhemmin Saulille. Tästä entisestä vainoojasta tuli Kristuksen seuraaja ja sittemmin apostoli Paavali, Roomalaiskirjeen kirjoittaja. (Apostolien teot 26:12–18.) Stefanoksen rukouksen mukaisesti Jehova ilmeisestikin antoi Paavalille anteeksi sen synnin, että hän oli ollut vainooja (1. Timoteukselle 1:12–16). Ei ihme, että Paavali kehotti kristittyjä: ”Siunatkaa jatkuvasti niitä, jotka vainoavat”! Hän tiesi kokemuksesta, että joistakin vainoojista voi lopulta tulla Jumalan palvelijoita. Myös meidän aikanamme joistakin vainoojista on tullut uskovia Jehovan palvelijoiden rauhaisan käytöksen ansiosta.
”Säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa”
12. Miten Roomalaiskirjeen 12:17:ssä oleva neuvo on johdonmukainen jatko sille, mitä sanotaan jakeessa 9?
12 Seuraava Paavalin neuvo uskovien ja ei-uskovien kohtelemisesta kuuluu: ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään.” Tämä neuvo on johdonmukainen jatko hänen edellä esittämälleen kehotukselle: ”Inhotkaa pahaa.” Miten ihminen voisikaan sanoa inhoavansa pahaa, jos hän maksaisi toisille pahan pahalla? Se olisi kaikkea muuta kuin rakkautta ”vailla ulkokultaisuutta”. Sitten Paavali sanoo: ”Huolehtikaa siitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä.” (Roomalaisille 12:9, 17.) Miten voimme toteuttaa käytännössä näitä sanoja?
13. Mitä kaikki ihmiset voivat nähdä meistä?
13 Paavali oli kirjoittanut aiemmin Korinttilaiskirjeessä apostolien kohtaamasta vainosta. Siinä hän sanoi: ”Meistä on tullut teatterinäytelmä maailmalle ja enkeleille ja ihmisille. – – Kun meitä herjataan, me siunaamme; kun meitä vainotaan, me kestämme; kun meitä parjataan, me pyydämme suopeutta.” (1. Korinttilaisille 4:9–13.) Samoin tämän maailman ihmiset tarkkailevat nykyisiä tosi kristittyjä. Kun ihmiset näkevät, että teemme hyviä tekoja silloinkin kun meitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, he saattavat suhtautua kristilliseen sanomaamme myönteisemmin (1. Pietarin kirje 2:12).
14. Miten pitkälle meidän pitäisi mennä rauhan säilyttämiseksi?
14 Mutta miten pitkälle meidän pitäisi mennä edistääksemme rauhaa? Niin pitkälle kuin mahdollista. Paavali sanoo kristityille veljilleen: ”Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (Roomalaisille 12:18.) Toisaalta ilmaukset ”mikäli mahdollista” ja ”sikäli kuin se teistä riippuu” osoittavat, että rauhan säilyttäminen toisten kanssa ei välttämättä ole aina mahdollista. Emme esimerkiksi riko Jumalan käskyjä vain, jotta voisimme säilyttää rauhan ihmisten kanssa. (Matteus 10:34–36; Heprealaisille 12:14.) Silti teemme kaiken, minkä järkevästi voimme – tinkimättä vanhurskaista periaatteista – säilyttääksemme rauhan ”kaikkien ihmisten kanssa”.
”Älkää itse kostako”
15. Minkä syyn Roomalaiskirjeen 12:19 esittää kostamatta jättämiseen?
15 Paavali esittää vielä erään painavan syyn, miksi meidän ei pidä kostaa: osoitamme siten vaatimattomuutta. Hän sanoo: ”Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihastukselle, sillä on kirjoitettu: ’Minun on kosto, minä olen maksava takaisin, sanoo Jehova.’” (Roomalaisille 12:19.) Kristitty, joka pyrkii maksamaan samalla mitalla, on julkea. Hän vaatii itselleen jotain sellaista, mikä kuuluu Jumalalle (Matteus 7:1). Lisäksi ottamalla ohjakset omiin käsiinsä hän osoittaa, ettei hän usko Jehovan vakuutukseen: ”Minä olen maksava takaisin.” Tosi kristityt sitä vastoin luottavat siihen, että Jehova ”toimittaa varmasti oikeuden valituilleen” (Luukas 18:7, 8; 2. Tessalonikalaisille 1:6–8). He jättävät väärinteon kostamisen vaatimattomuutta osoittaen Jumalalle (Jeremia 30:23, 24; Roomalaisille 1:18).
16, 17. a) Mitä tarkoitetaan tulisten hiilien kasaamisella jonkun pään päälle? b) Oletko itse havainnut, miten huomaavaisuus on pehmittänyt jonkun ei-uskovan sydämen? Jos olet, kerro esimerkki.
16 Kostaminen saisi todennäköisesti vihollisen kovettamaan itsensä, kun taas huomaavainen kohtelu saattaa pehmittää hänen sydämensä. Miksi? Paavali selittää Rooman kristityille: ”Jos vihollisellasi on nälkä, anna hänelle syötävää; jos hänellä on jano, anna hänelle juotavaa; sillä näin tekemällä sinä kasaat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.” (Roomalaisille 12:20; Sananlaskut 25:21, 22.) Mitä tämä tarkoittaa?
17 ”Kasaat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle” on kuvailmaus, joka pohjautuu Raamatun aikaiseen menetelmään sulattaa metalleja. Malmi pantiin sulatusuuniin, ja sekä malmin alle että myös sen päälle pantiin kerros hiiliä. Tuliset hiilet malmin päällä lisäsivät kuumuutta niin että kova metalli suli ja malmin epäpuhtaudet erottuivat. Samalla tavoin me voimme huomaavaisten tekojen avulla ”sulattaa” vastustajan kovuuden ja tuoda esiin hänen hyviä ominaisuuksiaan (2. Kuninkaiden kirja 6:14–23). Monien kristillisen seurakunnan jäsenten kiinnostus tosi palvontaan onkin alkanut siitä, että Jehovan palvelijat ovat osoittaneet huomaavaisuutta heitä kohtaan.
Miksi emme kosta?
18. Miksi on oikein, rakkaudellista ja vaatimatonta olla kostamatta?
18 Tässä Roomalaiskirjeen 12. luvun lyhyessä tarkastelussa on tullut esille tärkeitä syitä, miksi emme ”maksa pahaa pahalla kenellekään”. Ensiksikin kostamatta jättäminen on oikein. Kun otamme huomioon, että Jumala osoittaa sääliväisyyttä meitä kohtaan, on oikein ja järkevää, että annamme itsemme ”uhriksi” hänelle ja tottelemme halukkaasti hänen käskyjään – myös käskyä rakastaa vihollisiamme. Toiseksi kostosta pidättyminen on rakkaudellista. Toivomme sydämestämme, että voisimme kostosta luopumalla ja rauhaa edistämällä auttaa jopa joitakin kiivaita vastustajia tulemaan Jehovan palvojiksi. Kolmanneksi pidättyminen maksamasta pahaa pahalla osoittaa vaatimattomuutta. Olisi julkeaa itse kostaa, sillä Jehova sanoo: ”Minun on kosto.” Lisäksi Jumalan sanassa varoitetaan: ”Onko julkeus tullut? Silloin tulee häpeäkin, mutta viisaus on vaatimattomien parissa.” (Sananlaskut 11:2.) Se että jätämme viisaasti väärinteon kostamisen Jumalalle, kertoo meidän olevan vaatimattomia.
19. Mitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?
19 Lopuksi Paavali kiteyttää neuvonsa siitä, miten meidän tulee kohdella toisia. Hän kehottaa kristittyjä: ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” (Roomalaisille 12:21.) Mitä pahoja voimia kohtaamme nykyään? Miten voimme voittaa ne? Seuraavassa kirjoituksessa vastataan muun muassa näihin kysymyksiin.
Osaatko selittää?
• Mikä neuvo toistuu Roomalaiskirjeen 12. luvussa kerran toisensa jälkeen?
• Miksi pidätymme kostamasta?
• Mitä hyötyä siitä on meille itsellemme ja toisille, jos emme ”maksa pahaa pahalla”?
[Tutkistelukysymykset]
[Tekstiruutu s. 22]
Roomalaiskirjeen 12. luvussa käsitellään kristityn suhdetta
• Jehovaan
• uskonveljiin
• ei-uskoviin
[Kuva s. 23]
Paavalin kirjeessä roomalaisille on käytännöllisiä neuvoja kristityille.
[Kuva s. 25]
Mitä voimme oppia opetuslapsi Stefanoksen esimerkistä?