Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Voita jatkuvasti paha hyvällä”

”Voita jatkuvasti paha hyvällä”

”Voita jatkuvasti paha hyvällä”

”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” (ROOMALAISILLE 12:21)

1. Miksi voimme olla varmoja, että pystymme voittamaan pahan?

ONKO mahdollista pysyä lujana, kun tosi palvontaa vastustetaan ankarasti? Onko mahdollista voittaa voimat, jotka yrittävät vetää meitä takaisin jumalattomaan maailmaan? Vastaus molempiin kysymyksiin on myönteinen. Miksi sanomme näin? Apostoli Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessään: ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” (Roomalaisille 12:21.) Jos luotamme Jehovaan ja olemme päättäneet, ettemme anna maailman voittaa meitä, sen pahuus ei pääse meistä voitolle. Myös sanat ”voita jatkuvasti paha” osoittavat, että voimme voittaa pahan, jos jatkamme hengellistä taisteluamme sitä vastaan. Jumalaton maailma ja sen paha hallitsija Saatana Panettelija saavat voiton vain niistä, jotka antavat valppautensa herpaantua ja lakkaavat taistelemasta (1. Johanneksen kirje 5:19).

2. Miksi tarkastelemme joitakin tapahtumia Nehemian elämän varrelta?

2 Viitisensataa vuotta ennen Paavalin aikaa Jerusalemissa asui Jumalan palvelija, jonka elämästä kävi ilmi, miten osuvat Paavalin sanat pahuutta vastaan taistelemisesta ovat. Tuo Jumalan mies, Nehemia, ei ainoastaan kestänyt jumalattomien ihmisten vastustusta vaan myös voitti pahan hyvällä. Millaisia vaikeuksia hän kohtasi? Minkä ansiosta hän menestyi? Miten voimme jäljitellä hänen esimerkkiään? Saamme vastaukset näihin kysymyksiin, kun tarkastelemme joitakin tapahtumia Nehemian elämän varrelta. *

3. Millaisissa olosuhteissa Nehemia eli, ja mitä hän sai aikaan?

3 Nehemia palveli Persian kuninkaan Artakserkseen hovissa. Vaikka Nehemia eli ihmisten keskuudessa, jotka eivät olleet uskovia, hän ei ”muovautunut” silloisen ”asiainjärjestelmän mukaan” (Roomalaisille 12:2). Kun Juudassa tarvittiin apua, hän luopui mukavasta elämäntyylistään, teki vaivalloisen matkan Jerusalemiin ja ryhtyi valtavaan hankkeeseen kaupungin muurin uudelleen rakentamiseksi (Roomalaisille 12:1). Vaikka Nehemia oli Jerusalemin käskynhaltija, hän uurasti joka päivä toisten israelilaisten rinnalla ”aamun sarastuksesta siihen saakka, kun tähdet tulivat näkyviin”. Muuri saatiinkin valmiiksi vain kahdessa kuukaudessa! (Nehemia 4:21; 6:15.) Se oli hämmästyttävä saavutus, sillä rakennustyön aikana israelilaiset kohtasivat monenlaista vastustusta. Keitä olivat Nehemian vastustajat, ja mikä heidän tavoitteensa oli?

4. Mikä oli Nehemian vastustajien tavoite?

4 Päävastustajat olivat Sanballat, Tobia ja Gesem – vaikutusvaltaisia miehiä, jotka asuivat lähellä Juudaa. Koska he olivat Jumalan kansan vihollisia, ”heistä näytti hyvin pahalta, että – – [Nehemia] oli tullut toimimaan Israelin poikien hyväksi”. (Nehemia 2:10, 19.) Nehemian viholliset olivat päättäneet pysäyttää hänen rakennushankkeensa ja turvautua siinä tarkoituksessa jopa pahoihin juoniin. Antaisiko Nehemia ”pahan voittaa itsensä”?

”Suuttui ja loukkaantui kovasti”

5, 6. a) Miten Nehemian viholliset suhtautuivat rakennustyöhön? b) Miksi Nehemia ei pelännyt vastustajiaan?

5 Nehemia kehotti rohkeasti väkeään: ”Rakentakaamme Jerusalemin muuri uudelleen.” He vastasivat: ”Meidän on rakennettava.” Nehemia kertoo: ”He vahvistivat kätensä tähän hyvään työhön”, mutta vastustajat ”alkoivat pilkata meitä ja katsoa meihin halveksivasti ja sanoivat: ’Mitä te oikein teette? Kapinoitteko te kuningasta vastaan?’” Heidän pilkantekonsa ja väärät syytöksensä eivät säikäyttäneet Nehemiaa. Hän sanoi vastustajille: ”Taivaiden Jumala on se, joka suo meille menestystä, ja me, hänen palvelijansa, nousemme, ja meidän on rakennettava.” (Nehemia 2:17–20.) Nehemia oli päättänyt jatkaa ”hyvää työtä”.

6 Yksi vastustajista, Sanballat, ”suuttui ja loukkaantui kovasti” ja rupesi syytämään solvauksia yhä kiihkeämmin. ”Mitä nuo heiveröiset juutalaiset tekevät?” hän pilkkasi. ”Aikovatko he saada noiden rauniokasojen poltettuihin kiviin eloa?” Tobia liittyi ilkkumiseen: ”Jos kettu nousisi sille, se varmasti hajottaisi heidän kivimuurinsa.” (Nehemia 4:1–3.) Miten Nehemia reagoi?

7. Miten Nehemia reagoi vastustajiensa syytöksiin?

7 Nehemia yksinkertaisesti sivuutti pilkan. Hän noudatti Jumalan käskyä eikä yrittänyt maksaa samalla mitalla takaisin (3. Mooseksen kirja 19:18). Sen sijaan hän jätti asian Jehovan käsiin ja rukoili: ”Kuule, oi Jumalamme, sillä me olemme joutuneet halveksinnan kohteiksi, ja palauta heidän häväistyksensä heidän oman päänsä päälle.” (Nehemia 4:4.) Nehemia luotti Jehovan vakuutukseen: ”Minun on kosto ja rankaisu.” (5. Mooseksen kirja 32:35.) Nehemia ja väki ”jatkoivat muurin rakentamista” antamatta minkään viedä huomiotaan työstä. ”Koko muuri saatiin yhtenäiseksi puoleen korkeuteensa, ja kansan sydän oli jatkuvasti työssä.” (Nehemia 4:6.) Tosi palvonnan viholliset eivät siis onnistuneet pysäyttämään rakennustyötä. Miten voimme jäljitellä Nehemiaa?

8. a) Miten voimme jäljitellä Nehemiaa, kun vastustajat syyttävät meitä väärin? b) Kerro oma kokemuksesi tai jokin kuulemasi kokemus, joka osoittaa kostamatta jättämisen viisauden.

8 Nykyään voimme saada osaksemme vastustusta koulussa, työpaikalla tai jopa kotona. Saatamme kuulla pilkallisia huomautuksia tai vääriä syytöksiä. Usein kuitenkin paras toimintatapa tällaisissa tilanteissa on soveltaa Raamatun periaatetta: ”On – – aika pysyä hiljaa.” (Saarnaaja 3:1, 7.) Näin ollen pidätymme Nehemian tavoin kostamasta purevin sanoin (Roomalaisille 12:17). Käännymme Jumalan puoleen rukouksessa luottaen hänen vakuutukseensa: ”Minä olen maksava takaisin.” (Roomalaisille 12:19; 1. Pietarin kirje 2:19, 20.) Kun toimimme näin, vastustajamme eivät saa käännettyä huomiotamme pois siitä hengellisestä työstä, joka on tehtävä nykyään: Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisesta ja opetuslasten tekemisestä (Matteus 24:14; 28:19, 20). Joka kerta kun osallistumme saarnaamistyöhön antamatta vastustuksen pelotella itseämme, osoitamme samanlaista uskollisuuden henkeä kuin Nehemia.

”Tapamme heidät”

9. Millaisiin toimiin viholliset ryhtyivät Nehemiaa vastaan, ja miten Nehemia menetteli?

9 Kun tosi palvonnan vastustajat Nehemian aikana kuulivat, että ”Jerusalemin muurien korjaaminen oli edistynyt”, he tarttuivat miekkoihinsa ”taistellakseen Jerusalemia vastaan”. Juutalaisten tilanne näytti synkältä. Pohjoisessa olivat samarialaiset, idässä ammonilaiset, etelässä arabialaiset ja lännessä asdodilaiset. Jerusalem oli piiritetty, ja rakentajat näyttivät olevan loukussa. Mitä tehdä? ”Me rukoilimme Jumalaamme”, kertoo Nehemia. Viholliset uhkasivat: ”Tapamme heidät ja pysäytämme tuon työn.” Nehemia vastasi uhkaukseen määräämällä rakentajat puolustamaan kaupunkia ”miekkoineen, pistokeihäineen ja jousineen”. Juutalaisten pienellä joukolla ei inhimillisesti katsoen ollut mitään mahdollisuuksia ylivoimaisen vihollisen edessä, mutta Nehemia kehotti heitä: ”Älkää pelätkö – –. Pitäkää mielessänne Jehova, hänet joka on suuri ja pelkoa herättävä.” (Nehemia 4:7–9, 11, 13, 14.)

10. a) Mikä muutti yhtäkkiä tilanteen Nehemian vihollisten keskuudessa? b) Mihin toimiin Nehemia ryhtyi?

10 Yhtäkkiä tilanne muuttui. Viholliset keskeyttivät hyökkäyksen. Miksi? ”Tosi Jumala oli tehnyt tyhjäksi heidän aikeensa”, kertoo Nehemia. Nehemia kuitenkin tajusi, että viholliset olivat edelleen heidän uhkanaan. Siksi hän teki viisaasti muutoksia rakentajien työmenetelmissä. Siitä lähtien he ”tekivät kukin työtä toisella kädellään toisen pidellessä heittoasetta”. Lisäksi Nehemia valitsi torvenpuhaltajan, jonka oli määrä vihollisen hyökätessä varoittaa rakentajia. Ja mikä kaikkein tärkeintä, Nehemia vakuutti kansalle: ”Meidän Jumalamme taistelee puolestamme.” (Nehemia 4:15–20.) Rakentajat jatkoivat työtä rohkaistuneina ja valmiina kohtaamaan hyökkäyksen. Mitä voimme oppia tästä kertomuksesta?

11. Minkä ansiosta tosi kristityt pystyvät vastustamaan pahaa maissa, joissa Valtakunnan työ on kielletty, ja miten he voittavat pahan hyvällä?

11 Tosi kristityt kohtaavat toisinaan väkivaltaista vastustusta. Joissakin maissa Jehovan palvonnan ilkeämieliset vastustajat muodostavat ylivoimaisen vihollisen. Uskonveljillämme ei ole noissa maissa inhimillisesti katsoen mitään mahdollisuuksia. Nuo todistajat luottavat kuitenkin siihen, että Jumala taistelee heidän puolestaan. Ne joita vainotaan vakaumuksensa vuoksi, ovat kerran toisensa jälkeen nähneet, että Jehova vastaa heidän rukouksiinsa ja tekee tyhjäksi voimakkaiden vihollisten aikeet. Jopa niissä maissa, joissa Valtakunnan työ on kielletty, kristityt löytävät tapoja jatkaa hyvän uutisen saarnaamista. Aivan niin kuin Jerusalemissa työskennelleet rakentajat muuttivat työmenetelmiään, Jehovan todistajat muuttavat viisaasti saarnaamismenetelmiään, kun heitä vastaan hyökätään. He eivät tietenkään turvaudu kirjaimellisiin aseisiin (2. Korinttilaisille 10:4). Ei edes fyysisen väkivallan uhka saa heitä lopettamaan saarnaamista (1. Pietarin kirje 4:16). Päinvastoin nuo rohkeat veljet ja sisaret ”voittavat jatkuvasti pahan hyvällä”.

”Sovitaan toistemme tapaamisesta”

12, 13. a) Mitä taktiikkaa Nehemian vastustajat käyttivät? b) Miksi Nehemia ei noudattanut kutsua mennä tapaamaan vastustajia?

12 Kun Nehemian viholliset tajusivat, että heidän avoimet hyökkäyksensä olivat epäonnistuneet, he turvautuivat salakavalampaan vastustukseen. He kokeilivat kolmea juonta. Millaisia ne olivat?

13 Ensiksi Nehemian viholliset yrittivät pettää hänet. He sanoivat hänelle: ”Tule toki, ja sovitaan toistemme tapaamisesta Onon laaksotasangon kylissä.” Onoon oli Jerusalemista ja Samariasta suunnilleen yhtä pitkä matka. Viholliset siis ehdottivat, että Nehemia tulisi riidan ratkaisemiseksi puolitiehen heitä vastaan. Hän olisi voinut pitää ehdotusta järkevänä ja ajatella, että oli parempi puhua kuin taistella. Nehemia kuitenkin kieltäytyi. Hän selitti syyn: ”He juonittelivat aiheuttaakseen minulle vahinkoa.” Hän tajusi heidän juonensa, eikä häntä voitu pettää. Hän sanoi vastustajilleen neljä kertaa: ”[En] voi tulla sinne. Miksi työn pitäisi pysähtyä siksi aikaa, kun jättäisin sen tullakseni alas luoksenne?” Viholliset eivät onnistuneet saamaan Nehemiaa tekemään myönnytyksiä. Hän keskittyi rakennustyöhön. (Nehemia 6:1–4.)

14. Miten Nehemia reagoi vääriin syytöksiin?

14 Toiseksi Nehemian viholliset turvautuivat valheellisten huhujen levittämiseen. He syyttivät Nehemiaa siitä, että hän ”suunnitteli kapinoimista” kuningas Artakserksestä vastaan. Vielä kerran Nehemialle sanottiin: ”Neuvotellaan yhdessä.” Jälleen hän kieltäytyi, sillä hän tajusi vihollisten aikeet. Hän selitti: ”He näet kaikki koettivat pelotella meitä ja sanoivat: ’Heidän kätensä herpoavat työstä, niin ettei sitä saada tehdyksi.’” Tällä kertaa Nehemia kuitenkin kumosi vihollistensa syytöksen sanomalla: ”Sellaisia asioita, joista puhut, ei ole tapahtunut, vaan sinä keksit ne omasta sydämestäsi.” Lisäksi Nehemia pyysi rukouksessa Jehovalta tukea: ”Vahvista nyt käteni.” Hän luotti siihen, että hän pystyisi Jehovan avulla tekemään tyhjäksi tämän pahan juonen ja jatkamaan rakennustyötä. (Nehemia 6:5–9.)

15. Millaisen neuvon väärä profeetta antoi, ja miksi Nehemia ei toiminut sen mukaan?

15 Kolmanneksi Nehemian viholliset yrittivät saada hänet rikkomaan Jumalan lakia petturin, israelilaisen Semajan, avulla. Semaja sanoi Nehemialle: ”Sovitaan tapaamisesta tosi Jumalan huoneessa, temppelin sisällä, ja suljetaan temppelin ovet, sillä he tulevat sisään tappaakseen sinut.” Semaja sanoi, että Nehemiaa vastaan suunniteltiin salamurhaa mutta että hän voisi pelastautua piiloutumalla temppeliin. Nehemia ei kuitenkaan ollut pappi, joten hän olisi tehnyt syntiä, jos hän olisi piiloutunut Jumalan huoneeseen. Yrittäisikö hän pelastaa henkensä rikkomalla Jumalan lakia? Nehemia vastasi: ”Kuka minunlaiseni voisi mennä temppeliin ja elää? Minä en mene!” Miksi Nehemia ei langennut hänelle viritettyyn ansaan? Hän tiesi, että vaikka Semajakin oli israelilainen, ”Jumala ei ollut lähettänyt häntä”. Tosi profeettahan ei missään tapauksessa neuvoisi häntä rikkomaan Jumalan lakia. Taaskaan Nehemia ei antanut pahojen vastustajien voittaa itseään. Pian tämän jälkeen hän saattoi raportoida: ”Lopulta muuri tuli valmiiksi elulin kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä, viidessäkymmenessäkahdessa päivässä.” (Nehemia 6:10–15; 4. Mooseksen kirja 1:51; 18:7.)

16. a) Miten meidän tulee suhtautua ystäviksemme tekeytyviin ihmisiin, väärien syytösten esittäjiin ja valeveljiin? b) Miten osoitat kotona, koulussa tai työpaikalla, ettet tee vakaumukseesi liittyvissä asioissa myönnytyksiä?

16 Kuten Nehemiaa meitäkin voivat vastustaa ystäviksemme tekeytyvät ihmiset, väärien syytösten esittäjät ja valeveljet. Jotkut saattavat pyytää meitä ikään kuin tulemaan puolitiehen heitä vastaan. He voivat yrittää vakuuttaa meille, että jos palvelisimme Jehovaa hiukan vähemmän innokkaasti, voisimme samanaikaisesti pyrkiä maailmallisiin tavoitteisiin. Emme kuitenkaan tee myönnytyksiä, koska Jumalan valtakunta on ensi sijalla elämässämme. (Matteus 6:33; Luukas 9:57–62.) Lisäksi vastustajat esittävät vääriä syytöksiä meitä vastaan. Joissakin maissa meidän väitetään olevan uhka valtiolle, aivan niin kuin Nehemiaa syytettiin kapinoinnista kuningasta vastaan. Jotkin syytökset on onnistuttu kumoamaan oikeusistuimissa. Mutta olipa lopputulos yksittäisissä tapauksissa millainen tahansa, rukoilemme luottavaisina, että Jehova ohjaisi asioita tahtonsa mukaan. (Filippiläisille 1:7.) Meitä voivat vastustaa myös sellaiset ihmiset, jotka teeskentelevät palvelevansa Jehovaa. Samoin kuin juutalaismies taivutteli Nehemiaa uskomaan, että tämän kannattaisi henkensä pelastamiseksi rikkoa Jumalan lakia, totuudesta luopuneet entiset todistajat voivat yrittää saada meidät tekemään myönnytyksiä tavalla tai toisella. Torjumme kuitenkin luopiot, koska tiedämme, ettemme pelasta henkeämme rikkomalla Jumalan lakeja vaan noudattamalla niitä. (1. Johanneksen kirje 4:1.) Voimme tosiaan Jehovan avulla voittaa kaikenlaisen pahan.

Kerromme hyvää uutista huolimatta kohtaamastamme pahasta

17, 18. a) Mihin Saatana ja hänen asiamiehensä pyrkivät? b) Mitä sinä olet päättänyt tehdä ja miksi?

17 Jumalan sanassa sanotaan Kristuksen voidelluista veljistä: ”He voittivat hänet [Saatanan] – – todistamisensa sanan takia.” (Ilmestys 12:11.) Valtakunnan sanoman saarnaamisella on siis suora yhteys Saatanan, pahuuden lähteen, voittamiseen. Ei ihme, että Saatana hyökkää hellittämättä niin voideltua jäännöstä kuin ”suurta joukkoakin” vastaan lietsomalla vastustusta (Ilmestys 7:9; 12:17).

18 Kuten olemme havainneet, vastustus voi tulla sanallisina hyökkäyksinä, fyysisellä väkivallalla uhkaamisena tai salakavalammissa muodoissa. Saatanan tavoite on joka tapauksessa aina sama: pysäyttää saarnaamistyö. Hän tulee kuitenkin epäonnistumaan surkeasti, sillä Jumalan palvelijat ovat muinaisen Nehemian tavoin päättäneet ”voittaa jatkuvasti pahan hyvällä”: he jatkavat hyvän uutisen saarnaamista, kunnes Jehova sanoo, että työ on tehty! (Markus 13:10; Roomalaisille 8:31; Filippiläisille 1:27, 28.)

[Alaviite]

^ kpl 2 Saat taustatietoja noista tapahtumista, kun luet seuraavat jakeet: Nehemia 1:1–4; 2:1–6, 9–20; 4:1–23; 6:1–15.

Muistatko?

• Millaista vastustusta Jumalan palvelijat kohtasivat menneisyydessä, ja millaista vastustusta kristityt kohtaavat nykyään?

• Mikä oli Nehemian vihollisten päätavoite, ja mikä on Jumalan nykyisten vihollisten tavoite?

• Miten voitamme jatkuvasti pahan hyvällä nykyään?

[Tutkistelukysymykset]

[Tekstiruutu/Kuva s. 29]

Nehemian kirjan opetuksia

Jumalan palvelijat kohtaavat

• pilkkaa

• uhkauksia

• petollisuutta

Petollisia ajatuksia esittävät

• ystäviksemme tekeytyvät ihmiset

• väärien syytösten esittäjät

• valeveljet

Jumalan palvelijat voittavat pahan

• tekemällä kestävinä Jumalan antamaa työtä

[Kuva s. 27]

Nehemia ja hänen työtoverinsa rakensivat Jerusalemin muurin uudelleen ankarasta vastustuksesta huolimatta.

[Kuva s. 31]

Tosi kristityt saarnaavat pelottomasti hyvää uutista.