Lukijoiden kysymyksiä

Koska sadonkorjuu alkoi virallisesti silloin, kun kaikki miespuoliset israelilaiset olivat happamattomien leipien juhlassa, kuka korjasi ohran ensi hedelmät pyhäkköön tuotavaksi?

Mooseksen laissa israelilaisille annettiin käsky: ”Kolme kertaa vuodessa tulee jokaisen miespuolisen teistä ilmaantua Jehovan, sinun Jumalasi, eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee: happamattomien leipien juhlaan ja viikkojuhlaan ja lehtimajanjuhlaan.” (5. Mooseksen kirja 16:16.) Kuningas Salomon päivistä lähtien tuo Jumalan valitsema paikka oli Jerusalemin temppeli.

Ensimmäinen näistä kolmesta juhlasta oli varhaiskeväällä vietettävä happamattomien leipien juhla. Se alkoi pesahin jälkeisenä päivänä 15. nisankuuta ja jatkui seitsemän päivää nisankuun 21. päivään asti. Juhlan toisena päivänä, 16. nisankuuta, alkoi pyhään kalenteriin perustuvan vuoden ensimmäinen sadonkorjuu. Tuona päivänä ylimmäisen papin oli määrä ottaa ”lyhde elon [ohrasadon] ensi hedelmistä” ja ”heiluttaa lyhdettä Jehovan edessä” pyhäkössä. (3. Mooseksen kirja 23:5–12.) Kuka korjasi tämän uhrilahjan, kun kaikkia miespuolisia vaadittiin olemaan happamattomien leipien juhlassa?

Käsky, jonka mukaan Jehovalle tuli uhrata sadon ensi hedelmät happamattomien leipien juhlan aikana, annettiin koko kansalle. Jokaista israelilaista ei vaadittu aloittamaan sadonkorjuuta ja tuomaan itse ensi hedelmiä pyhäkköön. Sen sijaan kansaa edustamaan piti valita joitakuita yksilöitä, jotka saatettiin lähettää läheiselle ohrapellolle leikkaamaan lyhdettä juhlaa varten. Encyclopaedia Judaica toteaa: ”Jos ohra oli kypsää, sitä haettiin Jerusalemin lähistöltä. Muuten se saatettiin tuoda muualta Israelista. Sen leikkasivat kolme miestä, joilla kullakin oli mukanaan oma viikatteensa ja korinsa.” Ohralyhde vietiin sitten ylimmäiselle papille, joka uhrasi sen Jehovalle.

Käsky uhrata sadon ensi hedelmät antoi israelilaisille erinomaisen tilaisuuden osoittaa kiitollisuutensa sitä kohtaan, että Jumala oli siunannut heidän maansa ja satonsa (5. Mooseksen kirja 8:6–10). Mikä vielä tärkeämpää, tämä juhlamenoihin liittyvä uhraaminen oli ”tulevan hyvän varjo” (Heprealaisille 10:1). On merkittävää, että Jeesus Kristus sai ylösnousemuksen vuonna 33 nisankuun 16. päivänä, päivänä jona sadon ensi hedelmät uhrattiin Jehovalle. Apostoli Paavali kirjoitti Jeesuksesta: ”Kristus on herätetty kuolleista, ensi hedelmänä niistä, jotka ovat nukahtaneet pois. – – Mutta kukin omassa luokassaan: Kristus ensi hedelmänä, sen jälkeen Kristukselle kuuluvat hänen läsnäolonsa aikana.” (1. Korinttilaisille 15:20–23.) Tuo elon ensi hedelmistä sidottu lyhde, jota ylimmäinen pappi heilutti Jehovan edessä, oli esikuva kuolleista herätetystä Jeesuksesta Kristuksesta – ensimmäisestä joka sai ylösnousemuksen ikuiseen elämään. Näin Jeesus avasi ihmiskunnalle tien vapautukseen synnistä ja kuolemasta.

[Kuvan lähdemerkintä s. 26]

© 2003 BiblePlaces.com