Äidin usko kohoaa murhenäytelmän yläpuolelle

”Jos luette tätä kirjettä, en ole selvinnyt leikkauksesta hengissä enkä siis ole enää kanssanne.”

NÄIN alkaa kirje, jonka Carmen, kristitty äiti, kirjoitti kolmelle tyttärelleen, jotka olivat iältään 25, 19 ja 16 vuotta. Leikkaus ei onnistunut, ja Carmen valitettavasti kuoli.

On sydäntäsärkevää joutua jättämään kolme tytärtä tällaisessa murheellisessa tilanteessa. Tämän äidin luja usko Jehovaan ja hänen lupauksiinsa kohosi kuitenkin murhenäytelmän yläpuolelle ja antoi hänelle sisäisen rauhan, joka ilmenee kauniisti hänen koskettavasta kirjeestään. Hän kirjoitti tyttärilleen:

”Ennen kaikkea haluan kertoa teille, että rakastan teitä koko sydämestäni. – – Olette parhaat tyttäret, mitä äidillä voi olla, ja olen hyvin ylpeä teistä.

Olisin halunnut elää kanssanne Jumalan lupaaman uuden maailman tuloon saakka – –, mutta koska se ei ole mahdollista, olen pyytänyt häntä auttamaan teitä, jotta voisitte olla uskollisia, kuten olette olleetkin. Olemme kestäneet monia koettelemuksia yhdessä, eikä Jehova ole missään tilanteessa hylännyt meitä. – – Luottakaa siis jatkuvasti opastukseen, jota hän antaa järjestönsä välityksellä, ja tukekaa edelleen seurakuntaa ja vanhimpia. Saarnatkaa niin usein kuin voitte ja rakastakaa kaikkia veljiä.

Eromme tulee olemaan vain tilapäinen. – – Suokaa anteeksi kaikki tekemäni virheet ja kaikki ne kerrat, joina en ymmärtänyt teitä enkä kertonut teille, miten paljon rakastan teitä. – – Tiedän, että teillä jokaisella on omat tarpeenne. Jehova tietää sen paremmin kuin te, ja hän antaa kaiken mitä tarvitsette ja palkitsee teidät kaiken sen johdosta, mitä olette kestäneet.

Älkää kadottako näkyvistänne tavoitettanne, elämää uudessa maailmassa, ja ponnistelkaa jatkuvasti saavuttaaksenne sen. Siunatkoon Jehova teitä ja vahvistakoon hän teitä, jotta olisitte uskollisia loppuun saakka. – – Älkää olko surullisia, rakkaat tyttäreni. Rakastan teitä!”

Murhenäytelmä voi sattua kenelle tahansa, milloin tahansa. ”Aika ja sattuma kohtaavat heitä kaikkia”, kirjoitti muinoin elänyt kuningas Salomo (Saarnaaja 9:11). Niillä, jotka uskovat vakaasti Jumalaan, voi kuitenkin olla sama varmuus kuin apostoli Paavalilla, joka sanoi: ”Olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä – – eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Roomalaisille 8:38, 39; Heprealaisille 6:10.)