Jehovan sana on elävä

Kohokohtia Hesekielin kirjasta (2. osa)

ON JOULUKUU 609 eaa., ja Babylonin kuningas on aloittanut Jerusalemin lopullisen piirityksen. Hesekielin sanoma Babylonin pakkosiirtolaisille on tähän saakka keskittynyt yhteen aiheeseen: heidän rakkaan kaupunkinsa, Jerusalemin, kukistumiseen ja tuhoon. Nyt Hesekielin profetioissa aletaan kuitenkin käsitellä niiden pakanakansojen tuomiota, jotka tulisivat iloitsemaan Jumalan kansan onnettomuudesta. Kun Jerusalem puolitoista vuotta myöhemmin kukistuu, Hesekielin sanomassa on jälleen uusi teema: tosi palvonnan loistoisa ennallistus.

Hesekielin 25:1–48:35 sisältää profetioita Israelia ympäröivistä kansakunnista ja Jumalan kansan vapautumisesta. * Kertomus noudattaa sekä aika- että aihejärjestystä Hesekielin 29:17–20:tä lukuun ottamatta. Aiheensa puolesta nämä neljä jaetta sopivat kuitenkin tähän yhteyteen. Hesekielin kirja on osa henkeytettyä Raamattua ja sisältää sanoman, joka on ”elävä ja voimaa uhkuva” (Heprealaisille 4:12).

TUO MAA ON TULEVA ”EEDENIN PUUTARHAN KALTAISEKSI”

(Hesekiel 25:1–39:29)

Koska Jehova näkee ennalta, miten Ammon, Moab, Edom, Filistea, Tyros ja Sidon suhtautuvat Jerusalemin kukistumiseen, hän panee Hesekielin profetoimaan niitä vastaan. Egypti ryöstetään. ”Faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen joukkoaan” verrataan setriin, jonka ”Babylonin kuninkaan miekka” kaataa. (Hesekiel 31:2, 3, 12; 32:11, 12.)

Noin puoli vuotta Jerusalemin vuonna 607 eaa. tapahtuneen tuhon jälkeen Hesekielin luokse tulee pakolainen, joka ilmoittaa: ”Kaupunki on lyöty!” Hesekiel ei ole enää ”mykistyneenä”. (Hesekiel 33:21, 22.) Hänellä on julistettavana pakkosiirtolaisille ennallistusprofetioita. Jehova ”herättää heille yhden paimenen, – – palvelijansa Daavidin” (Hesekiel 34:23). Edom autioitetaan, mutta ”tuo maa tuolla” eli Juuda tulee ”Eedenin puutarhan kaltaiseksi” (Hesekiel 36:35). Jehova lupaa suojella ennallistettua kansaansa ”Gogin” hyökkäykseltä (Hesekiel 38:2).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

29:8–12: Milloin Egypti autioitettiin 40 vuodeksi? Sen jälkeen kun Jerusalem tuhottiin vuonna 607 eaa., Juudan jäännös pakeni Egyptiin profeetta Jeremian varoituksesta huolimatta (Jeremia 24:1, 8–10; 42:7–22). Egypti ei osoittautunut turvalliseksi paikaksi, koska Nebukadnessar hyökkäsi sitä vastaan ja valloitti sen. Egyptin 40-vuotinen autioitus on saattanut seurata tätä valloitusta. Vaikka tästä autioituksesta ei löydy todisteita maallisesta historiasta, voimme olla varmoja, että se tapahtui, koska Jehova on profetioiden Täyttäjä (Jesaja 55:11).

29:18: Miten ”jokainen pää tuli kaljuksi ja jokainen olkapää hiertyi paljaaksi”? Tyroksen mannerkaupungin piirittäminen oli niin hellittämätöntä ja rasittavaa, että Nebukadnessarin sotilaiden päät hankautuivat kypärien alla kaljuiksi ja heidän olkapäänsä hiertyivät paljaiksi, kun he kantoivat  rakennustarvikkeita torneja ja linnoituksia varten (Hesekiel 26:7–12).

Opetuksia meille

29:19, 20: Kuningas Nebukadnessar sai hyvin vähän saalista Tyroksesta, koska tyroslaiset pakenivat saarikaupunkiinsa mukanaan suuri osa rikkauksistaan. Vaikka Nebukadnessar oli ylpeä ja itsekeskeinen pakanahallitsija, Jehova korvasi hänelle hänen palveluksensa antamalla hänelle Egyptin ”hänen sotajoukolleen palkaksi”. Eikö meidän pitäisikin jäljitellä tosi Jumalaa siten, että maksamme viranomaisten määräämät verot korvaukseksi saamistamme palveluksista? Tätä velvollisuutta ei poista se, miten maalliset vallanpitäjät käyttäytyvät tai miten verorahat käytetään. (Roomalaisille 13:4–7.)

33:7–9: Nykyajan vartiomiesluokan – voidellun jäännöksen – ja sen tovereiden ei tule koskaan pidättyä saarnaamasta Valtakunnan hyvää uutista ja varoittamasta ihmisiä tulevasta ”suuresta ahdistuksesta” (Matteus 24:21).

33:10–20: Pelastuksemme riippuu siitä, että käännymme pois pahoilta teiltä ja mukaudumme Jumalan vaatimuksiin. Jehovan tie on tosiaan ”suunnattu oikein”.

36:20, 21: Israelilaiset, jotka tunnettiin ”Jehovan kansana”, eivät eläneet nimensä mukaisesti, ja näin he häpäisivät Jumalan nimen kansakuntien keskuudessa. Meistä ei koskaan saisi tulla Jehovan palvojia vain nimellisesti.

36:25, 37, 38: Hengellinen paratiisi, josta saamme nauttia nykyään, on täynnä ”pyhien katrasta”. Meidän tulee siksi pyrkiä pitämään se puhtaana.

38:1–23: On hyvin rauhoittavaa tietää, että Jehova pelastaa kansansa, kun Magogin maan Gog hyökkää sitä vastaan. Gog on nimi, joka annettiin ”tämän maailman hallitsijalle” Saatana Panettelijalle sen jälkeen kun hänet karkotettiin taivaasta. Hänet karkotettiin demoneineen Magogin maahan eli maan läheisyyteen, jonne heidät on suljettu. (Johannes 12:31; Ilmestys 12:7–12.)

”KOHDISTA SYDÄMESI KAIKKEEN, MITÄ SINULLE NÄYTÄN”

(Hesekiel 40:1–48:35)

On 14. vuosi sen jälkeen kun Jerusalemin kaupunki lyötiin (Hesekiel 40:1). Pakkosiirtolaisuutta on vielä jäljellä 56 vuotta (Jeremia 29:10). Hesekiel on nyt lähes 50-vuotias. Hänet viedään näyssä Israelin maahan ja hänelle sanotaan: ”Ihmisen poika, näe silmilläsi, ja kuule korvillasi, ja kohdista sydämesi kaikkeen, mitä sinulle näytän.” (Hesekiel 40:2–4.) Hesekiel on varmasti haltioissaan, kun hän saa näyn uudesta temppelistä.

Hesekielin näkemässä loistoisassa temppelissä on 6 porttikäytävää, 30 ruokailuhuonetta, pyhä, kaikkeinpyhin, puinen alttari ja alttari polttouhreja varten. Temppelistä kumpuaa vesivirta, joka muuttuu  tulvavirraksi (Hesekiel 47:1). Hesekiel saa myös näyn siitä, miten maa jaetaan eri heimojen kesken: kukin jako-osa on itä-länsisuuntainen maakaistale, ja Juudan ja Benjaminin jako-osien välillä on hallintomaakaistale. Tällä kaistaleella sijaitsevat ”Jehovan pyhäkkö” ja ”kaupunki” nimeltä Jehova-Samma (Hesekiel 48:9, 10, 15, 35, engl. viitelaitoksen alav.).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

40:3–47:12: Mitä Hesekielin näyn temppeli edustaa? Tätä mittasuhteiltaan suunnatonta temppeliä ei koskaan todellisuudessa rakennettu. Se kuvasi meidän aikanamme olemassa olevaa Jumalan hengellistä temppeliä, hänen temppelinkaltaista järjestelyään puhdasta palvontaa varten. (Hesekiel 40:2; Miika 4:1; Heprealaisille 8:2; 9:23, 24.) Temppelinäky täyttyy ”viimeisinä päivinä”, jolloin papisto puhdistetaan (2. Timoteukselle 3:1; Hesekiel 44:10–16; Malakia 3:1–3). Lopullisesti tämä näky täyttyy kuitenkin paratiisissa. Juutalaisille pakkosiirtolaisille näyn temppeli antoi vakuuden siitä, että puhdas palvonta ennallistettaisiin ja että jokainen juutalainen perhe saisi perinnön maasta.

40:3–43:17: Mitä temppelin mittaaminen merkitsee? Temppelin mittaaminen on merkki siitä, että Jehovan tarkoitus puhtaan palvonnan suhteen täyttyy varmasti.

43:2–4, 7, 9: Mitä olivat ”kuninkaitten ruumiit”, jotka piti poistaa temppelistä? Ruumiilla tarkoitettiin ilmeisesti epäjumalia. Jerusalemin hallitsijat ja sen asukkaat olivat saastuttaneet Jumalan temppelin epäjumalilla. Itse asiassa he olivat tehneet niistä kuninkaitaan.

43:13–20: Mitä kuvaa alttari, jonka Hesekiel näki näyssä? Vertauskuvallinen alttari on Jumalan tahto Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin suhteen. Tämän järjestelyn ansiosta voidellut julistetaan vanhurskaiksi ja ”suuri joukko” on Jumalan silmissä puhdas (Ilmestys 7:9–14; Roomalaisille 5:1, 2). Ehkä juuri tästä syystä näyn temppelistä puuttuu ”valettu meri”, pappien peseytymiseen tarkoitettu suuri vesiallas, jollainen oli Salomon temppelissä (1. Kuninkaiden kirja 7:23–26).

44:10–16: Keitä pappisluokka edustaa? Pappisluokka kuvaa meidän aikanamme elävien voideltujen kristittyjen ryhmää. Heidät puhdistettiin vuonna 1918, kun Jehova istui hengellisessä temppelissään ”sulattajana ja puhdistajana” (Malakia 3:1–5). Ne jotka olivat puhtaita tai katuivat, saattoivat jatkaa arvokkaassa palvelustehtävässään. Sen jälkeen heidän täytyi ponnistella kovasti suojellakseen itsensä ”maailman tahroilta” ja tullakseen esimerkeiksi ”suurelle joukolle”, jota kuvaavat ei-papilliset heimot (Jaakobin kirje 1:27; Ilmestys 7:9, 10).

45:1; 47:13–48:29: Mitä ”maa” ja sen jakaminen kuvaavat? Maa kuvaa Jumalan kansan toiminta-aluetta. Onpa Jehovan palvoja missä tahansa, hän on ennallistetussa maassa niin kauan kuin hän tukee tosi palvontaa. Maan jakaminen täyttyy lopullisesti uudessa maailmassa, kun jokainen uskollinen ihminen perii sieltä paikan (Jesaja 65:17, 21).

 45:7, 16: Mitä kuvataan annilla, jonka kansa antaa papistolle ja johtomiehelle? Hengellisessä temppelissä sillä tarkoitetaan pääasiassa hengellistä tukea: avun antamista ja yhteistoiminnallisen hengen ilmaisemista.

47:1–5: Mitä Hesekielin näyssä olevan virran vesi kuvaa? Vesi kuvaa Jehovan hengellisiä anteja elämän ylläpitämiseksi, muun muassa Kristuksen Jeesuksen lunastusuhria ja Raamatusta saatavaa Jumalan tuntemusta (Jeremia 2:13; Johannes 4:7–26; Efesolaisille 5:25–27). Virta syvenee vähitellen, jotta juotavaa riittäisi hengelliseen maahan tulviville uusille, jotka omaksuvat tosi palvonnan (Jesaja 60:22). Virrassa juokseva elämän vesi on voimallisimmillaan tuhatvuotiskauden aikana, ja nuo vedet tuovat mukanaan lisää ymmärrystä, jota saadaan silloin avattavista ”kirjakääröistä” (Ilmestys 20:12; 22:1, 2).

47:12: Mitä edustavat hedelmää tuottavat puut? Nämä vertauskuvalliset puut kuvaavat Jumalan hengellisiä järjestelyjä ihmiskunnan palauttamiseksi täydellisyyteen.

48:15–19, 30–35, englantilaisen viitelaitoksen alaviite: Mitä Hesekielin näyn kaupunki edustaa? ”Jehova-Samma” sijaitsee ”ei-pyhällä” maalla, joten sen täytyy edustaa jotain maallista. Tämä kaupunki näyttää edustavan maallista hallintoa, josta hyötyvät ne, jotka muodostavat vanhurskaan ”uuden maan” (2. Pietarin kirje 3:13). Se että kaupungissa on portteja joka sivulla, kuvaa hyvin sen avoimuutta. Jumalan kansan keskuudessa olevien valvojien tulee olla helposti lähestyttäviä.

Opetuksia meille

40:14, 16, 22, 26: Temppelin sisäänkäyntien seinissä olevat palmukuviot osoittavat, että vain oikeamielisten, moraaliltaan puhtaiden sallitaan astua sisään (Psalmit 92:12). Tämä opettaa meille sen, että Jehova hyväksyy palvontamme vain jos olemme oikeamielisiä.

44:23: Miten kiitollisia voimmekaan olla nykypäivän pappisluokan palveluksista! Saamme ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” alaisuudessa ajankohtaista hengellistä ruokaa, joka auttaa meitä erottamaan, mikä on epäpuhdasta ja mikä puhdasta Jehovan silmissä (Matteus 24:45).

47:9, 11: Tieto, joka on vertauskuvallisen veden erittäin tärkeä piirre, on saanut aikaan suurenmoista paranemista meidän aikanamme. Kaikkialla missä ihmiset ottavat tuota tietoa vastaan, se tuo heidät hengellisesti eloon (Johannes 17:3). Toisaalta ne, jotka eivät ota vastaan elämää antavaa vettä, ”annetaan suolan valtaan” eli tuhotaan pysyvästi. On hyvin tärkeää, että ”teemme kaikkemme – – käsitelläksemme totuuden sanaa oikein” (2. Timoteukselle 2:15).

”Minä pyhitän suuren nimeni”

Sen jälkeen kun Daavidin sukuhaaraan kuuluva viimeinen kuningas poistettiin valtaistuimelta, tosi Jumala antoi kulua pitkän aikaa ennen kuin tuli Hän, ”jolla on laillinen oikeus” kuninkuuteen. Jumala ei kuitenkaan unohtanut Daavidin kanssa tekemäänsä liittoa. (Hesekiel 21:27; 2. Samuelin kirja 7:11–16.) Hesekielin profetia puhuu ”palvelijastani Daavidista”, josta tulisi ”paimen” ja ”kuningas” (Hesekiel 34:23, 24; 37:22, 24, 25). Tämä ei ole kukaan muu kuin Valtakunnan Kuninkaana hallitseva Jeesus Kristus (Ilmestys 11:15). Jehova ”pyhittää suuren nimensä” messiaanisen Valtakunnan välityksellä (Hesekiel 36:23).

Kaikki, jotka häpäisevät Jumalan pyhää nimeä, tuhotaan hyvin pian. Mutta ne, jotka pyhittävät tuon nimen elämässään palvomalla Jehovaa hänen hyväksymällään tavalla, saavat elää ikuisesti. Käyttäkäämme siksi täysin hyväksemme elämän vesiä, jotka virtaavat meidän aikanamme vuolaina, ja keskittäkäämme elämämme tosi palvonnan ympärille.

[Alaviite]

[Kuva s. 9]

Hesekielin näyn loistoisa temppeli.

[Kuva s. 10]

Mitä Hesekielin näyssä oleva elämän virta edustaa?

[Lähdemerkintä]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.