”Varokaa kaikenlaista ahneutta”

”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (LUUKAS 12:15)

1, 2. a) Mitä olet havainnut ihmisten tavoittelevan nykyään? b) Miten heidän asenteensa saattavat vaikuttaa meihin?

USEIMMAT ihmiset pitävät menestyksen mittana tai turvallisen tulevaisuuden takeena rahaa ja muuta omaisuutta sekä arvovaltaa, hyväpalkkaista työtä ja perhettä. Näyttää siltä, että niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa monet tavoittelevat aineellista hyötyä ja korkeampaa asemaa. Toisaalta heidän kiinnostuksensa hengellisiä asioita kohtaan vähenee nopeasti, mikäli ne kiinnostavat heitä lainkaan.

² Raamattu ennusti, että juuri näin kävisi. Siinä sanotaan: ”Viimeisinä päivinä tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, rahaa rakastavia, – – nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia; heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden.” (2. Timoteukselle 3:1–5.) Tosi kristittyihin, jotka elävät päivästä toiseen tällaisten ihmisten keskuudessa, kohdistuu jatkuva paine mukautua heidän ajattelu- ja elämäntapaansa. Mikä voi auttaa meitä vastustamaan maailman pyrkimystä ”puristaa – – [meitä] omaan muottiinsa”? (Roomalaisille 12:2, J. B. Phillipsin The New Testament in Modern English.)

3. Mihin liittyviä Jeesuksen neuvoja alamme tarkastella?

³ Jeesus Kristus, joka on ”uskomme Pääedustaja ja Täydellistäjä”, esitti tästä asiasta vaikuttavia opetuksia (Heprealaisille 12:2). Kerran kun Jeesus puhui ihmisjoukolle hengellisistä asioista, eräs mies keskeytti hänet esittämällä pyynnön: ”Opettaja, käske veljeäni jakamaan perintö kanssani.” Vastaukseksi Jeesus antoi tälle miehelle – ja kaikille kuuntelijoille – vakavia neuvoja. Hän esitti voimakkaan varoituksen ahneudesta ja vahvisti tuota varoitusta ajatuksia herättävällä kuvauksella. Meidän on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä Jeesus sanoi tuossa tilanteessa, ja miettiä, miten voimme hyötyä sen soveltamisesta omaan elämäämme. (Luukas 12:13–21.)

Sopimaton pyyntö

4. Miksi miehen oli sopimatonta keskeyttää Jeesuksen puhe?

⁴ Ennen miehen aiheuttamaa keskeytystä Jeesus oli puhunut opetuslapsilleen ja muille ulkokultaisuuden varomisesta, rohkeudesta tunnustaa yhteys Ihmisen Poikaan ja pyhän hengen avun saamisesta (Luukas 12:1–12). Nämä ovat varmasti erittäin tärkeitä asioita, joihin opetuslasten piti suhtautua vakavasti ja jotka antoivat aihetta itsetutkisteluun. Kesken kaiken tuo mies kuitenkin puuttui puheeseen ja pyysi Jeesusta välitystuomariksi. Kyseessä oli nähtävästi perheenjäsenten välinen riita, joka koski aineellista omaisuutta. Tästä tapauksesta voidaan oppia jotakin hyvin tärkeää.

5. Mitä miehen pyyntö paljasti hänestä?

⁵ On sanottu, että ”ihmisen luonnetta kuvastaa usein se, mihin suuntaan hänen ajatuksensa lähtevät hänen kuunnellessaan uskonnollisia kehotuksia”. Samaan aikaan kun Jeesus puhui vakavista hengellisistä asioista, mies luultavasti ajatteli, mitä hän voisi tehdä saadakseen joitakin taloudellisia etuja.  Kertomuksessa ei ilmaista, oliko hänellä aiheellinen syy valituksiin perinnön suhteen. Kenties hän yritti hyödyntää sitä arvovaltaa ja mainetta, joka Jeesuksella oli viisaana tuomarina (Jesaja 11:3, 4; Matteus 22:16). Joka tapauksessa hänen pyyntönsä viittasi siihen, että hänellä oli sisimmässään ongelma: häneltä puuttui arvostus hengellisiä asioita kohtaan. Eikö tämä annakin meille hyvän syyn tutkia itseämme? Esimerkiksi kristillisissä kokouksissa voimme helposti päästää ajatuksemme harhailemaan tai saatamme alkaa miettiä, mitä tekisimme myöhemmin. Sen sijaan meidän tulisi kiinnittää huomiomme siihen, mitä sanotaan, ja pohtia tapoja soveltaa aineistoa niin, että voimme parantaa suhdettamme taivaalliseen Isäämme Jehova Jumalaan ja toisiin kristittyihin (Psalmit 22:22; Markus 4:24).

6. Miksi Jeesus kieltäytyi täyttämästä miehen pyyntöä?

⁶ Mikä miehen vaikutin lienee ollutkin, niin Jeesus kieltäytyi täyttämästä hänen pyyntöään. Sen sijaan Jeesus sanoi hänelle: ”Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai osittajaksi?” (Luukas 12:14.) Näin sanoessaan Jeesus viittasi johonkin, minkä ihmiset tiesivät hyvin, sillä Mooseksen lain mukaan kaupunkeihin oli määrätty tuomareita ratkomaan juuri tällaisia kysymyksiä (5. Mooseksen kirja 16:18–20; 21:15–17; Ruut 4:1, 2). Jeesuksen huomio sitä vastoin kohdistui tärkeämpiin asioihin: Valtakunnan totuudesta todistamiseen ja Jumalan tahdon opettamiseen ihmisille (Johannes 18:37). Jeesuksen esimerkin mukaisesti me käytämme aikaamme ja voimiamme hyvän uutisen saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen ”kaikkien kansakuntien ihmisistä” antamatta maallisten huolien viedä meitä sivuraiteelle (Matteus 24:14; 28:19).

Varo ahneutta

7. Minkä terävän havainnon Jeesus teki?

⁷ Jeesus pystyi havaitsemaan sydämen syvimmät aikomukset, joten kun mies pyysi Jeesusta puuttumaan henkilökohtaiseen asiaan, tämä tajusi, että pyyntöön liittyi jotakin vakavampaa. Jeesus ei siksi vain torjunut sitä vaan meni asian ytimeen sanomalla: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luukas 12:15.)

8. Mitä ahneus on, ja mihin se voi johtaa?

⁸ Ahneus on enemmän kuin vain halua saada rahaa tai tavaroita, joilla voisi olla asianmukaista käyttöä ja tietty tarkoitus. Se voi ilmetä kohtuuttomana haluna vaurastua tai saada lisää omaisuutta. Siihen voi sisältyä kyltymätön himo saada jotakin – kenties toiselle kuuluvaa – vain sen saamisen vuoksi, riippumatta siitä, tarvitseeko sitä tai miten sen omistaminen vaikuttaa toisiin. Ahne ihminen antaa halunsa kohteen hallita ajatteluaan ja tekojaan siinä määrin, että siitä tulee hänelle itse asiassa jumala. Muistamme, että apostoli Paavali rinnastaa ahneen ihmisen epäjumalanpalvelijaan, jolla ei ole mitään osuutta Jumalan valtakuntaan (Efesolaisille 5:5; Kolossalaisille 3:5).

9. Miten ahneus voi ilmetä? Mainitse esimerkkejä.

⁹ On kiinnostavaa, että Jeesus varoitti ”kaikenlaisesta ahneudesta”. Ahneutta on monenlaista. Viimeinen kymmenestä käskystä luettelee joitakin sen muotoja, kun se sanoo: ”Et saa himoita lähimmäisesi taloa. Et saa himoita lähimmäisesi vaimoa etkä hänen orjaansa etkä orjatartaan etkä hänen sonniaan etkä aasiaan etkä mitään, mikä lähimmäisellesi kuuluu.” (2. Mooseksen kirja 20:17.) Raamattu on täynnä esimerkkejä yksilöistä, joiden lankeaminen vakavaan syntiin johtui tavalla tai toisella ahneudesta. Saatana oli ensimmäinen, joka himoitsi jollekulle toiselle kuuluvaa, nimittäin sellaista kunniaa ja valtaa, jotka kuuluvat yksin Jehovalle (Ilmestys 4:11). Eeva halusi itsemääräämisoikeutta, ja se, että hänet petettiin tässä suhteessa, saattoi  ihmissuvun synnin ja kuoleman tielle (1. Mooseksen kirja 3:4–7). Demonit olivat enkeleitä, jotka eivät tyytyneet ”alkuperäiseen asemaansa, vaan hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa” saadakseen jotakin, mihin heillä ei ollut oikeutta (Juudaan kirje 6; 1. Mooseksen kirja 6:2). Ajattele myös Bileamia, Aakania, Gehasia ja Juudasta. He eivät olleet tyytyväisiä osaansa elämässä vaan käyttivät hillittömässä aineellisen halussaan väärin luottamusasemaansa, mikä syöksi heidät turmioon ja tuhoon.

10. Missä mielessä meidän tulee Jeesuksen kehotuksen mukaisesti pitää silmämme auki?

¹⁰ Miksi oli hyvin sopivaa, että ennen ahneutta koskevaa varoitustaan Jeesus sanoi: ”Pitäkää silmänne auki”? Koska ihmisten on helppo nähdä ahneutta toisessa, mutta vain harva tunnustaa syyllistyvänsä siihen itse. Apostoli Paavali kuitenkin tähdentää sitä, että ”rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri” (1. Timoteukselle 6:9, 10). Opetuslapsi Jaakob selittää, että kun väärä halu ”on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin” (Jaakobin kirje 1:15). Meidän tulee Jeesuksen kehotuksen mukaisesti ”pitää silmämme auki” – ei tarkkaillaksemme, soveltuuko Jeesuksen varoitus toisiin, vaan tutkiaksemme itseämme, jotta näkisimme, mikä on lähinnä omaa sydäntämme, ja voisimme ”varoa kaikenlaista ahneutta”.

Elämä runsaudessa

11, 12. a) Minkä varoituksen Jeesus esitti ahneudesta? b) Miksi meidän on syytä ottaa vaarin Jeesuksen varoituksesta?

¹¹ Meidän on varottava ahneutta vielä muistakin syistä. Huomaa, mitä Jeesus sanoi seuraavaksi: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luukas 12:15.) Tässä on varmasti ajattelemisen aihetta nykyisenä materialistisena aikana, jolloin ihmiset yhdistävät yltäkylläisyyden ja vaurauden onnellisuuteen ja menestykseen. Jeesus osoitti näillä sanoilla, että todella merkityksellinen ja tyydytystä tuottava elämä ei johdu eikä riipu aineellisesta omaisuudesta, onpa sitä miten runsaasti hyvänsä.

¹² Jotkut ovat ehkä toista mieltä. He saattavat järkeillä, että aineellinen omaisuus tekee elämästä mukavampaa ja nautittavampaa ja näin ollen antoisampaa. Siksi he uppoutuvat erilaisiin hankkeisiin, jotta he voisivat saada kaikki haluamansa tavarat ja laitteet. He uskovat tämän johtavan hyvään elämään. Mutta  tällä tavalla ajattelevat ihmiset eivät ymmärrä Jeesuksen sanojen ydintä.

13. Millainen on tasapainoinen näkemys elämästä ja omaisuudesta?

¹³ Jeesus ei käsitellyt sitä, onko oikein vai väärin elää runsaudessa. Sen sijaan hän korosti sitä, että ihmisen elämä ei johdu ”siitä, mitä hän omistaa”. Me kaikki tiedämme, että elämän ylläpitämiseen ei todellisuudessa vaadita kovin paljoa. Tarvitaan vain hiukan ruokaa, jotakin päälle pantavaa ja jonkinlainen yösija. Rikkailla nämä voivat olla yltäkylläisinä, kun taas köyhillä tarpeiden tyydyttäminen saattaa olla kovan työn takana. Mahdolliset erot tasoittuvat kuitenkin silloin, kun elämä päättyy ja kaikki raukeaa tyhjiin (Saarnaaja 9:5, 6). Jotta elämällä olisi merkitystä ja arvoa, se ei voi eikä sen tulisi koostua vain siitä, mitä ihminen saattaa hankkia tai omistaa. Tämä käy ilmi, kun tarkastelemme sitä elämää, josta Jeesus puhui.

14. Mitä voimme oppia Raamatun kertomuksen ”elämää” vastaavasta sanasta?

¹⁴ Kun Jeesus sanoi, että ihmisen ”elämä ei johdu siitä, mitä hän omistaa”, Luukkaan evankeliumissa ”elämästä” tässä yhteydessä käytetty sana (kreik. zō·ēʹ) ei viittaa elämäntapaan vaan itse elämään, elämään absoluuttisessa mielessä. * Mitä Jeesus siis tarkoitti? Sitä, että olemmepa rikkaita tai köyhiä, elämmepä ylellisyydessä tai pystymmepä juuri ja juuri tulemaan toimeen, niin se miten pitkään elämme tai olemmeko edes elossa seuraavana päivänä, ei ole täysin omassa vallassamme. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan: ”Kuka teistä voi huolissaan olemalla lisätä yhtä kyynärääkään elinikäänsä?” (Matteus 6:27.) Raamattu osoittaa selvästi, että Jehova yksin on ”elämän lähde” ja vain hän voi antaa uskollisille ”todellisen elämän” eli ”ikuisen elämän”, loputtoman elämän, joko taivaassa tai maan päällä (Psalmit 36:9; 1. Timoteukselle 6:12, 19).

15. Miksi monet panevat luottamuksensa aineelliseen omaisuuteen?

¹⁵ Jeesuksen sanat osoittavat, miten helppoa ihmisten on omaksua vääristynyt elämänkatsomus. Kaikki ihmiset, niin rikkaat kuin köyhätkin, ovat epätäydellisiä, ja heidän käy lopulta samalla tavalla. Mooses totesi jo kauan sitten: ”Vuosiemme päivät ovat itsessään seitsemänkymmentä vuotta, ja jos niitä erikoisen voiman vuoksi on kahdeksankymmentä vuotta, niiden paino on kuitenkin vaivassa ja vahingollisessa, sillä se on menevä pian ohitse, ja me lennämme pois.” (Psalmit 90:10; Job 14:1, 2; 1. Pietarin kirje 1:24.) Tästä syystä ne, jotka eivät ole kehittäneet hyvää suhdetta Jumalaan, omaksuvat usein ideologian, johon apostoli Paavali viittasi: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” (1. Korinttilaisille 15:32.) Elämän katoavaisuuden ja epävarmuuden tajuaminen saa jotkut toiset taas etsimään turvallisuutta ja vakautta aineellisesta omaisuudesta. He saattavat ajatella, että suuri aineellinen omaisuus tekee elämän jotenkin turvallisemmaksi. Siksi he ponnistelevat hellittämättä kartuttaakseen varallisuuttaan, koska he yhdistävät sen virheellisesti turvallisuuteen ja onnellisuuteen. (Psalmit 49:6, 11, 12.)

 Turvallinen tulevaisuus

16. Mihin elämän todellinen arvo ei perustu?

¹⁶ Korkea elintaso – se että on runsaasti ravintoa, paljon vaatteita, ylellinen koti ja monia mukavuuksia – voi kyllä tehdä elämän miellyttävämmäksi. Se voisi jopa mahdollistaa paremman lääkärinhoidon saamisen ja näin antaa ihmiselle muutamia elinvuosia lisää. Mutta onko tällainen elämä todellisuudessa merkityksellisempää ja turvallisempaa? Elämän todellista arvoa ei mitata elinvuosien määrällä eikä sillä, miten paljon aineellista jollakulla on omistuksessaan tai käytettävissään. Apostoli Paavali korosti sitä, että on vaarallista luottaa liiaksi tällaisiin asioihin. Hän kirjoitti Timoteukselle: ”Käske niitä, jotka ovat rikkaita nykyisessä asiainjärjestelmässä, etteivät ylvästele eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme.” (1. Timoteukselle 6:17.)

17, 18. a) Mitä huomattavia esimerkkejä suhtautumisesta aineelliseen omaisuuteen meidän kannattaa jäljitellä? b) Mitä Jeesuksen vertausta tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

¹⁷ Ei ole viisasta panna toivoaan rikkauteen, koska rikkaus on ”epävarmaa”. Patriarkka Job oli hyvin varakas, mutta kun onnettomuus iski, rikkaudet eivät voineet auttaa häntä; ne katosivat yhdessä hetkessä. Hänellä oli luja suhde Jumalaan, ja se auttoi häntä kestämään kaikki koettelemukset ja ahdistukset. (Job 1:1, 3, 20–22.) Abraham ei antanut suuren aineellisen omaisuutensa estää häntä ottamasta Jehovalta vastaan haastavaa tehtävää, ja häntä siunattiin siten, että hänestä tuli ”kansakuntien paljouden isä” (1. Mooseksen kirja 12:1, 4; 17:4–6). Meidän kannattaa jäljitellä näitä ja muita hyviä esimerkkejä. Olemmepa nuoria tai vanhoja, meidän täytyy tutkia itseämme nähdäksemme, mikä on todella tärkeää elämässämme ja mihin panemme toivomme (Efesolaisille 5:10; Filippiläisille 1:10).

¹⁸ Se mitä Jeesus sanoi ahneudesta ja oikeasta elämänkatsomuksesta, oli siis hyvin merkittävää ja valaisevaa. Mutta Jeesuksella oli mielessään vielä jotain muuta, ja hän kertoikin seuraavaksi ajatuksia herättävän vertauksen järjettömästä rikkaasta miehestä. Miten tämä vertaus soveltuu meidän elämäämme, ja mitä voimme oppia siitä? Seuraava kirjoitus vastaa näihin kysymyksiin.

[Alaviite]

Mitä vastaat?

• Mitä voimme oppia siitä, että Jeesus kieltäytyi noudattamasta ihmisjoukossa olleen miehen pyyntöä?

• Miksi meidän täytyy varoa ahneutta, ja miten sitä voi varoa?

• Miksi elämä ei johdu aineellisesta omaisuudesta?

• Miten voimme tehdä elämästä todella antoisaa ja turvallista?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 23]

Miksi Jeesus torjui erään miehen pyynnön?

[Kuva s. 23]

Ahneus voi johtaa tuhoisiin seurauksiin.

[Kuvat s. 25]

Miten Abraham osoitti, että hänellä oli oikea näkemys aineellisesta omaisuudesta?