Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Kittimin laivat” kyntävät meriä

”Kittimin laivat” kyntävät meriä

”Kittimin laivat” kyntävät meriä

VÄLIMEREN itäosassa on käyty lukuisia meritaisteluja. Kuvitellaanpa erästä yhteenottoa noin 500 vuotta ennen Kristusta. Helposti ohjailtava laiva, jota kutsutaan trieeriksi eli kolmisouduksi, etenee täyttä vauhtia. Noin 170 soutajaa istuu kolmessa kerroksessa ja käyttää vahvoja lihaksiaan. Soutaessaan he liukuvat edestakaisin takamuksiinsa kiinnitettyjen nahkapehmusteiden päällä.

Laivan nopeus on seitsemästä yhdeksään solmua, kun se halkoo aaltoja kohti vihollisalusta. Kohteena oleva laiva yrittää päästä pakoon. Ratkaisevalla hetkellä se tekee virheen, ja sen kylki jää suojattomaksi. Trieerin pronssipäällysteinen puskuri iskeytyy toisen laivan kevyttä runkoa vasten. Pirstoutuvien lankkujen rytinä ja ammottavasta aukosta sisään tulvivan meriveden kohina saavat vihollisaluksen soutajat kauhun valtaan. Pieni joukko raskaasti aseistautuneita sotureita tungeksii trieerinsä taistelusillalla ja ryntää sitten vaurioituneeseen alukseen. Jotkin entisaikojen laivat herättivät syystäkin pelkoa!

Raamatun tutkijoita ovat kiehtoneet siinä olevat profeetalliset ja muut maininnat ”Kittimistä” ja ”Kittimin laivoista” (4. Mooseksen kirja 24:24; Daniel 11:30; Jesaja 23:1). Missä Kittim oikein sijaitsi? Mitä tiedämme sen laivoista? Entä miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita näistä kysymyksistä?

Juutalainen historioitsija Josefus käytti Kittimistä nimeä ”Khethimos” ja yhdisti sen Kyproksen saareen. Kyproksen kaakkoisosassa on kaupunki nimeltä Kition (Citium), mikä myös viittaa siihen, että Kittimillä tarkoitettiin Kyprosta. Tuon saaren maantieteellinen sijainti muinaisten kauppareittien risteyksessä oli ihanteellinen: se hyötyi Välimeren itäosissa olevien satamakaupunkien läheisyydestä. Sodissa sen täytyi geopoliittisen asemansa vuoksi asettua jollekin puolelle, ja siksi siitä tuli joko tärkeä liittolainen tai hankala vastustaja.

Kyproslaiset ja meri

Haudoista ja merenalaisista kaivauksista saadut arkeologiset todisteet samoin kuin muinaiset kirjoitukset ja maljakkomaalaukset auttavat muodostamaan mielikuvan Kyproksen laivoista. Varhaiset kyproslaiset olivat taitavia laivanrakentajia. Heidän saartaan peittivät sankat metsät, ja sen suojaisissa lahdissa oli luonnonsatamia. Puita kaadettiin, jotta olisi voitu paitsi rakentaa laivoja, myös sulattaa kuparia – raaka-ainetta, josta Kypros tunnettiin hyvin muinaisessa maailmassa.

Kyproksen elinvoimainen vientikauppa ei jäänyt huomaamatta foinikialaisilta, jotka perustivat kauppareittiensä varrelle siirtokuntia. Yksi niistä oli Kyproksen Kition. (Jesaja 23:10–12.)

Tyroksen kukistumisen jälkeen jotkut sen asukkaista ilmeisesti pakenivat Kittimiin. Foinikialaissiirtolaiset, joilla oli kokemusta merenkulusta, edistivät todennäköisesti kyproslaisten laivanrakennustaitoa merkittävästi. Strategisesti edullisella paikalla sijainnut Kition antoi myös erinomaisen turvapaikan foinikialaisille laivoille.

Vilkasta kansainvälistä kauppaa

Ennen muinoin kaupankäynti Välimeren itäosassa oli monipuolista. Arvokasta kauppatavaraa kuljetettiin laivalla Kyproksesta Kreetaan, Sardiniaan ja Sisiliaan sekä Egeanmeren saariin. Näistä paikoista on löydetty kyproslaisia ruukkuja ja maljakoita, ja Kyproksessa on tavattu runsaasti hienoa mykeneläistä (muinaiskreikkalaista) keramiikkaa. Analysoituaan Sardiniasta löytyneitä kupariharkkoja jotkut tutkijat uskovat, että ne on tuotu Kyproksesta.

Vuonna 1982 löydettiin aivan Turkin etelärannikon kupeesta 1300-luvulta eaa. peräisin oleva laivanhylky. Vedenalaisissa kaivauksissa paljastui arkeologinen aarreaitta: todennäköisesti kyproslaisia kupariharkkoja, meripihkaa, kanaanilaisia ruukkuja, eebenpuuta, norsun syöksyhampaita, suuri määrä kanaanilaisia kulta- ja hopeakoruja sekä egyptiläisiä skarabee-esineitä ja muita tavaroita. Joidenkin lähteiden mukaan laiva on todennäköisesti kyproslainen, mikä on saatu selville analysoimalla aluksessa olleiden astioiden savea.

On kiinnostavaa, että samoihin aikoihin kun haaksirikon arvioidaan sattuneen, Bileam viittasi ”sananlaskumaisessa puheessaan” Kittimin laivoihin (4. Mooseksen kirja 24:15, 24). Kyproksen laivat tunnettiin ilmeisesti hyvin Lähi-idässä. Millaisia ne olivat?

Kauppalaivat

Kyproksesta muinaisen Amathuksen kaupungin hautakammioista on löydetty monia savesta tehtyjä laivojen ja veneiden pienoismalleja. Ne antavat arvokasta osviittaa siitä, millaisia kyproslaiset laivat olivat. Joitakin pienoismalleja on esillä museoissa.

Mallien perusteella voidaan päätellä, että varhaisia laivoja käytettiin rauhanomaiseen kaupankäyntiin. Pienemmät alukset liikkuivat tavallisesti 20 soutajan voimin. Näiden leveä- ja syvärunkoisten laivojen oli tarkoitus kuljettaa tavaroita ja matkustajia lyhyitä matkoja lähellä Kyproksen rannikkoa. Plinius vanhempi mainitsee, että kyproslaiset suunnittelivat pienen ja kevyen laivan, jossa oli airot ja joka saattoi kuljettaa jopa 90 tonnia tavaraa.

Oli olemassa suurempiakin kauppalaivoja, esimerkiksi Turkin rannikolta löydetyn aluksen kaltaisia. Jotkin niistä pystyivät kuljettamaan avomerellä peräti 450 tonnia lastia. Suurissa laivoissa on saattanut olla jopa 50 soutajaa – 25 kummallakin puolella. Ne ovat voineet olla 30 metriä pitkiä, ja niiden mastot ovat kenties kohonneet 10 metrin korkeuteen.

”Kittimin” sotalaivat Raamatun profetioissa

Jehovan hengen vaikutuksesta julistettiin: ”Kittimin rannikolta tulee laivoja, ja ne totisesti ahdistavat Assyriaa.” (4. Mooseksen kirja 24:2, 24.) Toteutuiko tämä ennustus? Kuinka Kyproksesta tulevat alukset liittyivät sen täyttymykseen? ”Kittimin rannikolta” tulevat laivat eivät olleet kauppa-aluksia, jotka purjehtivat Välimerellä rauhanomaisessa tarkoituksessa. Ne olivat sotalaivoja, jotka toivat mukanaan ahdistusta.

Sodankäynnin muuttaessa luonnettaan laivojen perusrakenteita muokattiin, jotta niistä olisi saatu nopeampia ja voimakkaampia. Vanhimmat Kyproksen sotalaivat muistuttivat luultavasti eräässä Amathuksesta löytyneessä maalauksessa olevaa pitkää ja kapeaa laivaa. Sen perä kaareutuu ylös- ja sisäänpäin samaan tapaan kuin foinikialaisessa sotalaivassa. Aluksessa on puskuri, ja sen kummallakin sivulla kulkee rivi pyöreitä kilpiä perästä keulaan saakka.

700-luvulla eaa. Kreikassa valmistettiin ensimmäiset dieerit (laivat, joissa oli kaksi airoriviä). Niillä oli pituutta noin 25 metriä ja leveyttä 3 metriä. Aluksi niillä vain kuljetettiin sotureita, ja varsinaiset taistelut käytiin maan kamaralla. Ennen pitkää havaittiin, että kolmannesta airorivistä olisi hyötyä, ja keulaan kiinnitettiin pronssipäällysteinen puskuri. Uusi laiva tuli tunnetuksi trieerinä, kuten kirjoituksen alussa mainittiin. Tämä laivatyyppi niitti mainetta Salamiin taistelussa (480 eaa.), jossa kreikkalaiset löivät Persian laivaston.

Vallanhimoinen Aleksanteri Suuri lähetti myöhemmin trieerilaivueensa kohti itää. Laivue koostui sotalaivoista, jotka eivät soveltuneet pitkiin matkoihin avomerellä, koska niissä oli niukasti tilaa varusteille. Siksi niiden täytyi pysähtyä Egeanmeren saarissa varastojen täydentämistä ja korjaustöitä varten. Aleksanteri aikoi tuhota Persian laivaston. Onnistuakseen siinä hänen täytyi kuitenkin ensin lyödä Tyroksen mahtava saarilinnoitus. Kypros oli pysähdyspaikka hänen reitillään.

Kyproslaiset tukivat Aleksanteri Suurta Tyroksen piirityksen aikana (332 eaa.) ja antoivat hänen käyttöönsä 120 alusta. Kolme Kyproksen kuningasta johti laivueita, jotka liittyivät Aleksanterin joukkoihin. He osallistuivat Tyroksen piiritykseen, joka kesti seitsemän kuukautta. Kaupunki kukistui, ja Raamatun profetia täyttyi. (Hesekiel 26:3, 4; Sakarja 9:3, 4.) Ilmaistakseen kiitollisuutensa Aleksanteri antoi Kyproksen kuninkaiden hallita melko vapaasti.

Huomattava täyttymys

Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt historioitsija Strabon kertoo, että Arabiaan suuntautunutta sotaretkeään varten Aleksanteri otti käyttöönsä laivoja Kyproksesta ja Foinikiasta. Ne olivat kevyitä, ja ne oli helppo purkaa osiin, joten ne saapuivat Thapsakokseen (Tifsah) Pohjois-Syyriaan vain seitsemässä päivässä (1. Kuninkaiden kirja 4:24). Sieltä oli mahdollista purjehtia jokea myötävirtaan Babyloniin.

Epämääräiseltä vaikuttanut, tuhat vuotta vanha Raamatun maininta täyttyi siis huomattavalla tavalla. 4. Mooseksen kirjan 24:24:n mukaisesti Aleksanteri Suuren sotakoneisto eteni säälimättä Makedoniasta kohti itää, valloitti Assyrian ja löi lopulta mahtavan Meedo-Persian maailmanvallan.

Jopa ne vähäiset tiedot, joita meillä on ”Kittimin laivoista”, viittaavat selvästi Raamatun profetioiden kiehtovaan täyttymykseen. Historialliset todisteet saavat meidät entistä vakuuttuneemmiksi siitä, että Raamatun ennustuksiin voi luottaa. Monet näistä profetioista koskevat omaa tulevaisuuttamme, ja siksi meidän tulisi suhtautua niihin vakavasti.

[Kartta s. 16, 17]

(Ks. painettu julkaisu)

ITALIA

Sardinia

Sisilia

Egeanmeri

KREIKKA

Kreeta

LIBYA

TURKKI

KYPROS

Kition

Tyros

EGYPTI

[Kuva s. 16]

Trieerin, kreikkalaisen sotalaivan, pienoismalli.

[Lähdemerkintä]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuva s. 17]

Muinaisen foinikialaisen dieerin pienoismalli.

[Lähdemerkintä]

Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.

[Kuva s. 17]

Maljakko, johon on kuvattu kyproslainen laiva.

[Lähdemerkintä]

The Director of Antiquities and the Cyprus Museum

[Kuva s. 18]

Muinaisia rahtialuksia, jollaisiin viitataan Jesajan kirjan 60:9:ssä.