Lukijoiden kysymyksiä

Miten kristityn pitäisi suhtautua metsästykseen ja kalastukseen?

Raamattu ei tuomitse metsästystä eikä kalastusta (5. Mooseksen kirja 14:4, 5, 9, 20; Matteus 17:27; Johannes 21:6). Silti kristittyjen, jotka metsästävät tai kalastavat, täytyy ottaa huomioon joitakin Raamatun periaatteita.

Jumala antoi Nooalle ja hänen jälkeläisilleen luvan tappaa ja syödä eläimiä, kunhan he vain ennen niiden syömistä vuodattaisivat niistä veren pois (1. Mooseksen kirja 9:3, 4). Tämä ohje korosti sitä, että eläinten elämää täytyy kunnioittaa, sillä elämän Alkuunpanija on Jumala. Siksi kristityt eivät tapa eläimiä vain urheilun tai huvin vuoksi osoittaen säälimätöntä elämän halveksuntaa (Sananlaskut 12:10).

On toinenkin harkinnan arvoinen näkökulma, joka koskee asennettamme. Apostolit, jotka olivat kalastajia, olivat todennäköisesti tyytyväisiä saadessaan hyvän saaliin. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että he olisivat kerskuneet kalastus- tai metsästystaidoillaan tai että he olisivat menneet metsästämään tai kalastamaan kilpaillakseen keskenään, osoittaakseen miehuullisuutensa tai saadakseen jännitystä takaa-ajosta, taistelusta tai tappamisesta (Psalmit 11:5; Galatalaisille 5:26).

Voisimme siksi kysyä itseltämme: Kunnioitanko esimerkillisesti Jehovan näkemystä elämästä? Hallitseeko metsästys tai kalastus ajatteluani ja keskustelujani? Heijastuuko elämäntavastani metsästys- ja kalastuskulttuuri vai näkyykö siitä, että olen Jumalan palvelija? Johtaako metsästys tai kalastus minut läheiseen yhteyteen ei-uskovien kanssa, tai saako se minut laiminlyömään perhettäni? (Luukas 6:45.)

Jotkut, jotka metsästävät tai kalastavat ravinnon hankkimiseksi, saattavat pitää perusteltuna siirtää hengellisiä asioita taka-alalle metsästys- ja kalastuskausien ajaksi. Osoitamme kuitenkin uskoa ja luottamusta Jumalaan, kun emme anna minkään mennä hänen etujensa edelle (Matteus 6:33). Lisäksi kristitty tottelee kaikkia metsästystä ja kalastusta koskevia ”keisarin” lakeja, valvovatpa viranomaiset niiden noudattamista tai eivät (Matteus 22:21; Roomalaisille 13:1).

Mukautuakseen metsästystä ja kalastusta koskevaan Jehovan näkemykseen joidenkuiden täytyy ehkä korjata suhtautumistaan hänen normeihinsa (Efesolaisille 4:22–24). Toisaalta meidän täytyy kunnioittaa toisten ratkaisuja, jotka he ovat tehneet omantuntonsa perusteella. Apostoli Paavali neuvoi osuvasti: ”Älkäämme sen tähden enää tuomitko toisiamme, vaan päättäkää pikemminkin olla panematta veljen eteen kompastuskiveä.” (Roomalaisille 14:13.) Sellaisen epäitsekkään rakkauden ja kunnioituksen osoittaminen edistää rauhaa seurakunnassa ja miellyttää Tekijäämme, kaiken elämän Lähdettä. (1. Korinttilaisille 8:13.) *

[Alaviite]