Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

He rikastuttivat elämäänsä – voitko sinä tehdä samoin?

He rikastuttivat elämäänsä – voitko sinä tehdä samoin?

He rikastuttivat elämäänsä – voitko sinä tehdä samoin?

KANADASSA asuva veli nimeltään Marc oli työssä yhtiössä, joka valmistaa monimutkaisia robottijärjestelmiä avaruusjärjestöille. Hän teki työtä osapäiväisesti ja toimi vakituisena tienraivaajana. Sitten Marcin esimies tarjosi hänelle ylennystä: kokopäivätyötä ja korkeaa palkkaa. Mitä Marc teki?

Amy-niminen filippiiniläinen sisar toimi vakituisena tienraivaajana lopetellessaan opiskelujaan. Koulun päätyttyä hänelle tarjottiin kokopäivätyötä, joka vaati paljon aikaa mutta josta maksettiin hyvin. Minkä valinnan Amy teki?

Marc ja Amy tekivät erilaiset ratkaisut, ja heidän valintojensa seuraukset valaisevat sen neuvon viisautta, joka annettiin muinaisen Korintin kristityille. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Olkoot tästä lähtien ne, – – jotka käyttävät maailmaa hyväkseen, kuin ne, jotka eivät käytä sitä täysin hyväkseen.” (1. Kor. 7:29–31.)

Käytä maailmaa hyväksesi, mutta älä täysin

Ennen kuin saamme tietää, mitä Marcille ja Amylle tapahtui, tarkastelemme lyhyesti sen ”maailma” (kreikaksi koʹsmos) -sanan merkitystä, jota Paavali käytti korinttilaisille lähettämässään kirjeessä. Tuossa raamatunkohdassa koʹsmos viittaa siihen maailmanjärjestelmään, jossa elämme, koko ihmisyhteiskuntaan. Siihen sisältyvät jokapäiväiseen elämään kuuluvat maalliset asiat, kuten asunto, ruoka ja vaatteet. * Voidakseen tyydyttää tällaiset päivittäiset tarpeensa useimmat meistä joutuvat käymään töissä. Meidän on tosiaan pakko käyttää maailmaa hyväksemme, jotta voisimme täyttää raamatullisen velvollisuutemme elättää itsemme ja perheemme (1. Tim. 5:8). Samalla kuitenkin tajuamme, että ”maailma on häviämässä” (1. Joh. 2:17). Siksi käytämme maailmaa hyväksemme siinä määrin kuin on välttämätöntä, mutta emme ”täysin” (1. Kor. 7:31).

Tämä Raamatun neuvo, jonka mukaan maailmaa tulisi käyttää hyväksi mahdollisimman vähän, on kannustanut lukuisia veljiä ja sisaria arvioimaan uudelleen olosuhteitaan, vähentämään ansiotyötään ja yksinkertaistamaan elämäntyyliään. Tehtyään näin he ovat pian todenneet, että heidän elämästään on tullut oikeastaan rikkaampaa, koska he ovat pystyneet käyttämään enemmän aikaa perheensä parissa ja Jehovan palveluksessa. Sitä paitsi heidän yksinkertainen elämänsä on saanut heidät turvautumaan vähemmän maailmaan ja enemmän Jehovaan. Pystytkö sinä tekemään samoin: yksinkertaistamaan elämääsi voidaksesi edistää Jumalan valtakunnan etuja? (Matt. 6:19–24, 33.)

”Tunnemme olevamme lähempänä Jehovaa kuin koskaan ennen”

Alussa mainittu Marc noudatti Raamatun neuvoa olla käyttämättä maailmaa täysin hyväkseen. Hän ei ottanut vastaan hänelle tarjottua houkuttelevaa ylennystä. Muutaman päivän kuluttua Marcin esimies yritti suostutella häntä ottamaan tuon uuden työn vastaan tarjoamalla hänelle vielä suurempaa palkkaa. Marc sanoo: ”Se oli koetus, mutta kieltäydyin jälleen.” Hän selittää: ”Vaimoni Paula ja minä halusimme keskittyä palvelemaan Jehovaa niin täysin kuin mahdollista. Päätimme siksi yksinkertaistaa elämäntyyliämme. Rukoilimme Jehovalta viisautta päästäksemme tavoitteeseemme ja asetimme päivän, josta lähtien alkaisimme palvella Jehovaa vielä täydemmässä määrin.”

Paula kertoo: ”Työskentelin sihteerinä sairaalassa kolme päivää viikossa ja sain hyvää palkkaa. Toimin myös vakituisena tienraivaajana. Kuten Marc minäkin halusin silti tarjoutua palvelemaan Jehovaa missä tahansa, missä Valtakunnan julistajista olisi suurempi tarve. Kun annoin eroilmoitukseni, esimieheni sanoi, että olisin pätevä juuri avautuneeseen virkaan, johtajan sihteeriksi. Se oli parhaiten palkattu sihteerintyö tuossa sairaalassa, mutta pysyin päätöksessäni sanoa itseni irti. Kun kerroin esimiehelleni, miksi en aio hakea paikkaa, hän sanoi ihailevansa uskoani.”

Pian sen jälkeen Marc ja Paula lähetettiin erikoistienraivaajiksi pieneen seurakuntaan Kanadan syrjäiseen kolkkaan. Miten heidän elämänsä sujui muuton jälkeen? Marc sanoo: ”Lopetettuani työn, joka takasi taloudellisen turvallisuuden ja jota olin tehnyt lähes puolet elämästäni, tunsin levottomuutta, mutta Jehova siunasi palvelustamme. Koemme suunnatonta iloa, jota saa hengellisten lahjojen antamisesta toisille. Kokoaikainen palvelus on rikastuttanut myös avioliittoamme. Keskustelumme pyörii todella tärkeiden asioiden – hengellisten asioiden – ympärillä. Tunnemme olevamme lähempänä Jehovaa kuin koskaan ennen.” (Apt. 20:35.) Paula lisää: ”Kun jättää työpaikan ja tutun kodin mukavuudet, on pantava täysi luottamus Jehovaan. Teimme niin, ja Jehova on siunannut meitä. Rakkaat veljet ja sisaret uudessa seurakunnassamme saavat meidät tuntemaan, että meitä rakastetaan ja tarvitaan. Käytän nykyään voimavarat, jotka aiemmin uhrasin työhöni, hengellisen avun antamiseen ihmisille. Tässä tehtävässä palveleminen tuottaa minulle valtavasti iloa.”

Tuli hyvin toimeen, mutta ei ollut onnellinen

Aiemmin mainittu Amy teki toisenlaisen valinnan. Hän otti vastaan hänelle tarjotun houkuttelevan kokopäivätyön. Amy sanoo: ”Ensimmäisen vuoden aikana jatkoin kyllä kenttäpalvelusta, mutta huomasin, että pikku hiljaa keskityin Valtakunnan etujen sijasta yhä enemmän uran luomiseen. Minulle tarjottiin houkuttelevia ylenemismahdollisuuksia, ja aloin käyttää voimavarojani edetäkseni urallani. Mitä enemmän työhöni liittyvät vastuut lisääntyivät, sitä vähemmän käytin aikaa palvelukseen. Lopulta lakkasin kokonaan saarnaamasta.”

Muistellessaan tuota aikaa Amy toteaa: ”Taloudellisesti tulin hyvin toimeen. Matkustelin paljon ja nautin asemani tuomasta arvovallasta. En silti ollut onnellinen. Vaikka minulla oli rahaa, myös ongelmia riitti. Mietin, mikä oli mennyt vikaan. Sitten lopulta tajusin, että tavoitellessani uraa tässä maailmassa olin melkein ’harhautunut pois uskosta’. Kärsin ’monia tuskia’, aivan niin kuin Jumalan sanassa sanotaan.” (1. Tim. 6:10.)

Mitä Amy teki? Hän sanoo: ”Pyysin, että vanhimmat auttaisivat minua saamaan takaisin hengellisen terveyteni, ja aloin käydä kokouksissa. Erään laulun aikana aloin itkeä. Muistin, kuinka onnellinen olin ollut niiden viiden vuoden aikana, joina osallistuin elonkorjuuseen tienraivaajana, vaikka olin silloin aineellisesti köyhä. Tiesin, että minun piti lakata tuhlaamasta aikaani rahan perässä juoksemiseen ja panna Valtakunnan edut ensi sijalle. Siirryin työpaikallani alempaan asemaan, minkä vuoksi palkkani putosi puoleen entisestä, ja aloin taas osallistua saarnaamistyöhön.” Amy kertoo onnellisena: ”Minulla oli ilo palvella useita vuosia tienraivaajana. Tunnen edelleenkin sellaista tyydytystä, jota en tuntenut koskaan silloin, kun käytin suurimman osan ajastani työhön maailman hyväksi.”

Pystytkö sinä muuttamaan olosuhteitasi ja yksinkertaistamaan elämäntyyliäsi? Jos käytät näin vapautuvan ajan Valtakunnan etujen edistämiseen, sinäkin teet oman elämäsi rikkaammaksi (Sananl. 10:22).

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 19]

Pystytkö sinä muuttamaan olosuhteitasi ja yksinkertaistamaan elämäntyyliäsi?

[Tekstiruutu/Kuva s. 19]

”Nautin jo nyt siitä suunnattomasti!”

David, yhdysvaltalainen kristitty vanhin, halusi liittyä kokoaikaisten sananpalvelijoiden riveihin vaimonsa ja lastensa rinnalle. Hän onnistui saamaan osa-aikaisen työn yhtiöstä, jossa hän työskenteli, ja alkoi palvella vakituisena tienraivaajana. Rikastuttiko tämä muutos hänen elämäänsä? David kirjoitti joitakin kuukausia myöhemmin ystävälleen: ”Mikään ei tuota suurempaa tyydytystä kuin se, että voi omistautua täysin Jehovan palvelukseen perheensä kanssa. Ensin kyllä ajattelin, että tienraivaukseen tottuminen veisi jonkin verran aikaa, mutta nautin jo nyt siitä suunnattomasti! Se on tavattoman virkistävää.”

[Kuva s. 18]

Marc ja Paula kenttäpalveluksessa