Kohokohtia Matteuksen evankeliumista
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Matteuksen evankeliumista
ENSIMMÄINEN, joka kirjoittaa kiehtovan kertomuksen Jeesuksen elämästä ja palveluksesta, on Matteus, Jeesuksen Kristuksen läheinen työtoveri ja entinen veronkantaja. Matteuksen evankeliumi valmistui noin vuonna 41, ja se kirjoitettiin alun perin hepreaksi ja käännettiin myöhemmin kreikaksi. Se toimii siltana, joka yhdistää Raamatun heprealaiset kirjoitukset sen kreikkalaisiin kirjoituksiin.
Tämä koskettava ja paljonpuhuva evankeliumi, joka oli ilmeisesti suunnattu pääasiassa juutalaisille, esittää Jeesuksen luvattuna Messiaana, Jumalan Poikana. Uskomme tosi Jumalaan, hänen Poikaansa ja lupauksiinsa vahvistuu, kun kiinnitämme tarkkaa huomiota sen sanomaan. (Hepr. 4:12.)
”TAIVASTEN VALTAKUNTA ON TULLUT LÄHELLE”
Matteuksen evankeliumissa korostetaan Valtakunta-teemaa ja Jeesuksen opetuksia, minkä vuoksi asioita ei voida esittää tarkassa aikajärjestyksessä. Esimerkiksi vuorisaarna on kirjan alussa, vaikka Jeesus piti sen palveluksensa puolenvälin tienoilla.
Suorittaessaan palvelusta Galileassa Jeesus tekee ihmeitä, antaa palvelusohjeita 12 apostolille, tuomitsee fariseukset ja esittää Valtakuntaa koskevia vertauksia. Sitten hän lähtee Galileasta ja tulee ”Juudean rajaseuduille Jordanin toiselle puolelle” (Matt. 19:1). Matkalla Jerusalemiin Jeesus kertoo opetuslapsilleen, että Ihmisen Poika ”tuomitaan – – kuolemaan” ja ”kolmantena päivänä hänet herätetään” (Matt. 20:18, 19).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
3:16: Miten ”taivaat aukenivat” Jeesuksen kasteen yhteydessä? Tämä näyttää viittaavan siihen, että tällöin Jeesus muisti eläneensä taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan.
5:21, 22: Onko vihan purkaminen vakavampaa kuin sen hautominen? Jeesus varoitti, että ihminen joka hautoo vihaa veljeään kohtaan, syyllistyy vakavaan syntiin. Vihan ilmaiseminen puhuttelemalla toista ylenkatseellisella sanalla on kuitenkin vielä vakavampaa ja saattaa ihmisen tilivelvolliseksi paikallista oikeusistuinta korkeammalle oikeudelle.
5:48: Onko meidän tosiaan mahdollista olla ”täydellisiä, niin kuin – – taivaallinen Isämme on täydellinen”? Kyllä on, suhteellisessa mielessä. Jeesus puhui tässä rakkaudesta, ja hän kehotti kuulijoitaan jäljittelemään Jumalaa ja olemaan täydellisiä rakkaudessaan (Matt. 5:43–47). Mitä se vaatisi heiltä? Heidän pitäisi ulottaa rakkautensa käsittämään myös vihollisensa?
7:16: Mitkä ”hedelmät” ovat tunnusomaisia tosi uskonnolle? Näihin hedelmiin sisältyy enemmän kuin käytöksemme. Ne käsittävät myös uskonkäsityksemme – opetukset, joista pidämme kiinni.
10:34–38: Voidaanko Raamatun sanomaa syyttää perheiden jakautumisesta? Ei suinkaan. Jakautumista aiheuttaa pikemminkin ei-uskovien perheenjäsenten omaksuma kanta. He saattavat päättää hylätä kristillisyyden tai vastustaa sitä, ja tämä aiheuttaa jakaumia perheessä. (Luuk. 12:51–53.)
11:2–6: Miksi Johannes kysyi, oliko Jeesus ”se Tuleva”, jos hän jo tiesi Jeesuksen Messiaaksi sen perusteella, että hän oli kuullut Jumalan ilmaisevan hyväksyntänsä? Johannes saattoi kysyä tätä saadakseen Jeesukselta henkilökohtaisen vahvistuksen asialle. Lisäksi Johannes halusi tietää, tulisiko vielä ”joku toinen” Valtakunnan vallassa täyttämään kaikki juutalaisten toiveet. Jeesuksen vastaus osoitti, ettei hänen jälkeensä tulisi ketään toista.
19:28: Mitä edustavat ”Israelin kaksitoista heimoa”, joita tullaan tuomitsemaan? Ne eivät edusta hengellisen Israelin 12:ta heimoa (Gal. 6:16; Ilm. 7:4–8). Apostoleista, joille Jeesus puhui, tulisi osa hengellistä Israelia, ei sen jäsenten tuomareita. Jeesus teki heidän kanssaan liiton valtakunnasta, ja heistä oli määrä tulla ”valtakunta ja pappeja – – Jumalalle” (Luuk. 22:28–30; Ilm. 5:10). Hengelliseen Israeliin kuuluvien on määrä ”tuomita maailma” (1. Kor. 6:2). Siksi ”Israelin kaksitoista heimoa”, joita taivaallisilla valtaistuimilla olevat tuomitsevat, ilmeisesti edustavat niiden ihmisten maailmaa, jotka eivät kuulu kuninkaalliseen pappisluokkaan ja joita kuvattiin 12 heimolla sovituspäivänä (3. Moos., luku 16).
Opetuksia meille
4:1–10: Tämä kertomus opettaa, että Saatana on todellinen persoona, ei pahuuden ominaisuus. Hän kiusaa meitä ”lihan halun ja silmien halun ja elämän varallisuuden komeilevan näyttämisen” avulla. Raamatun periaatteiden noudattaminen kuitenkin auttaa meitä pysymään uskollisina Jumalalle. (1. Joh. 2:16.)
5:1–7:29: Ole tietoinen hengellisestä tarpeestasi. Ole rauhantekijä. Karta moraalittomia ajatuksia. Pidä sanasi. Aseta rukouksessasi hengelliset asiat aineellisten etujen edelle. Ole rikas Jumalalle. Etsi ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Älä ole kärkäs tuomitsemaan toisia. Tee Jumalan tahto. Miten käytännöllisiä opetuksia vuorisaarnaan sisältyykään!
9:37, 38: Kun pyydämme Herraa ”lähettämään työntekijöitä elonkorjuuseensa”, meidän pitäisi toimia sopusoinnussa pyyntömme kanssa ja osallistua innokkaasti opetuslasten tekemiseen (Matt. 28:19, 20).
10:32, 33: Meidän ei tulisi koskaan pelätä puhua uskostamme.
13:51, 52: Valtakunnan totuuksien tajuaminen tuo mukanaan vastuun opettaa toisia ja jakaa näitä aarteita heille.
14:12, 13, 23: Yksinolon hetket ovat välttämättömiä, jotta voisimme mietiskellä asioita (Mark. 6:46; Luuk. 6:12).
17:20: Tarvitsemme uskoa Jehovaan ja hänen lupauksiinsa voittaaksemme hengellistä edistystämme häiritseviä vuorenkaltaisia esteitä ja selviytyäksemme vaikeuksista. Meidän ei tule laiminlyödä uskomme rakentamista ja vahvistamista. (Mark. 11:23; Luuk. 17:6.)
18:1–4; 20:20–28: Inhimillinen epätäydellisyys ja yhteiskunnallista asemaa korostava uskonnollinen tausta saivat Jeesuksen opetuslapset kiinnittämään liikaa huomiota suuruuteen. Meidän pitäisi varoa syntisiä taipumuksia ja säilyttää oikea näkemys seurakunnallisista tehtävistä ja vastuista sekä kehittää samanaikaisesti nöyryyttä.
”IHMISEN POIKA LUOVUTETAAN”
Jeesus tulee 9. nisankuuta vuonna 33 Jerusalemiin ”istuen aasin – – selässä” (Matt. 21:5). Seuraavana päivänä hän menee temppeliin ja puhdistaa sen. Nisankuun 11. päivänä hän opettaa temppelissä, tuomitsee kirjanoppineet ja fariseukset ja esittää sen jälkeen opetuslapsilleen ”läsnäolonsa ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkin” (Matt. 24:3). Seuraavana päivänä hän kertoo heille: ”Te tiedätte, että kahden päivän kuluttua on pesah, ja Ihmisen Poika luovutetaan paaluun pantavaksi.” (Matt. 26:1, 2.)
On 14. nisankuuta. Kun Jeesus on asettanut lähestyvän kuolemansa muistonvieton, hänet kavalletaan, pidätetään, tuomitaan ja naulitaan paaluun. Kolmantena päivänä hänet herätetään kuolleista. Ylösnoussut Jeesus antaa ennen taivaaseen nousemistaan seuraajilleen käskyn: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä.” (Matt. 28:19.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
22:3, 4, 9: Milloin kolme kutsua häihin esitettiin? Ensimmäistä kutsua morsianluokan kokoamiseksi alettiin esittää silloin, kun Jeesus ja hänen seuraajansa alkoivat saarnata vuonna 29, ja sen esittämistä jatkettiin vuoteen 33 saakka. Toista kutsua esitettiin vuoden 33 helluntaina tapahtuneesta pyhän hengen vuodattamisesta lähtien aina vuoteen 36 saakka. Molemmat kutsut osoitettiin vain juutalaisille, juutalaisuuteen kääntyneille ja samarialaisille. Kolmatta kutsua esitettiin kuitenkin kaupungin ulosmenoteillä kulkeville – toisin sanoen ympärileikkaamattomille pakanoille – vuodesta 36 lähtien, jolloin Rooman armeijan upseeri Cornelius kääntyi, ja sen esittämistä on jatkettu aina meidän aikaamme saakka.
23:15: Miksi fariseusten käännynnäinen oli ”Gehennan alainen kaksin verroin enemmän” kuin fariseukset itse? Jotkut, joista tuli fariseusten käännynnäisiä, olivat aiemmin saattaneet olla törkeän syntisiä. Kääntymällä seuraamaan fariseusten äärimmäisiä näkemyksiä he lähtivät vielä huonompaan suuntaan ja menivät mahdollisesti jopa pitemmälle kuin heidän tuomitut opettajansa. Siten he olivat juutalaisiin fariseuksiin verrattuina kaksin verroin ”Gehennan alaisia”.
27:3–5: Mistä Juudas sai tunnonvaivoja? Mikään ei osoita, että Juudaksen tunnonvaivat olisivat merkinneet aitoa katumusta. Hän ei pyytänyt anteeksi Jumalalta vaan tunnusti sen sijaan väärintekonsa ylipapeille ja vanhimmille. Tehtyään ”synnin, joka koituu kuolemaksi”, syyllisyyden ja epätoivon tunteet syystäkin valtasivat hänen mielensä (1. Joh. 5:16). Hänen tunnonvaivansa johtuivat hänen epätoivoisesta tilastaan.
Opetuksia meille
21:28–31: Todellista merkitystä Jehovalle on sillä, että teemme hänen tahtonsa. Meidän tulisi esimerkiksi osallistua innokkaasti Valtakunnan saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen (Matt. 24:14; 28:19, 20).
22:37–39: Miten hienosti kaksi suurinta käskyä tiivistävätkään sen, mitä Jumala odottaa niiltä, jotka häntä palvovat!
[Kuva s. 31]
Osallistutko sinä innokkaasti elonkorjuutyöhön?
[Lähdemerkintä]
© 2003 BiblePlaces.com
[Kuva s. 31]
Matteus korostaa Valtakunta-teemaa.