”Valvo jatkuvasti sitä palvelusta, jonka otit vastaan Herrassa”

”Valvo jatkuvasti sitä palvelusta, jonka otit vastaan Herrassa, että täytät sen.” (KOL. 4:17)

1, 2. Mikä vastuu kristityillä on toisia ihmisiä kohtaan?

MEILLÄ on vakava vastuu ympärillämme eläviä ihmisiä kohtaan. Ratkaisut, joita he tekevät nykyään, merkitsevät elämää tai kuolemaa ”suuren ahdistuksen” aikana (Ilm. 7:14). Sananlaskujen kirjan henkeytetty kirjoittaja sanoi: ”Vapauta ne, joita kuolemaan viedään, ja oi pidättelethän niitä, jotka teurastettaviksi horjuvat.” Miten hätkähdyttävät sanat! Jos emme ottaisi kannettavaksemme vastuuta varoittaa ihmisiä ja kertoa heidän edessään olevasta valinnasta, voisimme joutua verivelkaan. Sama raamatunkohta jatkuukin: ”Jos sanot: ’Katso! Emme tienneet tästä’, niin eikö hän, joka arvioi sydämet, havaitse sitä ja hän, joka tarkkailee sieluasi, tiedä ja ole maksava ihmiselle hänen toimintansa mukaan?” Jehovan palvelijat eivät selvästikään voi sanoa, että he ”eivät tiedä” vaarasta, joka on ihmisten edessä. (Sananl. 24:11, 12.)

² Jehova pitää elämää suuressa arvossa. Hän kehottaa palvelijoitaan ponnistelemaan kaikin keinoin, jotta he voisivat auttaa mahdollisimman monia ihmisiä pelastumaan. Jokaisen Jumalan palvelijan täytyy tehdä tunnetuksi elämää pelastavaa Raamatun sanomaa. Meillä on samankaltainen tehtävä kuin vartijalla, joka nähdessään vaaran uhkaavan kaiuttaa varoitusta. Emme halua vastuullemme niiden verta, jotka ovat vaarassa tuhoutua. (Hes. 33:1–7.) Meidän on siksi hyvin tärkeää ”saarnata sanaa” hellittämättä. (Lue 2. Timoteuksen kirjeen 4:1, 2, 5.)

3. Mitä aiheita käsitellään tässä ja kahdessa seuraavassa kirjoituksessa?

³ Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, miten voit voittaa esteitä, joita on elämää pelastavan palveluksesi tiellä, ja miten voit ehkä auttaa entistä useampia ihmisiä. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan sitä, miten voit kehittää taitoasi opettaa elintärkeitä totuuksia. Kolmannessa tutkistelukirjoituksessa kerrotaan, millaisia rohkaisevia tuloksia Valtakunnan julistajat saavat kautta maailman. Ennen näiden aiheiden tarkastelemista olisi kuitenkin hyvä pohtia, miksi aikamme on hyvin kriittistä.

Miksi monet ovat vailla toivoa?

4, 5. Mitä ihmiskunta parhaillaan kokee, ja miten tilanne vaikuttaa moniin?

⁴ Maailman tapahtumat osoittavat, että elämme ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikaa ja että loppu on hyvin lähellä. Ihmiskunta kohtaa nykyään sellaisia tapahtumia ja olosuhteita, joiden Jeesus ja hänen opetuslapsensa sanoivat olevan tunnusomaisia ”viimeisille päiville”. ”Ahdingon tuskat”, joita aiheuttavat muun muassa sodat, nälänhätä, maanjäristykset ja muut katastrofit, vitsaavat ihmiskuntaa. Laittomuus, itsekkyys ja jumalattomuus rehottavat. Jopa niille, jotka pyrkivät elämään Raamatun normien mukaisesti, nämä ovat ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”. (Matt. 24:3, 6–8, 12; 2. Tim. 3:1–5.)

⁵ Suuri enemmistö ihmiskunnasta ei kuitenkaan tiedä maailman tapahtumien todellista  merkitystä. Siksi monet ovat huolissaan omasta ja perheensä turvallisuudesta. Omaisen kuolema tai muut henkilökohtaiset murhenäytelmät järkyttävät monien elämää. Koska heillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miksi tällaista tapahtuu ja missä on ratkaisu ongelmiin, he ovat vailla toivoa (Ef. 2:12).

6. Miksi ”Suuri Babylon” ei ole kyennyt auttamaan kannattajiaan?

⁶ ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, ei ole juuri antanut lohdutusta ihmiskunnalle. Päinvastoin se on saanut ”haureutensa viinillä” lukemattomat ihmiset ”horjumaan” hengellisesti sekavassa tilassa. Porton tavoin väärä uskonto on lisäksi vietellyt ja hallinnut ”maan kuninkaita”. Se on saanut valheellisten oppien ja spiritististen tapojen avulla ihmiskunnan enemmistön alistumaan passiivisesti poliittisten isäntiensä alaisuuteen. Väärä uskonto on tällä tavalla saanut vaikutusvaltaa, mutta samanaikaisesti se on tyystin hylännyt uskonnollisen totuuden. (Ilm. 17:1, 2, 5; 18:23.)

7. Mikä odottaa ihmiskunnan enemmistöä, mutta miten joitakuita voidaan ehkä auttaa?

⁷ Jeesus sanoi, että ihmiskunnan enemmistö kulkee tietä, joka on leveä ja johtaa tuhoon (Matt. 7:13, 14). Jotkut ovat tällä leveällä tiellä, koska he ovat tieten tahtoen päättäneet hylätä Raamatun opetukset, mutta monet muut ovat sillä siksi, että heidät on petetty eli pidetty pimeydessä sen suhteen, mitä Jehova todellisuudessa vaatii heiltä. Jotkut kenties muuttaisivat elämäntapaansa, jos heille esitettäisiin siihen järkeviä raamatullisia syitä. Mutta ne, jotka pysyvät Suuressa Babylonissa ja hylkäävät Raamatun normit, eivät pelastu ”suuresta ahdistuksesta” (Ilm. 7:14).

Jatka saarnaamista ”herkeämättä”

8, 9. Miten ensimmäisen vuosisadan kristityt suhtautuivat kohtaamaansa vastustukseen ja miksi?

⁸ Jeesus sanoi, että hänen opetuslapsensa saarnaisivat Valtakunnan hyvää uutista ja tekisivät opetuslapsia (Matt. 28:19, 20). Tosi kristityt ovat siksi aina ymmärtäneet, että saarnaamistyössä on kyse uskollisuudesta Jumalaa kohtaan ja että siihen osallistuminen on heidän uskoonsa liittyvä perusvaatimus. Siksi Jeesuksen varhaiset seuraajat saarnasivat hellittämättä, vaikka he kohtasivat vastustusta. He turvautuivat Jehovan voimaan ja rukoilivat, että he voisivat hänen avullaan ”puhua jatkuvasti [hänen] sanaansa täysin rohkeasti”. Jehova vastasi täyttämällä heidät pyhällä hengellä, ja he puhuivat hänen sanaansa rohkeasti. (Apt. 4:18, 29, 31.)

⁹ Horjuivatko Jeesuksen seuraajat päätöksessään julistaa hyvää uutista, kun vastustus muuttui väkivaltaiseksi? Eivät suinkaan. Saarnaaminen ärsytti juutalaisia uskonnollisia johtajia niin paljon, että he pidättivät apostolit, uhkailivat heitä ja pieksivät heitä.  Silti apostolit ”jatkoivat herkeämättä opettamista ja hyvän uutisen julistamista Kristuksesta, Jeesuksesta”. Heille oli täysin selvää, että heidän piti ”totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä”. (Apt. 5:28, 29, 40–42.)

10. Millaisia haasteita kristityt kohtaavat nykyään, mutta mihin heidän hyvä käytöksensä saattaa johtaa?

¹⁰ Useimpien nykyisten Jumalan palvelijoiden ei ole tarvinnut kestää pieksemistä eikä vankeutta saarnaamistoimintansa vuoksi. Kaikki tosi kristityt kohtaavat kuitenkin jonkinlaisia koetuksia. Raamatun avulla valmennettu omatuntosi voisi esimerkiksi panna sinut toimimaan tavalla, joka ei ole suosittua tai joka saa sinut erottumaan muista. Työ- tai koulutoverit tai naapurit voivat pitää sinua omituisena sen vuoksi, että teet ratkaisusi Raamatun periaatteiden mukaan. Heidän kielteisen suhtautumisensa ei pitäisi kuitenkaan lannistaa sinua. Maailma on hengellisessä pimeydessä, mutta kristittyjen täytyy ”loistaa valaisijoina” (Fil. 2:15). Kenties jotkut vilpittömät tarkkailijat näkevät hyvät tekosi ja arvostavat niitä, ja tämä voi saada heidät kirkastamaan Jehovaa. (Lue Matteuksen 5:16.)

11. a) Miten jotkut voivat suhtautua saarnaamistyöhön? b) Millaista vastustusta apostoli Paavali kohtasi, ja miten hän reagoi?

¹¹ Valtakunnan sanoman saarnaaminen hellittämättä kysyy meiltä rohkeutta. Jotkut ihmiset, vaikkapa sukulaiset, saattavat pilkata sinua tai yrittää jollakin muulla tavoin masentaa sinua (Matt. 10:36). Koska apostoli Paavali jatkoi uskollisesti palvelustaan, häntä piestiin useammin kuin kerran. Miten hän reagoi tällaiseen vastustukseen? Hän kertoo: ”Kun olimme ensin kärsineet ja meitä oli – – kohdeltu röyhkeästi Filippissä, me keräsimme Jumalamme avulla rohkeutta puhua teille Jumalan hyvää uutista suurin ponnistuksin.” (1. Tess. 2:2.) Paavali oli otettu kiinni ja riisuttu, häntä oli piesty raipoilla ja hänet oli heitetty vankilaan (Apt. 16:19–24). Kaiken tämän jälkeen vaati varmasti rohkeutta jatkaa hyvän uutisen kertomista. Mikä antoi hänelle tällaista rohkeutta? Hänen kaikki voittava halunsa huolehtia Jumalalta saamastaan saarnaamistehtävästä. (1. Kor. 9:16.)

12, 13. Millaisia vaikeuksia jotkut kohtaavat, ja miten he ovat pyrkineet voittamaan ne?

¹² Innon säilyttäminen voi olla vaikeaa myös alueilla, joilla ihmiset ovat harvoin kotona tai joilla Valtakunnan sanomaan suhtaudutaan yleensä välinpitämättömästi. Mitä voimme silloin tehdä? Saatamme havaita tarpeelliseksi koota ylimääräistä rohkeutta todistaa ihmisille vapaamuotoisesti. Ehkä meidän on myös muutettava aikatauluamme tai keskitettävä saarnaaminen alueille, joilla tapaamme enemmän ihmisiä. (Vrt. Joh. 4:7–15; Apt. 16:13; 17:17.)

¹³ Vaikeuksia tuovat monille myös ikääntyminen ja huono terveys, jotka saattavat rajoittaa sitä, mitä he voivat järkevästi tehdä saarnaamistyössä. Jos sinä olet tällaisessa tilanteessa, älä masennu. Jehova tietää hyvin rajoituksesi ja arvostaa sitä, mitä voit tehdä. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 8:12.) Kohtaatpa millaisia vastoinkäymisiä tahansa – vastustusta, välinpitämättömyyttä tai sairautta – tee omissa olosuhteissasi parhaasi hyvän uutisen kertomiseksi toisille (Sananl. 3:27; vrt. Mark. 12:41–44).

”Valvo jatkuvasti – – palvelustasi”

14. Millaista esimerkkiä apostoli Paavali näytti toisille kristityille, ja minkä neuvon hän antoi?

¹⁴ Apostoli Paavali suhtautui palvelukseensa hyvin vakavasti ja kannusti uskonveljiään samaan (Apt. 20:20, 21; 1. Kor. 11:1). Yksi niistä, joita hän kannusti erityisesti, oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nimeltä Arkippos. Paavali kirjoitti kolossalaisille: ”Sanokaa Arkippokselle: ’Valvo jatkuvasti sitä palvelusta, jonka otit vastaan Herrassa, että täytät sen.’” (Kol. 4:17.) Emme tiedä, kuka Arkippos oli tai millaisissa olosuhteissa hän eli, mutta hän oli nähtävästi ottanut palveluksen eli saarnaamistehtävän vastaan. Jos sinä olet vihkiytynyt kristitty, sinäkin olet ottanut tuon tehtävän  vastaan. Valvotko jatkuvasti palvelusta täyttääksesi sen?

15. Mitä kristilliseen vihkiytymiseen sisältyy, ja mitä kysymyksiä tämä herättää?

¹⁵ Ennen kastettamme vihimme elämämme Jehovalle sydämestä lähtevässä rukouksessa. Tämä merkitsi sitä, että olimme päättäneet tehdä hänen tahtonsa. Niinpä meidän on hyvä kysyä nyt itseltämme: onko Jumalan tahdon tekeminen tosiaan elämäni tärkein asia? Meillä saattaa olla erilaisia vastuita, joista Jehova odottaa meidän huolehtivan, esimerkiksi perhevelvollisuuksia (1. Tim. 5:8). Mutta miten käytämme jäljelle jäävän aikamme ja voimamme? Mikä on ensi sijalla elämässämme? (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 5:14, 15.)

16, 17. Mitä mahdollisuuksia nuoret kristityt tai ne, joilla on suhteellisen vähän velvollisuuksia, voisivat harkita?

¹⁶ Oletko nuori vihkiytynyt kristitty, joka olet jo saanut tai pian saat koulusi päätökseen? Sinulla ei todennäköisesti vielä ole painavia perhevelvollisuuksia. Mitä siis aiot tehdä elämälläsi? Mitkä ratkaisut auttavat sinua parhaiten täyttämään lupauksesi tehdä Jehovan tahto? Monet ovat järjestäneet asiansa niin, että he voivat toimia tienraivaajina, ja he ovat saaneet sen ansiosta paljon iloa ja tyydytystä. (Ps. 110:3; Saarn. 12:1.)

¹⁷ Kenties olet nuori aikuinen. Sinulla on kokopäivätyö, mutta omasta elatuksestasi huolehtimisen lisäksi vain vähän muita velvollisuuksia. Saat epäilemättä iloa, kun osallistut seurakunnan toimintaan siinä määrin kuin aikataulusi sallii. Voisitko ehkä saada vielä enemmän iloa? Oletko ajatellut palveluksesi laajentamista? (Ps. 34:8; Sananl. 10:22.) Joillakin alueilla on yhä paljon työtä tehtävänä, jotta elämää antava totuuden sanoma saataisiin viedyksi kaikille. Voisitko tehdä muutoksia elämässäsi ja ehkä siirtyä palvelemaan alueella, jolla tarve Valtakunnan julistajista on suurempi? (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 6:6–8.)

18. Mitä muutoksia eräs nuoripari teki, ja millaisia olivat tulokset?

¹⁸ Otetaanpa esimerkiksi yhdysvaltalaiset Kevin ja Elena. * He ajattelivat, kuten muutkin nuoretparit heidän asuinseudullaan, että heidän piti ostaa talo. Molemmat tekivät kokopäivätyötä, ja he pystyivät pitämään yllä kohtalaisen korkeaa elintasoa. Ansiotyön ja kodista huolehtimisen jälkeen heille ei jäänyt  paljoakaan aikaa kenttäpalvelukseen. He tajusivat, että he uhrasivat melkein kaiken aikansa ja voimansa omaisuudestaan huolehtimiseen. Kun Kevin ja Elena sitten tarkkailivat erään onnellisen tienraivaajapariskunnan yksinkertaista elämäntapaa, he päättivät muuttaa painopistettä elämässään. Pyydettyään rukouksessa Jehovan ohjausta he myivät talonsa ja muuttivat kerrostaloon. Elena vähensi ansiotyötään ja aloitti tienraivauksen. Rohkaistuneena vaimonsa kokemuksista Kevin lopetti kokopäivätyön ja ryhtyi tienraivaajaksi. Jonkin ajan kuluttua he muuttivat palvelemaan sellaisessa Etelä-Amerikan maassa, jossa tarve Valtakunnan saarnaajista on suuri. ”Avioliittomme oli aina ollut onnellinen”, sanoo Kevin, ”mutta kun teimme työtä hengellisten tavoitteiden hyväksi, onnellisuutemme lisääntyi entisestäänkin.” (Lue Matteuksen 6:19–22.)

19, 20. Miksi hyvän uutisen saarnaaminen on tärkeintä työtä nykyään?

¹⁹ Hyvän uutisen saarnaaminen on tärkeintä työtä, mitä maan päällä nykyään tehdään (Ilm. 14:6, 7). Se edistää Jehovan nimen pyhittämistä (Matt. 6:9). Vuosittain monet tuhannet ottavat Raamatun sanoman vastaan, mikä kohentaa heidän elämäänsä ja voi johtaa heidän pelastukseensa. Mutta, kuten apostoli Paavali kysyi, ”kuinka he tulevat kuulemaan, ellei joku saarnaa?” (Room. 10:14, 15.) Kuinka se tosiaan voisi olla mahdollista? Mikset päättäisi, että teet kaiken voitavasi palveluksesi täyttämiseksi?

²⁰ Voit auttaa ihmisiä ymmärtämään näiden kriittisten aikojen merkityksellisyyden ja heidän ratkaisujensa seuraukset myös parantamalla opetustaitoasi. Sitä, miten voit tehdä sen, käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviite]

Miten vastaisit?

• Mikä vastuu kristityillä on toisia ihmisiä kohtaan?

• Miten meidän pitäisi suhtautua saarnaamistyömme tiellä oleviin esteisiin?

• Miten voimme täyttää palveluksen, jonka olemme ottaneet vastaan?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 5]

Saarnaaminen vastustuksesta huolimatta vaatii rohkeutta.

[Kuva s. 7]

Mitä voit tehdä, jos saarnaat alueilla, joilla tapaa harvoin ihmisiä kotoa?