Kohokohtia Markuksen evankeliumista
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Markuksen evankeliumista
MARKUKSEN evankeliumi on neljästä evankeliumista lyhin. Johannes Markus kirjoitti sen noin 30 vuotta Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Se on nopeasti etenevä, toiminnantäyteinen kertomus Jeesuksen kolme ja puoli vuotta kestäneestä palveluksesta.
Markuksen evankeliumi oli ilmeisesti suunnattu ei-juutalaisille, erityisesti roomalaisille, ja se esittää Jeesuksen ihmeitä tekevänä Jumalan Poikana, joka toteuttaa voimaperäisen saarnaamiskampanjan. Kertomuksen pääpaino ei ole sillä, mitä Jeesus opetti, vaan sillä, mitä hän teki. Markuksen evankeliumin tarkasteleminen vahvistaa uskoamme Messiaaseen ja saa meidät julistamaan innokkaasti Jumalan sanomaa kristillisessä palveluksessa (Hepr. 4:12).
MERKITTÄVÄÄ PALVELUSTA GALILEASSA
Kerrottuaan lyhyesti, vain 14 jakeen pituisessa jaksossa, Johannes Kastajan toiminnasta ja Jeesuksen 40-päiväisestä erämaassa olosta Markus aloittaa kiehtovan raportin Jeesuksen Galileassa suorittamasta palveluksesta. Sanan ”heti” toistuva käyttö luo kertomukseen kiireellisyyden tuntua (Mark. 1:10, 12).
Vajaassa kolmessa vuodessa Jeesus toteuttaa kolme saarnaamiskampanjaa Galileassa. Markus esittää kertomuksensa pääasiassa aikajärjestyksessä. Vuorisaarna ja monet muut Jeesuksen pitämät pitkät puheet on jätetty pois.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:15: Minkä ”määräaika” oli täyttynyt? Jeesus tarkoitti, että aika, jona hänen oli määrä aloittaa palveluksensa, oli täyttynyt. Jumalan valtakunta oli tullut lähelle, koska hän oli sen tulevana Kuninkaana läsnä. Silloin oikeasydämiset ihmiset saattoivat ottaa hänen sanomansa vastaan ja toimia siten, että saisivat Jumalan hyväksynnän.
1:44; 3:12; 7:36: Miksi Jeesus ei halunnut, että hänen ihmeistään kerrottaisiin? Jeesus ei halunnut ihmisten tekevän päätelmiä sensaatiomaisten tai mahdollisesti vääristyneiden kertomusten perusteella. Sen sijaan hän halusi, että he itse näkisivät hänen olevan Kristus ja tekisivät oman ratkaisunsa tämän perusteella. (Jes. 42:1–4; Matt. 8:4; 9:30; 12:15–21; 16:20; Luuk. 5:14.) Poikkeuksen teki tapaus, jossa gerasalaisten maasta oleva demonien riivaama mies parannettiin. Jeesus käski miestä menemään kotiin ja kertomaan asiasta omaisilleen. Jeesusta oli pyydetty lähtemään pois tuolta alueelta, joten hän ei tulisi olemaan juuri lainkaan tekemisissä sen asukkaiden kanssa. Mies, jolle Jeesus oli tehnyt hyvää, voisi läsnäolollaan ja todistuksellaan vaientaa sikojen menettämisestä johtuvan kielteisen puheen. (Mark. 5:1–20; Luuk. 8:26–39.)
2:28: Miksi Jeesusta sanotaan ”sapatinkin Herraksi”? ”Laissa on tulevan hyvän varjo”, kirjoitti apostoli Paavali (Hepr. 10:1). Laki määräsi, että kuuden työpäivän jälkeen oli sapatti, ja Jeesus teki monet parannustekonsa tuona päivänä. Tämä esikuvasi rauhaisaa lepoa ja muita siunauksia, jotka tulevat ihmiskunnan osaksi Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Saatanan sortavan hallinnon päätyttyä. Siksi tämän Valtakunnan Kuningas on myös ”sapatin Herra” (Matt. 12:8; Luuk. 6:5).
3:5; 7:34; 8:12: Miten Markus saattoi tietää, miltä Jeesuksesta tuntui eri tilanteissa? Markus ei ollut yksi Jeesuksen 12 apostolista eikä hänen läheinen toverinsa. Muinaisen perimätiedon mukaan Markus sai tietonsa pitkälti apostoli Pietarilta, läheiseltä ystävältään (1. Piet. 5:13).
6:51, 52: Mikä oli ”leipien merkitys”, jota opetuslapset eivät tajunneet? Jeesus oli vain muutamia tunteja aiemmin ruokkinut 5000 miestä sekä naisia ja lapsia vain viidellä leivällä ja kahdella kalalla. ”Leipien merkitys”, joka Jeesuksen opetuslasten olisi tuon tapauksen perusteella pitänyt ymmärtää, oli se, että Jehova Jumala oli antanut Jeesukselle voiman tehdä ihmeitä. (Mark. 6:41–44.) Jos he olisivat tajunneet Jeesukselle annetun voiman suuruuden, he eivät olisi olleet niin hämmästyneitä, kun hän käveli yliluonnollisesti veden pinnalla.
8:22–26: Miksi Jeesus palautti sokean miehen näön kahdessa vaiheessa? Ehkä Jeesus teki niin huomaavaisuudesta miestä kohtaan. Näön palauttaminen vähitellen miehelle, joka oli elänyt pitkään pimeydessä, saattoi antaa hänelle mahdollisuuden sopeutua kirkkaaseen auringonvaloon.
Opetuksia meille
2:18; 7:11; 12:18; 13:3: Markus valottaa tapoja, ilmauksia, uskonkäsityksiä ja paikkoja, jotka saattoivat olla ei-juutalaisille lukijoille tuntemattomia. Hän kertoo, että fariseuksilla ”oli tapana paastota”, että korban on ”Jumalalle omistettu lahja”, että saddukeukset ”sanovat, ettei ole ylösnousemusta”, ja että Öljyvuori oli ”temppeliä vastapäätä”. Hän jättää kokonaan pois Messiaan sukuluettelon, koska se kiinnostaisi pääasiassa juutalaisia. Markus on siis hyvä esimerkki meille. Meidän pitäisi ottaa huomioon kuulijoiden tausta, kun osallistumme kenttäpalvelukseen tai pidämme puheita seurakunnan kokouksissa.
3:21: Jeesuksen omaiset eivät olleet uskovia. Siksi hän tuntee empatiaa niitä kohtaan, joita ei-uskovat perheenjäsenet vastustavat tai pilkkaavat heidän uskonsa vuoksi.
3:31–35: Jeesuksesta tuli kasteensa yhteydessä Jumalan hengellinen Poika, ja ”ylhäällä oleva Jerusalem” oli hänen äitinsä (Gal. 4:26). Siitä eteenpäin Jeesuksen opetuslapset olivat hänelle läheisempiä ja rakkaampia kuin hänen lihalliset sukulaisensa. Tämä opettaa meitä panemaan hengelliset asiat ensi sijalle elämässämme. (Matt. 12:46–50; Luuk. 8:19–21.)
8:32–34: Meidän tulisi valppaasti panna merkille toisten vääränlainen huomaavaisuus ja torjua se heti. Kristuksen seuraajan täytyy olla valmis ”kieltämään itsensä” eli sanomaan ”ei” itsekkäille haluille ja pyrkimyksille. Hänen pitäisi olla halukas ”ottamaan kidutuspaalunsa”: kärsimään, jos on tarpeen, tai kohtaamaan häpeää tai vainoa tai jopa kuolemaan sen vuoksi, että on kristitty. Ja hänen täytyy ”seurata – – jatkuvasti” Jeesusta ja elää hänen antamansa mallin mukaan. Opetuslapseus vaatii sitä, että kehitämme ja ilmaisemme jatkuvasti samanlaista uhrautuvuuden henkeä kuin Kristus Jeesus. (Matt. 16:21–25; Luuk. 9:22, 23.)
9:24: Meidän ei tule hävetä tunnustaa uskoamme eikä pitää nolona pyytää lisää uskoa (Luuk. 17:5).
VIIMEINEN KUUKAUSI
Vuoden 32 loppupuolella Jeesus tulee ”Juudean rajaseuduille ja Jordanin toiselle puolelle”, ja taas ihmisiä tulee joukoittain hänen luokseen (Mark. 10:1). Saarnattuaan siellä hän lähtee kohti Jerusalemia.
Nisanin 8. päivänä Jeesus on Betaniassa. Kun hän on pitkällään aterialla, sisään tulee nainen ja kaataa hyvänhajuista öljyä hänen päähänsä. Tapahtumat siitä alkaen, kun Jeesus tulee Jerusalemiin riemusaatossa, aina hänen ylösnousemukseensa saakka kerrotaan aikajärjestyksessä.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
10:17, 18: Miksi Jeesus oikaisi miestä, joka sanoi häntä ”Hyväksi Opettajaksi”? Kieltäytymällä näin tästä imartelevasta arvonimestä Jeesus antoi kunnian Jehovalle ja osoitti, että tosi Jumala on kaiken hyvän lähde. Lisäksi Jeesus kohdisti huomion siihen perustotuuteen, että kaiken Luojalla, Jehova Jumalalla, yksin on oikeus asettaa hyvää ja pahaa koskevat normit. (Matt. 19:16, 17; Luuk. 18:18, 19.)
14:25: Mitä Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi uskollisille apostoleilleen: ”En missään tapauksessa juo enää viiniköynnöksen tuotetta ennen kuin sinä päivänä, jolloin juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa”? Jeesus ei tarkoittanut, että taivaassa olisi kirjaimellista viiniä. Koska viinillä kuvataan joskus iloitsemista, Jeesus puhui ilosta olla yhdessä kuolleista herätettyjen voideltujen seuraajiensa kanssa Valtakunnassa. (Ps. 104:15; Matt. 26:29.)
14:51, 52: Kuka oli se nuori mies, joka ”pääsi pakenemaan alasti”? Tästä tapauksesta kertoo vain Markus, joten on johdonmukaista päätellä hänen puhuneen itsestään.
15:34: Osoittiko Jeesus uskon puutetta sanoessaan: ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?” Ei osoittanut. Vaikkemme voikaan olla varmoja siitä, miksi Jeesus sanoi näin, hänen sanansa saattavat osoittaa hänen tajunneen, että Jehova oli ottanut suojeluksensa pois, jotta hänen Poikansa nuhteettomuus voitaisiin koetella täysin. On myös mahdollista, että Jeesus sanoi näin, koska hän halusi täyttää sen, mitä hänestä oli ennustettu psalmissa 22:1. (Matt. 27:46.)
Opetuksia meille
10:6–9: Jumalan tarkoitus on, että aviopuolisot pysyvät yhdessä. Siksi aviomiehen ja vaimon pitäisi yrittää Raamatun periaatteita noudattamalla voittaa avioliitossa mahdollisesti eteen tulevat ongelmat eikä hakea hätäisesti avioeroa. (Matt. 19:4–6.)
12:41–44: Köyhän lesken esimerkki opettaa meille, että meidän pitäisi tukea pyyteettömästi tosi palvontaa.
[Kuva s. 29]
Miksi Jeesus käski tätä miestä kertomaan omaisilleen kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut?