Ota oppia israelilaisten virheistä

ISRAELILAISET tiesivät, mitä Jehova odotti heiltä, kun he tulivat Luvattuun maahan. Jumala oli Mooseksen kautta käskenyt: ”Teidän on ajettava pois edestänne kaikki maan asukkaat ja hävitettävä kaikki heidän kivikuvansa, ja kaikki heidän metallista valetut kuvansa teidän tulee hävittää, ja kaikki heidän uhrikukkulansa teidän tulee tuhota.” (4. Moos. 33:52.)

Israelilaisten ei pitänyt tehdä liittoa maan asukkaiden kanssa eikä lankoutua heidän kanssaan (5. Moos. 7:2, 3). Jumalan valittua kansaa tosiaan varoitettiin: ”Varo, ettet tee liittoa sen maan asukkaiden kanssa, johon olet menossa, jottei se osoittautuisi keskuudessasi ansaksi.” (2. Moos. 34:12.) Israelilaiset eivät kuitenkaan totelleet Jumalaa, ja he joutuivat ansaan. Mikä johti heidät perikatoon? Mitä voimme oppia heidän kokemuksestaan? (1. Kor. 10:11.)

Veljeily johtaa epäjumalanpalvontaan

Aluksi kun israelilaiset ottivat haltuunsa Luvattua maata, he voittivat sen asukkaita vastaan käymiään taisteluja. Israelin pojat eivät kuitenkaan totelleet Jumalan käskyjä kaikessa. He eivät ajaneet vihollista pois. (Tuom. 1:1–2:10.) Päinvastoin, kun israelilaiset asettuivat maata asuttavien ”seitsemän – – kansakunnan” joukkoon, säännöllinen yhteydenpito noiden kansakuntien ihmisiin johti ystävyyteen heidän kanssaan (5. Moos. 7:1). Miten tämä vaikutti israelilaisiin? Raamatussa kerrotaan: ”He ryhtyivät ottamaan heidän tyttäriään vaimoikseen, ja omia tyttäriään he antoivat heidän pojilleen, ja he alkoivat palvella heidän jumaliaan. Niin Israelin pojat tekivät sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, ja he unohtivat Jehovan, Jumalansa, ja palvelivat Baaleja ja pyhiä paaluja.” (Tuom. 3:5–7.) Veljeily maan asukkaiden kanssa johti israelilaiset seka-avioliittoihin ja epäjumalanpalvelukseen. Nyt kun israelilaiset olivat lankoutuneet pakanoiden kanssa, kävi entistä epätodennäköisemmäksi, että he ajaisivat heidät pois maasta. Tosi palvonta turmeltui,  ja israelilaiset alkoivat itse palvella vääriä jumalia.

Luvatun maan asukkaat olivat suurempi hengellinen uhka israelilaisille heidän ystävinään kuin he olivat olleet heidän vihollisinaan. Ajatellaanpa toista tapaa, jolla uskonnollinen turmelus saattoi levitä.

Maanviljelyksestä Baalin palvontaan

Sen jälkeen kun Israelin pojat tulivat Luvattuun maahan, monista näistä paimentolaisista tuli maanviljelijöitä. He käyttivät todennäköisesti samoja maanviljelysmenetelmiä kuin ne ihmiset, jotka olivat viljelleet tuota maata ennen heitä. Ilmeisesti israelilaiset eivät tyytyneet vain ottamaan käyttöön kanaanilaisten maanviljelysmenetelmiä. Paikallisten asukkaiden kanssa veljeileminen houkutteli israelilaisia myös omaksumaan heidän maanviljelykseen liittyviä uskomuksiaan.

Kanaanilaiset palvoivat monia Baaleja – jumalia, joiden ajateltiin tekevän maan hedelmälliseksi. Sen lisäksi että israelilaiset viljelivät maata ja korjasivat sen satoa, he alkoivat ajan myötä kunnioittaa kanaanilaisten jumalia menestyksen antajina. Monet israelilaiset teeskentelivät palvovansa Jehovaa, mutta todellisuudessa he syyllistyivät suoranaiseen luopumukseen.

Vakava varoitus meille nykyään

Kun israelilaiset tulivat kosketuksiin Luvatun maan asukkaiden kanssa, heillä ei todennäköisesti ollut mitään aikomusta sekaantua Baalin palvontaan ja siihen liittyvään irstauteen. Tähän seurustelu heidän kanssaan kuitenkin johti. Jos olisimme kovin läheisesti tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka saattavat olla ystävällisiä mutta joilla ei ole kristillisiä uskonkäsityksiä, arvoja ja periaatteita, niin eikö vaikutus meihin voisi samoin olla vahingollinen? Voimme tietysti joutua olemaan jossain määrin kanssakäymisissä ei-uskovien kanssa työpaikalla, koulussa tai jopa kotona. Israelilaisten kokemus varoittaa meitä kuitenkin siitä, että tällaiseen seuraan hakeutuminen on vaikeuksien etsimistä. Raamatussa esitetään seuraava väistämätön tosiasia: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Kor. 15:33.)

Kohtaamme nykyään monia samankaltaisia haasteita kuin israelilaiset kohtasivat. Nyky-yhteiskunnassa on runsaasti epäjumalia. Jumalan asemassa pidetään muun muassa rahaa, viihdemaailman tähtiä, urheilijoita, poliittisia järjestelmiä, uskonnollisia johtajia ja jopa perheenjäseniä. Kenestä tai mistä tahansa niistä voi tulla elämämme keskipiste. Läheinen ystävyys sellaisten kanssa, jotka eivät rakasta Jehovaa, voi johtaa meidät hengelliseen turmioon.

Luvaton seksi, joka oli erottamaton osa Baalin palvontaa, viehätti ja houkutteli monia israelilaisia. Jotkut Jumalan palvelijat lankeavat nykyäänkin samanlaisiin ansoihin. Esimerkiksi tietokonetta käyttävä utelias tai varomaton ihminen voi oman kodin suojassa vain yhdellä hiiren näpäytyksellä turmella hyvän omantuntonsa. Miten surullista olisikaan, jos internetin pornografia saisi kristityn lankeamaan ansaan!

”Onnellisia ovat ne, jotka noudattavat hänen muistutuksiaan”

Jokaisen on itse päätettävä, totteleeko Jehovaa seuran valinnassa vai ei (5. Moos. 30:19, 20). Meidän on näin ollen syytä kysyä itseltämme: Keiden seurassa vietän vapaa-aikani? Millaiset ovat heidän arvonsa ja moraalinorminsa? Palvovatko he Jehovaa? Kannustaako heidän seuransa minua olemaan parempi kristitty?

Psalmista lauloi: ”Onnellisia ovat tiellään moitteettomat, Jehovan laissa vaeltavat. Onnellisia ovat ne, jotka noudattavat hänen muistutuksiaan; kaikesta sydämestään he etsivät häntä.” (Ps. 119:1, 2.) Tosiaankin ”onnellinen on jokainen Jehovaa pelkäävä, hänen teillään vaeltava” (Ps. 128:1). Ottakaamme seuran valinnassa oppia israelilaisten virheistä ja olkaamme kaikessa tottelevaisia Jehovalle. (Sananl. 13:20.)

[Kuva s. 26]

Sellaisten kanssa veljeileminen, jotka eivät rakasta Jehovaa, voi johtaa meidät epäjumalanpalvelukseen.