Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Jehova kuulee avunhuutomme

Jehova kuulee avunhuutomme

Jehova kuulee avunhuutomme

”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan.” (PS. 34:15)

1, 2. a) Miltä monista nykyään tuntuu? b) Miksi tämä ei ole meille yllätys?

TUNNETKO sinä parhaillaan ahdistusta? Jos tunnet, et ole yksin. Miljoonat ihmiset kamppailevat kovasti selviytyäkseen elämän jokapäiväisten paineiden keskellä tässä pahassa asiainjärjestelmässä. Joistakuista tilanne näyttää melkein kestämättömältä. Heistä tuntuu pitkälti samalta kuin psalmista Daavidista, joka kirjoitti: ”Olen turtunut ja äärimmäisen musertunut, olen parkunut sydämeni voihkinan takia. Oma sydämeni on takonut kiivaasti, voimani on minusta lähtenyt, eikä minulla ole omien silmieni valoakaan.” (Ps. 38:8, 10.)

2 Meille kristityille elämän paineet eivät tule yllätyksenä. Ymmärrämme, että ”ahdingon tuskat” kuuluvat ennustettuun Jeesuksen läsnäolon tunnusmerkkiin (Mark. 13:8; Matt. 24:3). ”Ahdingon tuskiksi” käännetty alkukielen sana viittaa synnytyksen aikana koettaviin koviin kipuihin. Miten osuvasti se kuvaileekaan niiden kärsimysten voimakkuutta, joita ihmiset kokevat näinä ”kriittisinä” eli ”raivoisina” aikoina, joista on hyvin ”vaikea selviytyä” (2. Tim. 3:1, Kingdom Interlinear).

Jehova ymmärtää ahdistuksemme

3. Mitä Jumalan palvelijat tietävät varsin hyvin?

3 Jehovan palvelijat tietävät varsin hyvin, että he eivät ole immuuneja ahdistaville asioille, ja huonot olosuhteet todennäköisesti pahenevat entisestäänkin. Niiden seikkojen lisäksi, jotka aiheuttavat ahdistusta ihmisille yleensä, me Jumalan palvelijat kohtaamme myös ”vastustajan, Panettelijan”, joka pyrkii päättäväisesti jäytämään uskoamme (1. Piet. 5:8). Miten helppoa olisikaan ajatella kuten Daavid: ”Häväistys on särkenyt sydämeni, ja haava on paranematon. Ja minä toivoin jatkuvasti jonkun osoittavan myötätuntoa, mutta ketään ei ollut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt yhtäkään.” (Ps. 69:20.)

4. Mikä lohduttaa meitä, kun tunnemme ahdistusta?

4 Tarkoittiko Daavid, että hänellä ei ollut kerrassaan mitään toivoa? Ei tarkoittanut. Huomaa, mitä hän sanoi edelleen samassa psalmissa: ”Jehova kuuntelee köyhiä, eikä hän totisesti omia vankejaan [tai: ”niitä hänelle kuuluvia, jotka ovat vankeja”] halveksi.” (Ps. 69:33; engl. viitelaitoksen alav.) Meistä saattaa toisinaan tuntua siltä kuin olisimme huoltemme tai ahdistuksemme vankeja. Näyttää ehkä siltä, että toiset eivät todellisuudessa ymmärrä tilannettamme – ja kenties he eivät ymmärräkään. Daavidin tavoin voimme kuitenkin saada lohtua siitä, että Jehova ymmärtää täysin ahdistuksemme (Ps. 34:15).

5. Mihin kuningas Salomo luotti?

5 Daavidin poika Salomo korosti tätä tosiasiaa Jerusalemin temppelin vihkiäisissä. (Lue 2. Aikakirjan 6:29–31.) Hän anoi, että Jehova kuulisi jokaisen sellaisen rehellissydämisen ihmisen rukouksen, joka lähestyi Häntä ”oman vitsauksensa ja tuskansa” johdosta. Miten Jumala reagoisi näiden ahdistusta tuntevien yksilöiden rukouksiin? Salomo ilmaisi luottavansa siihen, että Jumala paitsi kuulisi heidän rukouksensa myös toimisi heidän hyväkseen. Miksi? Koska Jumala tosiaankin tietää, mitä on ”ihmisten poikien sydämessä”.

6. Miten meidän on mahdollista selviytyä huolten keskellä ja miksi?

6 Me voimme samoin lähestyä Jehovaa rukouksessa ”oman vitsauksemme ja tuskamme”, omien ahdistustemme, johdosta. Meitä pitäisi lohduttaa sen tietäminen, että hän ymmärtää ahdistuksemme ja välittää meistä. Apostoli Pietari vahvisti tämän kehottaessaan: ”Heittäkää kaikki huolenne hänelle, sillä hän huolehtii teistä.” (1. Piet. 5:7.) Jehovalle ei ole yhdentekevää, mitä meille tapahtuu. Jeesus korosti Jehovan rakkaudellista huolenpitoa sanomalla: ”Eikö kaksi varpusta myydä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään niistä ei putoa maahan Isänne tietämättä. Mutta teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut. Älkää siis pelätkö: te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” (Matt. 10:29–31.)

Turvaudu Jehovan apuun

7. Kenen tuesta voimme olla varmoja?

7 Voimme olla aivan varmoja siitä, että Jehova haluaa auttaa ja pystyy auttamaan meitä, kun tunnemme ahdistusta. ”Jumala on meille turva ja voima, helposti saatava apu ahdistusten aikana.” (Ps. 34:15–18; 46:1.) Miten Jumala antaa tätä apua? Mietihän, mitä 1. Korinttilaiskirjeen 10:13:ssa sanotaan: ”Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän valmistaa myös poispääsytien voidaksenne kestää sen.” Jehova voi ohjailla asioita niin, että vastoinkäymisemme poistuvat, tai hän voi antaa meille voimaa kestää ne. Joka tapauksessa saamme apua.

8. Miten voimme saada Jumalalta apua?

8 Miten voimme saada tuota apua? Pane merkille, mitä meitä neuvotaan tekemään: ”Heittäkää kaikki huolenne hänelle.” Tämä merkitsee sitä, että kuvaannollisesti luovutamme kaikki huolemme Jehovan kannettavaksi. Yritämme lopettaa murehtimisen ja luottaa kärsivällisesti siihen, että hän huolehtii tarpeistamme. (Matt. 6:25–32.) Tällainen luottamus vaatii nöyryyttä, sitä ettemme turvaudu omaan voimaamme tai viisauteemme. Nöyrtymällä ”Jumalan väkevän käden alle” tunnustamme oman mitättömyytemme. (Lue 1. Pietarin kirjeen 5:6.) Tämä vuorostaan auttaa meitä selviytymään kaikesta, mitä Jumala ikinä salliikin. Saatamme kaivata pikaista helpotusta, mutta luotamme siihen, että Jehova tietää tarkalleen, milloin ja miten toimia hyväksemme. (Ps. 54:7; Jes. 41:10.)

9. Millaisen taakan Daavid joutui heittämään Jehovalle?

9 Palauta mieleesi psalmiin 55:22 kirjoitetut Daavidin sanat: ”Heitä taakkasi Jehovalle, niin hän itse tukee sinua. Koskaan hän ei salli vanhurskaan horjua.” Kirjoittaessaan nämä sanat Daavid oli hyvin ahdistunut (Ps. 55:4). Hän kirjoitti tämän psalmin nähtävästi siihen aikaan, kun hänen poikansa Absalom juonitteli anastaakseen häneltä kuninkuuden. Daavidin luotetuin neuvonantaja Ahitofel yhtyi salaliittoon. Daavidin piti paeta Jerusalemista henkensä edestä. (2. Sam. 15:12–14.) Noissakin ahdistavissa olosuhteissa Daavid luotti jatkuvasti Jumalaan, eikä hänen tarvinnut pettyä.

10. Mitä meidän on tehtävä, kun jotkin asiat ahdistavat mieltämme?

10 Meidän on välttämätöntä Daavidin tavoin esittää Jehovalle rukouksessa kaikki asiat, jotka saattavat ahdistaa mieltämme. Tarkastellaanpa, mitä apostoli Paavali kehotti tekemään. (Lue Filippiläiskirjeen 4:6, 7.) Mitä tällainen harras rukous saa aikaan? ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.”

11. Miten ”Jumalan rauha” suojelee sydäntämme ja mieltämme?

11 Saako rukous tilanteesi muuttumaan? Ehkäpä saa. Meidän on kuitenkin hyvä ymmärtää, että Jehova ei aina vastaa rukouksiimme siten kuin me haluaisimme. Rukous silti auttaa meitä säilyttämään henkisen tasapainomme, niin etteivät vaikeudet saa meistä yliotetta. ”Jumalan rauhalla” voi olla tyynnyttävä vaikutus, kun ahdistavat tunteet painavat meitä. Kuin varuskunta, jonka tehtävänä on suojella kaupunkia vihollisen hyökkäykseltä, ”Jumalan rauha” suojelee sydäntämme ja mieltämme. Se myös auttaa meitä voittamaan epäilyksemme, pelkomme ja kielteiset ajatuksemme ja estää meitä toimimasta hätäisesti ja epäviisaasti. (Ps. 145:18.)

12. Valaise sitä, miten ihminen voi säilyttää mielenrauhan.

12 Miten voimme säilyttää mielenrauhan ahdistavissa olosuhteissa? Valaistaanpa asiaa tilanteella, joka joissakin suhteissa vastaa meidän tilannettamme. Työntekijällä voi olla esimies, joka kohtelee alaisiaan huonosti. Työntekijälle avautuu kuitenkin mahdollisuus puhua asiasta yrityksen omistajalle, joka on ystävällinen ja järkevä mies. Omistaja vakuuttaa työntekijälle ymmärtävänsä tilanteen ja paljastaa, että tuo esimies poistetaan piakkoin tehtävästään. Miltä työntekijästä nyt tuntuu? Se että hän uskoo tuohon vakuutukseen ja tietää, mitä on tulossa, vahvistaa hänen päätöstään jatkaa työtään, vaikka hän joutuisikin vielä kestämään joitakin vaikeuksia. Vastaavasti me tiedämme Jehovan ymmärtävän tilanteemme, ja hän vakuuttaa meille, että pian ”tämän maailman hallitsija tullaan heittämään ulos” (Joh. 12:31). Miten lohdullista se onkaan!

13. Mitä meidän täytyy rukoilemisen lisäksi tehdä?

13 Riittääkö sitten se, että vain kerromme ongelmamme Jehovalle rukouksessa? Ei riitä. Tarvitaan muutakin. Meidän täytyy toimia sopusoinnussa rukoustemme kanssa. Kun kuningas Saul lähetti miehiä Daavidin kotiin surmaamaan hänet, Daavid rukoili: ”Vapauta minut vihollisistani, oi Jumalani; suojelethan minua niiltä, jotka nousevat minua vastaan. Vapauta minut vahingontekijöistä ja pelasta minut verivelkaisista miehistä.” (Ps. 59:1, 2.) Rukoilemisen lisäksi Daavid kuunteli vaimoaan ja ryhtyi tarpeellisiin toimiin päästäkseen pakoon (1. Sam. 19:11, 12). Me voimme samoin rukoilla, että saisimme käytännöllistä viisautta pystyäksemme selviytymään ahdistavissa olosuhteissamme ja ehkä helpottamaan niitä (Jaak. 1:5).

Miten saamme voimaa kestää?

14. Mikä voi auttaa meitä kestämään vastoinkäymisissä?

14 Vastoinkäymisemme eivät ehkä poistu hetkessä. Ne saattavat jatkua pitkäänkin. Jos tilanne on tällainen, niin mikä auttaa meitä kestämään? Muista ensinnäkin se, että palvelemalla jatkuvasti Jehovaa uskollisesti vaikeuksista huolimatta todistamme rakkautemme häntä kohtaan. (Apt. 14:22.) Pidä mielessäsi syytös, jonka Saatana esitti Jobista: ”Suottako Job on pelännyt Jumalaa? Etkö ole itse pannut suoja-aidan hänen ja hänen talonsa sekä kaiken hänellä olevan ympärille? Hänen kättensä työn olet siunannut, ja hänen karjansakin on levinnyt laajalle maassa. Mutta ojennapa vaihteeksi kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on, ja katso, eikö hän kiroa sinua vasten kasvojasi.” (Job 1:9–11.) Job todisti nuhteettomuudellaan, että tuo syyte oli halpamainen valhe. Kestämällä ahdistavissa olosuhteissa mekin voimme todistaa Saatanan valehtelijaksi. Kestävyytemme vuorostaan vahvistaa toivoamme ja luottamustamme. (Jaak. 1:4.)

15. Keiden esimerkit voivat vahvistaa meitä?

15 Toiseksi pidä mielessäsi se, että ”samoja kärsimyksiä aiheutetaan koko veljesseurallenne maailmassa” (1. Piet. 5:9). Niin, ”teitä ei ole kohdannut muu kiusaus kuin se, mikä on yleistä ihmisille” (1. Kor. 10:13). Voit siksi ammentaa voimaa ja rohkeutta miettimällä toisten esimerkkiä sen sijaan, että keskittyisit omiin vaikeuksiisi (1. Tess. 1:5–7; Hepr. 12:1). Ajattele sellaisia tuntemiasi ihmisiä, jotka ovat tuskallisista koettelemuksistaan huolimatta kestäneet uskollisesti. Oletko etsinyt julkaisuistamme kertomuksia sellaisista ihmisistä, jotka ovat kokeneet jotakin samanlaista kuin sinä? Voit havaita saavasi niistä paljon voimaa.

16. Miten Jumala vahvistaa meitä, kun kohtaamme erilaisia koettelemuksia?

16 Kolmanneksi muista, että Jehova on ”hellän armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, jotta me voisimme lohduttaa missä ahdistuksessa hyvänsä olevia sillä lohdutuksella, jolla Jumala lohduttaa meitä itseämme” (2. Kor. 1:3, 4). Jumala ikään kuin seisoo vierellämme kannustamassa ja vahvistamassa meitä – ei ainoastaan tämänhetkisessä ahdistuksessamme vaan ”kaikessa ahdistuksessamme”. Tämä taas auttaa meitä lohduttamaan toisia, ”missä ahdistuksessa hyvänsä olevia”. Paavali koki omakohtaisesti näiden sanojen paikkansapitävyyden. (2. Kor. 4:8, 9; 11:23–27.)

17. Miten Raamattu voi auttaa meitä kestämään elämän paineita?

17 Neljänneksi meillä on Jumalan sana Raamattu, joka on ”hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön” (2. Tim. 3:16, 17). Jumalan sana ei ainoastaan tee meistä ”päteviä” ja ”varustautuneita kaikkeen hyvään työhön”. Se myös auttaa meitä kestämään elämän paineita. Se tekee meistä ”täysin päteviä” ja ”täydelleen varustautuneita”. Jälkimmäistä ilmausta vastaavaa alkukielen sanaa voitiin muinoin käyttää laivasta, jossa oli kaikki tarpeelliset varusteet merimatkaa varten, tai laitteesta, joka pystyi tekemään kaiken, mitä siltä odotettiin. Samoin Jehova antaa meille Sanansa välityksellä kaiken, mitä tarvitsemme selviytyäksemme mistä tahansa, mitä eteemme saattaa tulla. Siksi voimme sanoa: ”Jos Jumala sallii sen, voin kestää sen – hänen avullaan.”

Vapautus kaikista ahdistuksistamme

18. Mainitse vielä yksi seikka, jonka mielessä pitäminen auttaa meitä kestämään uskollisesti.

18 Viidenneksi pidä aina kirkkaana mielessäsi se suurenmoinen asia, että Jehova vapauttaa pian ihmiskunnan kaikista ahdistuksista (Ps. 34:19; 37:9–11; 2. Piet. 2:9). Jumalalta saatava vapautuksemme merkitsee loppujen lopuksi paitsi vapautusta nykyisistä ahdistuksista myös mahdollisuutta elää ikuisesti joko taivaassa Jeesuksen kanssa tai paratiisissa maan päällä.

19. Miten on mahdollista säilyttää uskollinen kestävyys?

19 Toistaiseksi joudumme vielä elämään tämän jumalattoman maailman ahdistavissa olosuhteissa. Miten kaipaammekaan aikaa, jolloin niitä ei enää ole! (Ps. 55:6–8.) Muistakaamme, että uskollinen kestävyytemme todistaa Panettelijan valehtelijaksi. Ammentakaamme voimaa rukouksistamme ja kristilliseltä veljesseuraltamme ja pitäkäämme mielessä, että veljemme kokevat samanlaisia koettelemuksia kuin me. Käytä hyvin Jumalan sanaa ollaksesi jatkuvasti ”täysin pätevä” ja ”täydelleen varustautunut”. Älä anna luottamuksesi ”kaiken lohdutuksen Jumalalta” saatavaan rakkaudelliseen huolenpitoon koskaan horjua. Muista, että ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan” (Ps. 34:15).

Osaatko vastata?

• Millaisia tunteita Daavidilla oli ahdistusten keskellä?

• Mihin kuningas Salomo luotti?

• Mikä voi auttaa meitä selviytymään kaikesta, minkä Jehova sallii?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 13]

Salomo luotti siihen, että Jehova toimisi ahdistusta tuntevien palvelijoidensa hyväksi.

[Kuva s. 15]

Daavid heitti taakkansa Jehovalle rukouksessa ja toimi sitten rukouksensa mukaisesti.