Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Etsi Jumalan ohjausta kaikessa

Etsi Jumalan ohjausta kaikessa

Etsi Jumalan ohjausta kaikessa

”Tämä Jumala on meidän Jumalamme ajan hämärään asti, niin, ikuisesti. Hän opastaa meitä kuolemaan asti.” (PS. 48:14)

1, 2. Miksi meidän tulisi noudattaa Jehovan ohjausta eikä luottaa omaan viisauteemme, ja mitä kysymyksiä herää?

KUN mietimme, mitkä asiat ovat arvottomia tai vahingollisia, meidän on helppo pettää itseämme (Sananl. 12:11). Jos todella haluamme tehdä jotakin sellaista, mikä ei ole kristitylle sopivaa, usein sydämemme kyllä löytää sille vakuuttavia perusteluja (Jer. 17:5, 9). Näin ollen psalmista osoitti viisautta rukoillessaan Jehovalta: ”Lähetä valosi ja totuutesi. Ne minua johdattakoot.” (Ps. 43:3.) Hän luotti Jehovaan, ei omaan rajalliseen viisauteensa, ja kukapa olisi voinut antaa hänelle parempaa ohjausta. Psalmistan tavoin meidän on hyvä etsiä ohjausta Jumalalta.

2 Mutta miksi meidän tulisi luottaa Jehovan ohjaukseen enemmän kuin mihinkään muuhun? Milloin meidän tulisi etsiä sitä? Millaisia asenteita meidän pitäisi kehittää hyötyäksemme siitä, ja miten Jehova opastaa meitä nykyään? Tässä kirjoituksessa käsitellään näitä tärkeitä kysymyksiä.

Miksi luottaa Jehovan ohjaukseen?

3–5. Mitä syitä meillä on luottaa täydellisesti Jehovan ohjaukseen?

3 Jehova on taivaallinen Isämme (1. Kor. 8:6). Hän tuntee meidät kaikki läpikotaisin ja pystyy näkemään sydämemme syvyyksiin saakka (1. Sam. 16:7; Sananl. 21:2). Kuningas Daavid sanoi Jumalalle: ”Sinä olet tullut tietämään istumiseni ja nousemiseni. Olet ottanut huomioon ajatukseni kaukaa. Sillä ei ole sanaa kielelläni, mutta katso, oi Jehova, sinä tiedät jo sen kaiken.” (Ps. 139:2, 4.) Koska Jehova tuntee meidät niin hyvin, hän tietää aivan varmasti, mikä on meidän parhaaksemme. Sitä paitsi Jehova on kaikkiviisas. Hän näkee kaiken, katsoo syvemmälle kuin yksikään ihminen ja tietää lopputuloksen alusta asti. (Jes. 46:9–11; Room. 11:33.) Hän on ”Jumala, ainoa viisas” (Room. 16:27).

4 Lisäksi Jehova rakastaa meitä ja haluaa aina meidän parastamme (Joh. 3:16; 1. Joh. 4:8). Rakastavana Jumalana hän on antelias meitä kohtaan. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä.” (Jaak. 1:17.) Ne jotka alistuvat Jumalan ohjaukseen, hyötyvät suuresti hänen anteliaisuudestaan.

5 Jehova on myös kaikkivaltias. Psalmista sanoi tästä: ”Se, joka asuu Korkeimman kätkössä, varmistaa itselleen majapaikan Kaikkivaltiaan varjosta. Minä sanon Jehovalle: ’Sinä olet turvani ja linnoitukseni, Jumalani, johon minä luotan.’” (Ps. 91:1, 2.) Kun noudatamme Jehovan ohjausta, etsimme turvaa Jumalalta, joka ei voi pettää meitä. Vaikka kohtaisimme vastustusta, Jehova tukee meitä. Hän ei jätä meitä pulaan. (Ps. 71:4, 5; lue Sananlaskujen 3:19–26.) Jehova tosiaan tietää, mikä on meidän parhaaksemme, ja hän myös haluaa meidän parastamme. Lisäksi hänellä on valta ja voima toimia meidän parhaaksemme. Olisi todella tyhmää jättää huomiotta hänen ohjauksensa. Mutta milloin tarvitsemme tuota ohjausta?

Milloin tarvitsemme ohjausta?

6, 7. Milloin tarvitsemme Jehovan ohjausta?

6 Tarvitsemme Jumalan ohjausta läpi elämän, nuoruudesta vanhuuteen saakka. Psalmista sanoi: ”Tämä Jumala on meidän Jumalamme ajan hämärään asti, niin, ikuisesti. Hän opastaa meitä kuolemaan asti.” (Ps. 48:14.) Viisaat kristityt etsivät psalmistan tavoin herkeämättä opastusta Jumalalta.

7 On tietysti aikoja, jolloin avun tarpeemme on erityisen suuri. Joskus tunnemme, että ”olemme ahtaalla” ehkäpä vainon, vakavan sairauden tai äkillisen työttömyyden vuoksi (Ps. 69:16, 17). Sellaisina aikoina on lohduttavaa kääntyä Jehovan puoleen luottaen siihen, että hän vahvistaa meitä kestämään ja opastaa meitä tekemään hyviä ratkaisuja. (Lue psalmi 102:17.) Tarvitsemme kuitenkin hänen apuaan muissakin tilanteissa. Esimerkiksi kun päätämme kertoa lähimmäisillemme Valtakunnan hyvästä uutisesta, tarvitsemme Jehovan ohjausta, jotta työmme tuottaisi tuloksia. Ja kun meidän on tehtävä jokin ratkaisu – koskeepa se virkistäytymistä, ulkoasua, seuranvalintaa, ansiotyötä, koulutusta tai mitä muuta tahansa – tuo ratkaisu on viisas vain siinä tapauksessa, että noudatamme Jehovan ohjausta. Tilanteita, joissa tarvitsemme opastusta, on lähes loputtomasti.

Jumalan ohjauksen sivuuttaminen on vaarallista

8. Mitä se merkitsi, että Eeva söi kiellettyä hedelmää?

8 Muista kuitenkin, että meidän täytyy noudattaa Jehovan ohjausta halukkaasti. Jumala ei pakota meitä noudattamaan sitä vastoin tahtoamme. Ensimmäinen ihminen, joka päätti olla noudattamatta Jehovan ohjausta, oli Eeva, ja hänen tapauksestaan voidaan nähdä, miten vakava tuollainen huono ratkaisu voi olla. Ajattele myös, mitä se oikeastaan merkitsi. Eeva söi kiellettyä hedelmää, koska hän halusi ”olla niin kuin Jumala, niin että tietäisi hyvän ja pahan” (1. Moos. 3:5). Toimiessaan näin hän ei noudattanut Jumalan ohjausta vaan asettui Jumalan asemaan ja ratkaisi itse, mikä oli hyvää ja pahaa. Siten hän käänsi selkänsä Jehovan suvereeniudelle. Hän halusi olla oma herransa. Hänen aviomiehensä Aadam lähti samalle kapinallisuuden tielle (Room. 5:12).

9. Mitä itse asiassa teemme, jos jätämme huomiotta Jehovan ohjauksen, ja miksi se on erittäin epäviisasta?

9 Sama pitää paikkansa nykyään: jos emme noudata Jehovan ohjausta, silloin emme tunnusta hänen suvereeniuttaan. Ajatellaanpa esimerkiksi jotakuta, jolle tulee tavaksi katsella pornografiaa. Jos hän on kristillisen seurakunnan yhteydessä, hän tietää Jehovan ohjeet tästä asiasta. Mitään epäpuhdasta ei tulisi edes mainita saati sitten tuijottaa himokasta nautintoa tuntien (Ef. 5:3). Jättämällä huomiotta Jehovan ohjeet tällainen ihminen kieltää Jehovan suvereeniuden ja hänen johtoasemansa (1. Kor. 11:3). Tämä on erittäin epäviisasta, sillä ”miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen”, kuten Jeremia sanoi (Jer. 10:23).

10. Miksi meidän tulisi käyttää tahdonvapauttamme vastuuntuntoisesti?

10 Joku saattaisi kyseenalaistaa Jeremian sanat sen nojalla, että koska Jehova on antanut meille vapaan tahdon, hän tuskin voi arvostella meitä sen käytöstä. Tahdonvapaus on lahja, mutta ei kuitenkaan pidä unohtaa, että siihen liittyy myös vastuu. Olemme tilivelvollisia siitä, mitä päätämme sanoa ja tehdä (Room. 14:10). Jeesus sanoi: ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu.” Hän sanoi myös: ”Sydämestä lähtee pahoja järkeilyjä, murhia, aviorikoksia, haureudentekoja, varkauksia, vääriä todistuksia, rienauksia.” (Matt. 12:34; 15:19.) Sanamme ja tekomme paljastavat siis sydämentilamme. Niistä käy ilmi, millaisia me todellisuudessa olemme. Siksi viisas kristitty etsii kaikessa Jehovan ohjausta. Tällöin Jehova havaitsee hänen olevan ”sydämeltään rehti” ja ”tekee hyvää” hänelle (Ps. 125:4).

11. Mitä opimme Israelin kansan vaiheista?

11 Palautetaanpa mieleen Israelin kansan vaiheita. Kun kansa teki hyviä valintoja ja totteli Jehovan käskyjä, Jehova suojeli heitä (Joos. 24:15, 21, 31). Mutta tuon tuostakin he käyttivät tahdonvapauttaan väärin. Jehova sanoi heistä Jeremian päivinä: ”He eivät kuunnelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan lähtivät vaeltamaan omien neuvojensa mukaan pahan sydämensä itsepäisyydessä, niin että he kääntyivät taaksepäin eivätkä eteenpäin.” (Jer. 7:24–26.) Miten surullista! Emmehän me vain koskaan itsepäisyydestä tai nautinnonhalusta hylkää Jehovan ohjausta ja vaella omien neuvojemme mukaan, jolloin ”kääntyisimme taaksepäin emmekä eteenpäin”.

Mitä Jumalan neuvojen noudattaminen vaatii?

12, 13. a) Mikä ominaisuus saa meidät noudattamaan Jehovan ohjausta halukkaasti? b) Miksi usko on välttämätöntä?

12 Haluamme noudattaa Jehovan ohjausta, koska rakastamme häntä (1. Joh. 5:3). Mutta Paavali kiinnitti huomion siihen, että tarvitsemme jotain muutakin: ”Me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.” (2. Kor. 5:6, 7.) Miksi usko on tärkeää? Jehova johdattaa meitä ”vanhurskauden jälkiä”, mutta nuo jäljet eivät johda rikkauteen tai kunniaan tässä maailmassa (Ps. 23:3). Siksi meidän täytyy uskon silmin katsoa kiinteästi niihin verrattomiin hengellisiin siunauksiin, joita saadaan Jehovan palvelemisesta. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 4:17, 18.) Usko myös auttaa meitä tyytymään kohtuulliseen toimeentuloon (1. Tim. 6:8).

13 Jeesus osoitti, että tosi palvontaan sisältyy uhrautuvaisuus, joka sekin vaatii uskoa (Luuk. 9:23, 24). Jotkut uskolliset palvojat ovat tehneet suuria uhrauksia: kärsineet puutetta, sortoa, ennakkoluuloista kohtelua, jopa ankaraa vainoa (2. Kor. 11:23–27; Ilm. 3:8–10). Ilman lujaa uskoa he eivät olisi voineet tehdä sitä iloiten (Jaak. 1:2, 3). Luja usko saa meidät luottamaan ehdottoman varmasti siihen, että Jehovan ohjauksen noudattaminen on aina parasta. Siitä on aina meille pysyvää hyötyä. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että tilapäiset kärsimykset eivät ole mitään siihen palkintoon verrattuna, joka saadaan uskollisesta kestävyydestä (Hepr. 11:6).

14. Miksi Hagarin piti ilmaista nöyryyttä?

14 Tarkastellaanpa myös sitä, mikä osa nöyryydellä on Jehovan ohjauksen noudattamisessa. Tätä valaisee se, mitä kerrotaan Saaran palvelijattaresta Hagarista. Kun Saara pysyi lapsettomana, hän antoi Abrahamille Hagarin, joka alkoi odottaa Abrahamille lasta. Silloin Hagar tuli ylimieliseksi hedelmätöntä emäntäänsä kohtaan. Tilanne johti siihen, että Saara ”nöyryytti häntä” ja Hagar pakeni. Jehovan enkeli tapasi Hagarin ja sanoi hänelle: ”Palaa emäntäsi luo ja nöyrry hänen kätensä alle.” (1. Moos. 16:2, 6, 8, 9.) Kenties Hagar olisi toivonut saavansa toisenlaisen ohjeen. Mikäli hän halusi noudattaa enkelin neuvoa, hänen piti päästä eroon ylimielisestä asenteestaan. Joka tapauksessa Hagar totteli nöyrästi enkeliä, ja hänen poikansa Ismael syntyi isänsä leirin suojissa.

15. Millaisissa tilanteissa Jehovan ohjauksen noudattaminen voisi vaatia meiltä nöyryyttä?

15 Jehovan ohjauksen noudattaminen saattaisi vaatia myös meitä nöyrtymään. Joidenkuiden on ehkä tunnustettava, että jokin virkistäytymismuoto, josta he pitävät, ei miellytä Jehovaa. Joku kristitty on voinut loukata jotakuta, ja hänen on tarpeen pyytää anteeksi. Tai hän on kenties tehnyt virheen, ja hänen tulisi myöntää se. Entä jos joku syyllistyy vakavaan syntiin? Hänen täytyy nöyrtyä ja tunnustaa syntinsä vanhimmille. Joku saatetaan jopa erottaa. Jotta hänet voitaisiin ottaa takaisin seurakuntaan, hänen täytyy katua nöyrästi ja kääntyä. Tällaisissa tilanteissa voi saada lohtua Sananlaskujen 29:23:n sanoista: ”Ihmisen pöyhkeys nöyryyttää hänet, mutta nöyrähenkinen hankkii kunniaa.”

Miten Jehova opastaa meitä?

16, 17. Miten voimme saada parhaan hyödyn Jumalan sanasta, Raamatusta?

16 Jumala opastaa meitä ensisijaisesti Raamatun, henkeytetyn Sanansa, välityksellä. (Lue 2. Timoteuksen kirjeen 3:16, 17.) Jos haluamme saada sen sanoista parhaan hyödyn, meidän ei ole viisasta jäädä odottamaan jotakin vaikeaa tilannetta, ennen kuin etsimme Raamatusta apua. Otamme sen sijaan tavaksemme lukea Raamattua päivittäin (Ps. 1:1–3). Näin sen henkeytetyt sanat tulevat meille tutuiksi. Jumalan ajatuksista tulee meidän ajatuksiamme, ja olemme valmiita kohtaamaan yllättäviäkin ongelmia.

17 Lisäksi on tärkeää mietiskellä sitä, mitä luemme Raamatusta, ja liittää siihen rukoileminen. Tutkistellessamme Raamatun jakeita mietimme, miten ne voisivat soveltua nimenomaisiin tilanteisiin. (1. Tim. 4:15.) Kun kohtaamme vakavia ongelmia, rukoilemme Jehovaa, että hän auttaisi meitä löytämään opastusta, jota tarvitsemme. Jehovan henki auttaa meitä muistamaan hyödyllisiä raamatullisia periaatteita, joita olemme lukeneet suoraan Raamatusta tai Raamattuun perustuvista julkaisuista. (Lue psalmi 25:4, 5.)

18. Miten Jehova opastaa meitä kristillisen veljesseuran välityksellä?

18 Etsiessämme Jehovan ohjausta saamme arvokasta apua myös kristilliseltä veljesseuraltamme. Tuon veljesseuran ytimessä on ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”, jota edustaa hallintoelin. Saamme tuolta orjalta jatkuvasti hengellistä ruokaa painotuotteiden sekä kokous- ja konventtiohjelmien välityksellä. (Matt. 24:45–47; vrt. Apt. 15:6, 22–31.) Lisäksi kristillisessä veljesseurassa on kypsiä yksilöitä, joilla on edellytyksiä antaa henkilökohtaista apua ja raamatullisia neuvoja. Heihin kuuluvat erityisesti vanhimmat. (Jes. 32:1.) Kristittyjen perheiden lapset voivat saada arvokasta apua myös uskovilta vanhemmiltaan, jotka Jumala on valtuuttanut antamaan heille opastusta ja joiden puoleen heitä kannustetaan aina kääntymään (Ef. 6:1–3).

19. Mitä siunauksia saamme, kun etsimme jatkuvasti Jehovan ohjausta?

19 Jehova tosiaan tarjoaa ohjausta monin tavoin, ja meidän kannattaa käyttää sitä täysin hyväksemme. Kuningas Daavid puhui ajasta, jolloin Israel oli uskollinen, ja sanoi: ”Sinuun isämme luottivat, he luottivat, ja sinä avasit heille aina pääsyn turvaan. Sinun puoleesi he huusivat ja pääsivät turvaan, sinuun he luottivat eivätkä joutuneet häpeään.” (Ps. 22:3–5.) Mikäli noudatamme luottavaisesti Jehovan ohjausta, mekään ”emme joudu häpeään”. Toivomme ei johda pettymykseen. Jos me omaan viisauteemme luottamisen sijasta ”vieritämme tiemme Jehovan haltuun”, saamme runsaasti siunauksia jo nyt (Ps. 37:5). Ja jos jatkamme uskollisesti tällä tiellä, nuo siunaukset ovat ikuisia. Daavid kirjoitti: ”Jehova rakastaa oikeutta, eikä hän jätä uskollisiaan. Ajan hämärään asti heidät varjellaan – –. Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Ps. 37:28, 29.)

Osaatko selittää?

• Miksi luotamme Jehovan ohjaukseen?

• Mitä Jehovan ohjauksen huomiotta jättäminen merkitsee?

• Missä tilanteissa kristitty tarvitsee nöyryyttä?

• Miten Jehova opastaa meitä nykyään?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 8]

Etsitkö kaikissa elämän tilanteissa ohjausta Jehovalta?

[Kuva s. 9]

Eeva käänsi selkänsä Jehovan suvereeniudelle.

[Kuva s. 10]

Mitä ominaisuutta enkelin neuvon noudattaminen vaati Hagarilta?