Kohokohtia Johanneksen evankeliumista
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Johanneksen evankeliumista
JOHANNES – opetuslapsi, ”jota Jeesus rakasti” – kirjoittaa viimeisenä Kristuksen elämää ja palvelusta koskevan henkeytetyn kertomuksen (Joh. 21:20). Johanneksen evankeliumissa, joka kirjoitettiin noin vuonna 98, on hyvin vähän samaa aineistoa kuin kolmessa muussa evankeliumissa.
Apostoli Johannes kirjoitti evankeliuminsa tietty tarkoitus mielessään. Hän sanoo muistiin merkitsemistään asioista seuraavasti: ”Nämä on kirjoitettu, jotta uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja jotta teillä uskomisen takia olisi elämä hänen nimensä avulla.” (Joh. 20:31.) Sen sanoma on meille tosiaankin suuriarvoinen (Hepr. 4:12).
”KATSO, JUMALAN KARITSA”
Nähdessään Jeesuksen Johannes Kastaja ilmoittaa vakuuttuneena: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29.) Kun Jeesus – kulkiessaan Samarian, Galilean, Juudean ja Jordanin itäpuolella olevan alueen halki – saarnaa, opettaa ja tekee voimatekoja, ”monet tulevat hänen luokseen” ja ”uskovat häneen” (Joh. 10:41, 42).
Yksi merkittävimmistä ihmeistä, joita Jeesus tekee, on Lasaruksen herättäminen kuolleista. Monet uskovat Jeesukseen, kun he näkevät neljä päivää kuolleena olleen miehen heräävän eloon. Mutta ylipapit ja fariseukset neuvottelevat tappaakseen Jeesuksen. Siksi Jeesus poistuu paikalta ja menee ”lähellä erämaata olevalle seudulle, Efraimiksi kutsuttuun kaupunkiin”. (Joh. 11:53, 54.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:35, 40: Kuka opetuslapsi oli Andreaan lisäksi seisomassa Johannes Kastajan kanssa? Kertoja käyttää evankeliumissaan Johannes Kastajasta aina nimeä ”Johannes” eikä koskaan mainitse nimeltä itseään. Siksi tuo nimeltä mainitsematon opetuslapsi on ilmeisestikin evankeliumin kirjoittaja Johannes.
2:20: Mitä temppeliä ”rakennettiin neljäkymmentäkuusi vuotta”? Juutalaiset tarkoittivat Juudean kuninkaan Herodeksen uudelleen rakentamaa Serubbabelin temppeliä. Historioitsija Josefuksen mukaan työ alkoi Herodeksen 18. hallitusvuonna eli vuonna 18 tai 17 eaa. Temppelin pyhäkkö ja muut päärakennukset pystytettiin kahdeksassa vuodessa. Työ temppelikompleksilla oli kuitenkin vielä meneillään vuoden 30 jaa. pesahin aikaan, jolloin juutalaiset sanoivat, että rakentaminen kesti 46 vuotta.
5:14: Johtuuko sairastuminen synnin tekemisestä? Ei välttämättä. Mies, jonka Jeesus paransi, oli ollut sairaana 38 vuotta perityn epätäydellisyyden vuoksi (Joh. 5:1–9). Jeesus tarkoitti sitä, että nyt kun miehelle oli osoitettu armoa, hänen täytyi vaeltaa pelastuksen tietä eikä enää tahallaan tehdä syntiä, jottei häntä kohtaisi jokin, mikä olisi pahempaa kuin sairaus. Mies voisi syyllistyä anteeksiantamattomaan syntiin ja ansaita kuoleman, josta ei olisi ylösnousemusta. (Matt. 12:31, 32; Luuk. 12:10; Hepr. 10:26, 27.)
5:24, 25: Keitä ovat ne, jotka ”siirtyvät kuolemasta elämään”? Jeesus puhuu niistä, jotka ovat aikoinaan olleet hengellisesti kuolleita mutta jotka hänen sanansa kuultuaan uskovat häneen ja luopuvat syntisestä elämäntavastaan. He ”siirtyvät kuolemasta elämään” siinä mielessä, että heidän yltään poistetaan kuolemantuomio ja heille annetaan ikuisen elämän toivo, koska he uskovat Jumalaan. (1. Piet. 4:3–6.)
5:26; 6:53: Mitä merkitsee se, että jollakulla on ”elämä itsessään”? Jeesuksen Kristuksen tapauksessa se merkitsee sitä, että hän on saanut Jehovalta kaksi nimenomaista kykyä: hän pystyy antamaan ihmisille hyvän aseman Jehovan edessä, ja hänellä on voima antaa elämä herättämällä kuolleet eloon. Jeesuksen seuraajien tapauksessa se merkitsee sitä, että he ovat saavuttaneet elämän koko täyteyden. Voidellut kristityt saavuttavat sen silloin, kun he saavat ylösnousemuksen taivaalliseen elämään. Niille uskollisille, joilla on maallinen toivo, elämän täyteys koittaa vasta heidän läpäistyään loppukoetuksen, joka on heti Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden päätyttyä. (1. Kor. 15:52, 53; Ilm. 20:5, 7–10.)
6:64: Tiesikö Jeesus siitä lähtien, kun hän valitsi Juudas Iskariotin, että tämä kavaltaisi hänet? Ilmeisesti ei. Eräässä tilanteessa vuonna 32 Jeesus kuitenkin sanoi apostoleilleen: ”Yksi teistä on panettelija.” Mahdollisesti tästä hetkestä lähtien, Juudas Iskariotin väärän menettelyn ”alusta asti”, Jeesus tiesi, että tämä kavaltaisi hänet. (Joh. 6:66–71.)
Opetuksia meille
2:4: Jeesus osoitti Marialle, että kastettuna ja voideltuna Jumalan Poikana hänen täytyi ottaa vastaan ohjeita taivaalliselta Isältään. Vaikka Jeesus oli juuri aloittamassa palvelustaan, hän oli täysin selvillä ”hetkestä” eli siitä ajasta, joka oli varattu hänelle määrättyyn työhön, hänen uhrikuolemansa mukaan luettuna. Ei edes perheenjäsen, kuten Maria, saanut häiritä häntä Jumalan tahdon tekemisessä. Meidän tulisi palvella Jehova Jumalaa yhtä päättäväisesti.
3:1–9: Juutalaisten hallitusmiehen Nikodemoksen esimerkki opettaa meille kaksi asiaa. Ensiksikin tunnustamalla vaatimattoman puusepän pojan Jumalan lähettämäksi opettajaksi Nikodemos osoitti nöyryyttä ja ymmärtäväisyyttä ja ilmaisi olevansa tietoinen omasta hengellisestä tarpeestaan. Nykyiset tosi kristitytkin tarvitsevat nöyryyttä. Toiseksi Nikodemos pidättyi tulemasta opetuslapseksi Jeesuksen ollessa maan päällä. Ehkä se johtui siitä, että hän pelkäsi ihmisiä, piti tärkeänä asemaansa sanhedrinissa tai rakasti rikkauksiaan. Tämä on meille arvokas opetus: emme saa antaa tällaisten taipumusten estää meitä ottamasta ”kidutuspaaluamme” ja seuraamasta Jeesusta jatkuvasti (Luuk. 9:23).
4:23, 24: Jotta palvontamme olisi otollista Jumalalle, sen täytyy olla sopusoinnussa Raamatun sivuilla paljastetun totuuden kanssa ja sitä täytyy ohjata pyhä henki.
6:27: Työskentelemme ”sitä ruokaa varten, joka pysyy ikuiseen elämään”, ponnistelemalla hengellisen tarpeemme tyydyttämiseksi. Olemme onnellisia, kun toimimme näin. (Matt. 5:3.)
6:44: Jehova välittää meistä yksilöinä. Hän vetää meitä ihmisiä Poikansa luokse ojentamalla meille kätensä saarnaamistyön välityksellä ja auttamalla meitä pyhän henkensä kautta ymmärtämään ja soveltamaan hengellisiä totuuksia.
11:33–36: Tunteiden näyttäminen ei ole merkki heikkoudesta.
”SEURAA MINUA JATKUVASTI”
Vuoden 33 pesahin lähestyessä Jeesus palaa Betaniaan. Nisankuun 9. päivänä hän tulee Jerusalemiin ratsastaen aasin varsalla. Nisanin 10. päivänä Jeesus tulee jälleen temppeliin. Vastaukseksi hänen rukoukseensa, joka koskee hänen Isänsä nimen kirkastamista, taivaasta kuuluva ääni sanoo: ”Olen kirkastanut sen ja olen kirkastava sen jälleen.” (Joh. 12:28.)
Pesah-aterialla Jeesus antaa seuraajilleen jäähyväisneuvoja ja rukoilee heidän puolestaan. Pidätyksen, oikeudenkäynnin ja paaluun naulitsemisen jälkeen Jeesus herätetään kuolleista.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
14:2: Miten Jeesus valmistaisi taivaassa sijan uskollisille seuraajilleen? Tähän liittyisi se, että Jeesus saattaa voimaan uuden liiton ilmaantumalla Jumalan eteen ja esittämällä hänelle verensä arvon. Sijan valmistamiseen sisältyisi myös se, että Kristus saa kuninkaallisen vallan, minkä jälkeen alkaisi hänen voideltujen seuraajiensa taivaallinen ylösnousemus. (1. Tess. 4:14–17; Hepr. 9:12, 24–28; 1. Piet. 1:19; Ilm. 11:15.)
14:16, 17; 16:7, 8, 13, 14: Miksi kreikan kielessä käytetään auttajasta eli totuuden hengestä Johanneksen 14:16, 17:ssä neutrisukuista pronominia kun taas Johanneksen 16:7, 8, 13, 14:ssä maskuliinista pronominia? Maskuliinisen pronominin käyttö ei merkitse sitä, että olisi kyse persoonasta. Syy on puhtaasti kieliopillinen. Kreikan kielessä, jolla Johanneksen evankeliumi kirjoitettiin, ”auttajaa” vastaava sana on maskuliinisukuinen, mutta ”henkeä” vastaava sana on neutri. Sen vuoksi merkitessään muistiin Jeesuksen sanat Johannes käytti maskuliinista pronominia viitatessaan siihen, mitä auttaja tekisi. Kun hän viittasi siihen, mitä totuuden henki tekisi, hän käytti neutrisukuista pronominia.
19:11: Tarkoittiko Jeesus Juudas Iskariotia, kun hän puhui Pilatukselle miehestä, joka hänet luovutti? Näyttää todennäköiseltä, ettei Jeesuksella ollut mielessään Juudas eikä kukaan yksittäinen ihminen vaan pikemminkin kaikki, jotka olivat osasyyllisiä hänen tappamiseensa. Heihin kuului Juudas, ”ylipapit ja koko sanhedrin” ja jopa ”ihmisjoukot”, jotka taivutettiin pyytämään Barabbaan vapauttamista. (Matt. 26:59–65; 27:1, 2, 20–22.)
20:17: Miksi Jeesus sanoi Maria Magdaleenalle: ”Lakkaa pitämästä minusta kiinni”? Maria piti Jeesuksesta kiinni ilmeisesti siksi, että hän ajatteli Jeesuksen olevan nousemassa taivaaseen, minkä vuoksi hän ei enää koskaan näkisi häntä. Jeesus kehotti Mariaa irrottamaan otteensa ja viemään sen sijaan uutisen hänen ylösnousemuksestaan hänen opetuslapsilleen, koska hän halusi saada Marian vakuuttumaan siitä, ettei ollut vielä lähdössä.
Opetuksia meille
12:36: Tullaksemme ”valon pojiksi” eli valon kantajiksi meidän täytyy hankkia Jumalan sanan, Raamatun, täsmällistä tuntemusta. Sen jälkeen meidän täytyy käyttää tätä tietoa toisten vetämiseen pois hengellisestä pimeydestä Jumalan valoon.
14:6: Emme voi saada Jumalan hyväksyntää muutoin kuin Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Voimme päästä lähelle Jehovaa vain uskomalla Jeesukseen ja seuraamalla hänen esimerkkiään (1. Piet. 2:21).
14:15, 21, 23, 24; 15:10: Jumalan tahdon noudattaminen auttaa meitä pysymään Jumalan rakkaudessa ja hänen Poikansa rakkaudessa (1. Joh. 5:3).
14:26; 16:13: Jehovan pyhä henki toimii opettajana ja muistuttajana. Lisäksi se paljastaa totuuksia. Niinpä se voi auttaa meitä kasvamaan tiedossa, viisaudessa, ymmärryksessä sekä arvostelu- ja ajattelukyvyssä. Siksi meidän tulisi rukoilla hellittämättä ja nimenomaan pyytää tätä henkeä (Luuk. 11:5–13).
21:15, 19: Jeesus kysyi, rakastiko Pietari enemmän häntä kuin ”näitä” eli heidän edessään olevia kaloja. Näin Jeesus painotti Pietarille, että tämän piti päättää seurata häntä koko ajallaan kalastajan ammatin harjoittamisen sijasta. Toivottavasti meidän päätöksemme rakastaa Jeesusta enemmän kuin mitään muuta, mikä saattaa meitä kiehtoa, on nyt – evankeliumikertomusten tarkastelemisen jälkeen – vahvistunut. Seuratkaamme tosiaan edelleen koko sydämestämme häntä.
[Kuva s. 31]
Mitä voimme oppia Nikodemoksen esimerkistä?