Kohokohtia Roomalaiskirjeestä
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Roomalaiskirjeestä
KOLMANNELLA lähetysmatkallaan noin vuonna 56 apostoli Paavali saapuu Korintin kaupunkiin. Hän on saanut tietää Roomassa asuvien juutalais- ja pakanakristittyjen välisistä näkemyseroista. Paavali haluaa saattaa heidät yksimielisyyteen Kristuksessa, ja hän päättää kirjoittaa heille kirjeen.
Tuossa kirjeessä Paavali selittää, miten ihmiset julistetaan vanhurskaiksi ja miten tällaisten ihmisten pitäisi elää. Kirje kartuttaa tietoamme Jumalasta ja hänen Sanastaan, tähdentää Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä ja korostaa Kristuksen osaa pelastuksessamme (Hepr. 4:12).
JULISTETAAN VANHURSKAAKSI – MITEN?
”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla”, kirjoittaa Paavali. ”Se, että heidät hänen [Jumalan] ansaitsemattomasta hyvyydestään julistetaan vanhurskaiksi Kristuksen Jeesuksen maksamien lunnaiden perusteella tapahtuvan vapautuksen välityksellä, on ilmainen lahja.” Paavali sanoo myös: ”Ihminen julistetaan vanhurskaaksi uskosta ilman lain tekoja.” (Room. 3:23, 24, 28.) Sekä voidellut kristityt että ”muihin lampaisiin” kuuluvan ”suuren joukon” jäsenet voidaan ”julistaa vanhurskaiksi” sen perusteella, että he uskovat ”yhteen vanhurskautustekoon”. Voidellut julistetaan vanhurskaiksi elämään taivaassa Kristuksen perijätovereina ja suuren joukon jäsenet julistetaan vanhurskaiksi Jumalan ystävinä, joilla on toivo säilyä elossa ”suuresta ahdistuksesta”. (Room. 5:18; Ilm. 7:9, 14; Joh. 10:16; Jaak. 2:21–24; Matt. 25:46.)
”Ryhtyisimmekö tekemään syntiä, koska emme ole lain alaisuudessa, vaan ansaitsemattoman hyvyyden alaisuudessa?” Paavali kysyy. ”Älköön koskaan tapahtuko niin!” hän vastaa. ”Olette – – [orjia], joko synnin, kuolemaksi, tai tottelevaisuuden, vanhurskaudeksi”, Paavali selittää. (Room. 6:15, 16.) ”Jos hengen avulla saatatte ruumiin tottumukset kuolemaan, niin tulette elämään”, hän sanoo (Room. 8:13).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:24–32: Soveltuiko tässä oleva kuvaus moraalittomasta käytöksestä juutalaisiin vai pakanoihin? Se olisi voinut sopia molempiin ryhmiin, mutta Paavali puhui erityisesti muinaisista luopioisraelilaisista. Vaikka he tunsivat Jumalan vanhurskaan säädöksen, ”he eivät hyväksyneet Jumalan täsmällisen tuntemuksen säilyttämistä”. Siksi he olivat moitittavia.
3:24, 25: Miten ”Kristuksen Jeesuksen maksamat lunnaat” saattoivat peittää ”ne synnit, jotka tapahtuivat menneisyydessä” ennen lunnaiden maksamista? Ensimmäinen messiaaninen ennustus, joka on merkitty muistiin 1. Mooseksen kirjan 3:15:een, täyttyi vuonna 33, kun Jeesus surmattiin kidutuspaalussa (Gal. 3:13, 16). Jehovan näkökulmasta katsottuna lunastushinta kuitenkin ikään kuin maksettiin sillä hetkellä, kun hän lausui tämän ennustuksen, koska mikään ei voi estää häntä täyttämästä tarkoitustaan. Jehova saattoi siis Jeesuksen Kristuksen tulevan uhrin perusteella antaa niiden Aadamin jälkeläisten synnit anteeksi, jotka uskoivat tähän lupaukseen. Lunnaat myös mahdollistavat sen, että esikristillisten aikojen ihmiset voivat saada ylösnousemuksen (Apt. 24:15).
6:3–5: Mitä kaste Kristukseen Jeesukseen ja kaste hänen kuolemaansa merkitsevät? Kun Jehova voitelee Kristuksen seuraajat pyhällä hengellä, heidät yhdistetään Kristuksen kanssa ja heistä tulee sen seurakunnan jäseniä, joka on Kristuksen ruumis ja jonka Pää Kristus on (1. Kor. 12:12, 13, 27; Kol. 1:18). Tämä on heidän kasteensa Kristukseen Jeesukseen. Voidellut kristityt kastetaan myös Kristuksen kuolemaan siinä mielessä, että he elävät uhrauksientäyteistä elämää ja luopuvat kokonaan toivosta elää ikuisesti maan päällä. Siksi heidän kuolemansa on Jeesuksen kuoleman tavoin uhrikuolema, vaikkakaan heidän kuolemallaan ei ole lunastusarvoa. Kaste Kristuksen kuolemaan saatetaan päätökseen, kun he kuolevat ja heidät herätetään elämään taivaassa.
7:8–11: Miten synti ”sai käskystä aiheen”? Laki auttoi ihmisiä tajuamaan synnin koko laajuuden, mikä teki heistä tietoisempia syntisyydestään. He näkivät itsensä syntisinä useammassa suhteessa, ja useammat ihmiset tajusivat olevansa syntisiä. Tämän vuoksi voidaan sanoa, että synti sai Laista aiheen.
Opetuksia meille
1:14, 15: Meillä on monia syitä julistaa hyvää uutista innokkaasti. Yksi syy on se, että olemme velkaa ihmisille, jotka on ostettu Jeesuksen verellä, ja että meillä on velvollisuus auttaa heitä hengellisesti.
1:18–20: Jumalattomat ja epävanhurskaat ihmiset ”eivät ole puolustettavissa”, sillä Jumalan näkymättömät ominaisuudet ovat selvästi nähtävissä luomakunnassa.
2:28; 3:1, 2; 7:6, 7: Kun Paavali oli esittänyt ajatuksen, joka saattoi tuntua juutalaisista loukkaavalta, hän sanoi jotakin, mikä pehmensi hänen sanojaan. Tämä on meille hyvä malli siitä, miten käsitellä herkkiä aiheita tahdikkaasti ja taitavasti.
3:4: Kun ihmisen sana on ristiriidassa sen kanssa, mitä Jumala sanoo Sanassaan, me luotamme Raamatun sanomaan ja toimimme sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Näin yhdymme ajatukseen ”havaittakoon Jumala totuudelliseksi”. Osallistumalla innokkaasti Valtakunnasta saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen voimme auttaa toisia havaitsemaan Jumalan totuudelliseksi.
4:9–12: Jo kauan ennen kuin Abraham ympärileikattiin 99-vuotiaana, hänen uskonsa luettiin hänelle vanhurskaudeksi (1. Moos. 12:4; 15:6; 16:3; 17:1, 9, 10). Tällä voimakkaalla tavalla Jumala osoitti, miten ihminen voi saada vanhurskaan aseman hänen edessään.
4:18: Toivo on olennainen osa uskoa. Uskomme perustuu toivoon. (Hepr. 11:1.)
5:18, 19: Paavali selittää lyhyesti ja yksinkertaisesti, miten yksi ihminen voi ”antaa sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” (Matt. 20:28). Hän tekee sen osoittamalla johdonmukaisesti, miten Jeesus muistuttaa Aadamia. Johdonmukainen perustelu ja ytimekkyys ovat erinomaisia opetusmenetelmiä jäljiteltäväksi (1. Kor. 4:17).
7:23: Sellaiset ruumiinosat kuin kädet, jalat ja kieli voivat johtaa meitä ”synnin lain vankeina”, ja siksi meidän tulisi varoa käyttämästä niitä väärin.
8:26, 27: Kun kohtaamme niin hämmentäviä tilanteita, ettemme tiedä, mitä rukoilla, ”henki itse puhuu meidän puolestamme”. Silloin Jehova, ”rukouksen Kuulija”, ottaa vastaan hänen Sanaansa kirjoitetut, tilanteeseemme sopivat rukoukset ikään kuin ne tulisivat meiltä (Ps. 65:2).
8:38, 39: Eivät onnettomuudet, pahat henkiolennot eivätkä ihmishallitukset voi saada Jehovaa lakkaamaan rakastamasta meitä. Niiden ei tulisi saada myöskään meitä lakkaamaan rakastamasta häntä.
9:22–28; 11:1, 5, 17–26: Monet Israelin ennallistamista koskevat ennustukset täyttyvät voideltujen kristittyjen seurakunnassa, jonka jäseniä ei ”kutsuta ainoastaan juutalaisista, vaan myös kansakunnista”.
10:10, 13, 14: Rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen samoin kuin luja usko Jumalaan ja hänen lupauksiinsa voi saada meidät osallistumaan innokkaasti kristilliseen palvelukseen.
11:16–24, 33: Miten hienosti ”Jumalan huomaavaisuus ja ankaruus” ovatkaan tasapainossa! ”Hän on Kallio, täydellistä on hänen työnsä, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeutta.” (5. Moos. 32:4.)
ELÄMINEN SOPUSOINNUSSA VANHURSKAAKSI JULISTAMISEN KANSSA
”Näin ollen minä Jumalan sääliväisyyden kautta hartaasti pyydän teitä, veljet”, sanoo Paavali, ”antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi.” (Room. 12:1.) ”Näin ollen” eli ottaen huomioon sen, että kristityt on julistettu vanhurskaiksi uskonsa vuoksi, seuraavien ajatusten tulisi vaikuttaa siihen, miten he suhtautuvat itseensä, toisiin ja esivaltaan.
”Sanon jokaiselle teidän joukossanne olevalle, ettei tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella”, kirjoittaa Paavali. ”Olkoon rakkautenne vailla ulkokultaisuutta”, hän kehottaa. (Room. 12:3, 9.) ”Olkoon jokainen sielu alamainen esivalloille.” (Room. 13:1.) Omantunnonasioissa hän kannustaa kristittyjä olemaan tuomitsematta toisiaan (Room. 14:13).
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
12:20: Miten ”kasaamme tulisia hiiliä” vihollisen pään päälle? Raamatun aikoina malmi pantiin sulatusuuniin siten, että kerros hiiliä oli sekä malmin alla että päällä. Päällä olevat hiilet lisäsivät kuumuutta, mikä edisti metallin sulamista ja sai epäpuhtaudet erottumaan. Vastaavasti me panemme tulisia hiiliä vihollisen pään päälle tekemällä hänelle huomaavaisia tekoja, mikä voi sulattaa hänen kovuutensa ja tuoda esiin hänen hyvät ominaisuutensa.
12:21: Miten ”voitamme jatkuvasti pahan hyvällä”? Yksi tapa on se, että jatkamme pelottomasti Jumalalta saamaamme työtä, Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista, kunnes se on tehty Jumalaa tyydyttävällä tavalla (Mark. 13:10).
13:1: Millä tavalla esivallat ”ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina”? Maalliset vallanpitäjät ”ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina” siinä mielessä, että Jumala sallii heidän hallita ja joissakin tapauksissa näki ennalta heidän hallitusvaltansa. Tämä käy ilmi siitä, mitä Raamattu ennusti monista vallanpitäjistä.
Opetuksia meille
12:17, 19: Jos kostaisimme pahan, ottaisimme tehtäväksemme sen, mikä tulee jättää Jehovalle. Miten julkeaa meidän olisikaan ”maksaa paha pahalla”!
14:14, 15: Meidän ei pidä murehduttaa eikä kompastuttaa veljeämme hänelle tarjoamamme ruoan tai juoman välityksellä.
14:17: Suotuisa asema Jumalan edessä ei riipu etupäässä siitä, mitä ihminen syö tai juo tai mitä hän pidättyy syömästä tai juomasta. Se yhdistetään pikemminkin vanhurskauteen, rauhaan ja iloon.
15:7: Meidän tulee ottaa kaikki vilpittömät totuuden etsijät tervetulleina vastaan seurakuntaan ja julistaa puolueettomasti Valtakunnan sanomaa kaikille tapaamillemme ihmisille.
[Kuvat s. 31]
Voidaanko lunnaita soveltaa synteihin, jotka tehtiin ennen lunnaiden maksamista?