Tarkoittiko Jeesus helvetintulta?
Tarkoittiko Jeesus helvetintulta?
JOTKUT helvetintulioppiin uskovat kohdistavat huomion Jeesuksen sanoihin, jotka on merkitty muistiin Markuksen 9:48:aan (tai jakeisiin 44, 46). Hän mainitsi madot, jotka eivät kuole, ja tulen, joka ei sammu. Jos joku kysyisi sinulta näiden sanojen merkitystä, mitä vastaisit?
Sen mukaan, mitä raamatunkäännöstä ihminen käyttää, hän saattaisi lukea jakeen 44, 46 tai 48, koska nämä jakeet ovat joissakin käännöksissä samanlaiset. * Uuden maailman käännöksessä sanotaan: ”Jos silmäsi kompastuttaa sinut, niin heitä se pois; sinun on parempi mennä silmäpuolena Jumalan valtakuntaan kuin tulla molemmat silmät tallella heitetyksi Gehennaan, jossa ei ruumiiden mato kuole eikä tulta sammuteta.” (Mark. 9:47, 48.)
Joka tapauksessa jotkut väittävät Jeesuksen sanojen tukevan sitä näkemystä, että pahojen sielut kärsivät kuoleman jälkeen ikuisesti. Esimerkiksi Navarran yliopiston espanjalaisessa Sagrada Bibliassa on seuraava kommentti: ”Herramme tarkoittaa – – [noilla sanoilla] helvetin piinaa. Usein on selitetty, että ’mato, joka ei kuole’, tarkoittaa helvetissä olevien ikuisia tunnonvaivoja ja ’tuli, joka ei sammu’, heidän fyysistä tuskaansa.”
Vertaa kuitenkin Jeesuksen sanoja Jesajan profetian viimeiseen jakeeseen. * Eikö Jeesus selvästikin viitannut tuohon Jesajan 66. luvun kohtaan? Profeetta Jesaja puhuu tässä nähtävästi menemisestä ulos ”Jerusalemista sitä reunustavaan Hinnominlaaksoon (Gehennaan), jossa uhrattiin aikoinaan ihmisuhreja (Jer 7:31) ja josta tuli lopulta kaupungin kaatopaikka” (The Jerome Biblical Commentary). Jesajan 66:24:n symboliikalla ei selvästikään haluta sanoa, että ihmisiä kidutettaisiin; siinä puhutaan kuolleiden ruumiista. Ne, jotka tämän jakeen mukaan eivät kuole, ovat madot – eivät elävät ihmiset eivätkä kuolemattomat sielut. Mitä Jeesuksen sanat sitten tarkoittavat?
Huomaa Markuksen 9:48:aa koskeva kommentti, joka on eräässä katolisessa teoksessa: ”Ilmaus on otettu Jesajasta (66:24). Profeetta Jesaja osoittaa siinä, millä kahdella tavalla ruumiit tavallisesti tuhoutuivat: ne mädäntyivät tai poltettiin tuhkaksi – –. Matojen ja tulen asettaminen raamatunkohdassa rinnakkain vahvistaa ajatusta tuhosta – –. Molempia tuhoavia voimia kuvaillaan pysyviksi (ei sammu, ei kuole): niitä ei yksinkertaisesti voi paeta. Tässä kielikuvassa ainoat jäljelle jäävät ovat mato ja tuli – ei ihminen – ja ne molemmat hävittävät kaiken, mikä joutuu niiden valtaan. Tämä ei näin ollen ole kuvaus ikuisesta piinasta vaan täydellisestä tuhosta, koska se estää ylösnousemuksen ja merkitsee sen vuoksi lopullista kuolemaa. – – [Tuli] on siis tuhon vertauskuva.” (El evangelio de Marcos. Análisis lingüístico y comentario exegético II osa.)
Kenen tahansa, joka tietää tosi Jumalan olevan rakkaudellinen ja oikeudenmukainen, pitäisi pystyä näkemään, miten järkevää on ymmärtää Jeesuksen sanat tällä tavoin. Hän ei tarkoittanut, että pahoja odottaisi ikuinen piina. Sen sijaan heitä uhkaa täydellinen tuho, joka estää ylösnousemuksen.
[Alaviitteet]
^ kpl 3 Luotettavimmissa Raamatun käsikirjoituksissa ei ole jakeita 44 ja 46. Oppineet tunnustavat, että nämä kaksi jaetta on todennäköisesti lisätty myöhemmin. Professori Archibald T. Robertson kirjoittaa: ”Vanhimmat ja parhaat käsikirjoitukset eivät sisällä näitä kahta jaetta. Ne tulivat läntisistä ja syyrialaisista (bysanttilaisista) ryhmistä. Ne ovat pelkkiä jakeen 48 toisintoja. Siksi me – – [jätämme pois] jakeet 44 ja 46, jotka eivät ole aitoja.”
^ kpl 5 ”He menevät ulos katsomaan niiden miesten ruumiita, jotka rikkoivat minua vastaan, sillä madot niissä eivät kuole eikä niiden tuli sammu, ja niistä on tuleva iljettäviä kaikelle lihalle.” (Jes. 66:24.)