Voimallisia heikkouksista huolimatta

HEIKKOUTESI voivat lannistaa sinua. Ne ovat sinussa kiinni kuin iilimadot. Saatat ajatella, ettet voita niitä koskaan. Tai kun vertaat itseäsi toisiin, voit tuntea riittämättömyyttä ja olla sitä mieltä, ettet yllä toisten tasolle. Toisaalta sinulla voi olla jokin uuvuttava sairaus, joka vie voimia ja vähentää elämänhaluasi. Olipa syy mikä tahansa, et näe ulospääsyä. Sinusta voi tuntua samalta kuin Jobista, joka sanoi Jumalalle: ”Oi kunpa kätkisit minut Šeoliin, pitäisit minut piilossa, kunnes suuttumuksesi väistyy, asettaisit minulle aikarajan ja muistaisit minua!” (Job 14:13.)

Miten voit päästä tällaisesta epätoivosta? Sinun on tärkeää vähäksi aikaa irrottautua ongelmistasi, vaikka se olisi hyvinkin vaikeaa. Voisit esimerkiksi pohtia kysymyksiä, jotka Jehova esitti uskolliselle palvelijalleen Jobille: ”Missä oikein olit, kun minä perustin maan? Kerro, jos sinulla todella on ymmärryskykyä. Satutko tietämään, kuka määräsi sen mitat tai kuka jännitti mittanuoran sen ylitse?” (Job 38:4, 5.) Näiden kysymysten ajatteleminen saa meidät todennäköisesti tunnustamaan Jehovan ylivertaisen viisauden ja voiman. Hänellä on ollut hyvä syy siihen, miksi hän on sallinut maailman tilanteen jatkua tällaisena.

”Piikki lihassa”

Toinen uskollinen palvelija, apostoli Paavali, pyysi Jehovaa poistamaan häneltä ”piikin lihasta” eli jonkin sitkeän ongelman. Hän pyysi hartaasti kolme kertaa, että hän vapautuisi tästä koettelemuksesta. Mikä se sitten olikin, se saattoi ärsyttävän piikin tavoin riistää Paavalilta ilon, jota Jehovan palvelus tuottaa. Paavali tunsi, että häntä  ikään kuin lyötiin jatkuvasti. Jehovan vastaus kuului: ”Minun ansaitsematon hyvyyteni riittää sinulle, sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Jehova ei ottanut pois tuota ”piikkiä”. Paavalin oli edelleen kamppailtava sen kanssa, mutta hän jatkoi: ”Kun olen heikko, silloin olen voimallinen.” (2. Kor. 12:7–10.) Mitä hän tarkoitti?

Paavalin ongelma ei poistunut ihmeen avulla. Tämä ei kuitenkaan estänyt häntä saamasta paljon aikaan Jehovan palveluksessa. Paavali turvautui Jehovaan ja pyysi jatkuvasti hänen apuaan (Fil. 4:6, 7). Hän saattoi maallisen elämänsä loppupuolella sanoa: ”Olen taistellut hyvän taistelun, olen juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.” (2. Tim. 4:7.)

Jehova käyttää epätäydellisiä ihmisiä toteuttamaan hänen tahtoaan huolimatta siitä, millaisia puutteita ja ongelmia heillä on – ja kunnian saa Jehova, jolle se kuuluukin. Hän voi antaa heille opastusta ja viisautta, jotta he voisivat selviytyä ongelmistaan ja säilyttää ilonsa hänen palveluksessaan. Hän voi tosiaan käyttää epätäydellisiä ihmisiä tekemään suuria tekoja heidän heikkouksistaan huolimatta.

Miksi Jumala ei poistanut Paavalilta piikkiä lihasta? Vastaus oli: ”Jotten ylvästelisi.” (2. Kor. 12:7.) Paavalin ”piikki” muistutti häntä hänen rajoituksistaan ja auttoi häntä pysymään nöyränä. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus opetti: ”Joka korottaa itsensä, se nöyrrytetään, ja joka nöyrryttää itsensä, se korotetaan.” (Matt. 23:12.) Koettelemukset voivat opettaa Jumalan palvelijoille nöyryyttä ja auttaa heitä tajuamaan, että kestääkseen uskollisina heidän täytyy turvautua Jehovaan. Näin he voivat Paavalin tavoin ”ylpeillä Jehovasta” (1. Kor. 1:31).

Piilevät heikkoudet

Joillakuilla voi olla heikkouksia, joista he eivät ole selvillä tai joita he ovat haluttomia tunnustamaan. Joku saattaa esimerkiksi olla kovin itsevarma ja luottaa omiin kykyihinsä (1. Kor. 10:12). Toinen epätäydellisille ihmisille tyypillinen heikkous on halu olla tärkeä.

Joab, josta tuli kuningas Daavidin armeijan päällikkö, oli rohkea, päättäväinen ja neuvokas. Silti hän syyllistyi vakaviin väärintekoihin, jotka kertoivat julkeasta ja kunnianhimoisesta hengestä. Hän murhasi raa’asti kaksi armeijan päällikköä. Ensin hän ryhtyi kostotoimiin eliminoidakseen Abnerin. Myöhemmin oli Joabin serkun, Amasan, vuoro. Tervehtiessään Amasaa Joab tarttui oikealla kädellään hänen partaansa muka suudellakseen häntä ja sitten lävisti hänet vasemmassa kädessään olevalla miekalla. (2. Sam. 17:25; 20:8–10.) Amasasta oli tullut armeijan päällikkö Joabin tilalle, ja Joab hyödynsi tilaisuutta päästäkseen eroon kilpailijastaan, ehkä siinä toivossa, että hänet asetettaisiin uudelleen tuohon asemaan. Voimme havaita, että Joab ei hillinnyt halujaan, muun muassa itsekästä kunnianhimoaan. Hän toimi häikäilemättömästi eikä osoittanut merkkiäkään katumuksesta. Vähän ennen kuolemaansa kuningas Daavid käski poikaansa Salomoa huolehtimaan siitä, että Joab saisi rangaistuksen pahuudestaan. (1. Kun. 2:5, 6, 29–35.)

Meidän ei missään tapauksessa pidä antaa myöten väärille haluillemme; me voimme voittaa heikkoutemme. Ensin meidän täytyy tunnistaa ja myöntää ne. Sitten voimme ryhtyä toimiin niiden voittamiseksi. Voimme rukoilla säännöllisesti Jehovalta apua tähän taisteluun ja tutkia ahkerasti hänen Sanaansa etsien tapoja vastustaa noita taipumuksia (Hepr. 4:12). Meidän on ehkä taisteltava puutteitamme vastaan jatkuvasti, lannistumatta. Kamppailu saattaa jatkua jopa niin kauan kuin olemme epätäydellisiä. Paavali tunnusti tämän omassa tapauksessaan, kun hän kirjoitti: ”Mitä tahdon, sitä en harjoita, mutta mitä vihaan, sitä minä teen.” Kuten tiedät, hän ei kuitenkaan luovuttanut, ikään kuin hän ei olisi voinut millään tavoin hallita omaa toimintaansa. Päinvastoin hän jatkoi kamppailua heikkouksiaan vastaan turvautuen apuun, jota Jumala antoi Jeesuksen Kristuksen välityksellä. (Room. 7:15–25.) Toisaalla Paavali sanoi: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani  ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” (1. Kor. 9:27.)

Ihmisillä on taipumus puolustella itseään. Voimme työskennellä tällaista taipumusta vastaan omaksumalla Jehovan näkemyksen ja noudattamalla kehotusta, jonka Paavali antoi kristityille: ”Inhotkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.” (Room. 12:9.) Taistelu heikkouksia vastaan vaatii meiltä rehellisyyttä, sitkeyttä ja itsekuria. Daavid pyysi Jehovalta: ”Puhdista munuaiseni ja sydämeni.” (Ps. 26:2.) Hän tiesi, että Jumala pystyy arvioimaan sisimmät taipumuksemme oikein ja antamaan meille apua, kun sitä tarvitsemme. Jos otamme vastaan ohjauksen, jota Jehova antaa Sanansa ja pyhän henkensä välityksellä, voimme edistyä kohti voittoa taistelussa puutteitamme vastaan.

Joistakuista saattaa tuntua siltä, että he eivät selviä ongelmistaan omin voimin. Seurakunnan vanhimmat voivat varmasti tarjota rakkaudellista apua ja rohkaisua (Jes. 32:1, 2). Odotukset on silti hyvä pitää realistisina. Joihinkin ongelmiin ei tässä nykyisessä asiainjärjestelmässä ole lopullista ratkaisua. Monet ovat kuitenkin oppineet sopeutumaan tilanteeseensa ja pystyvät näin elämään antoisaa elämää.

Jehovan tuki on varma

Kohtaammepa näinä vaikeina aikoina mitä ongelmia tahansa, voimme luottaa Jehovan ohjaukseen ja tukeen. Raamattu kehottaa: ”Nöyrtykää sen tähden Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan, samalla kun heitätte kaiken huolenne hänelle, sillä hän huolehtii teistä.” (1. Piet. 5:6, 7.)

Kun vuosia Betelissä palvelleelle Kathylle selvisi, että hänen miehellään oli Alzheimerin tauti, edessä olevat haasteet tuntuivat hänestä ylivoimaisilta. Hänen oli päivittäin rukoiltava Jehovalta viisautta ja henkistä voimaa. Kun hänen miehensä kunto vähitellen heikkeni, rakkaudelliset veljet uhrasivat aikaa selvittääkseen, millaisesta taudista oli kyse, ja lisäksi huolehtivaiset sisaret antoivat tunneperäistä tukea. Nämä kristityt olivat osa sitä vahvistavaa tukea, jota Jehova antoi, ja Kathy pystyi huolehtimaan miehestään aina siihen saakka kun tämä noin 11 vuotta myöhemmin  kuoli. Hän kertoo: ”Kiitin Jehovaa kyynelsilmin ja hartaasti kaikesta hänen avustaan, jonka ansiosta jaksoin eteenpäin. En tiennyt, että oli mahdollista hoitaa kaikki tarpeellinen niin pitkään, vaikka olin lopen uupunut!”

Apua piilevien heikkouksien voittamiseen

Kun ihminen tuntee itsensä arvottomaksi, hän saattaa ajatella, ettei Jehova kuule hänen avunpyyntöään ahdingon aikana. Varsinkin silloin on hyvä miettiä sitä, mitä Daavid sanoi, kun hän katui Batseban kanssa tekemäänsä vakavaa syntiä: ”Särkynyttä ja musertunutta sydäntä et sinä, oi Jumala, halveksi.” (Ps. 51:17.) Daavid katui vilpittömästi, ja hän tiesi voivansa lähestyä Jumalaa ja luottaa hänen armoonsa. Jeesus heijastaa Jehovan huolehtivaa asennetta. Evankeliuminkirjoittaja Matteus sovelsi Jeesukseen Jesajan sanoja: ”Runneltua ruokoa hän ei muserra, ja kytevää pellavaista lampunsydäntä hän ei sammuta.” (Matt. 12:20; Jes. 42:3.) Ollessaan maan päällä Jeesus osoitti myötätuntoa vähäosaisia ja sorrettuja kohtaan. Hän ei ikään kuin sammuttanut viimeistä elämänkipinää ihmisessä, joka oli kuin sammumaisillaan olevan öljylampun sydän. Sen sijaan hän huolehti kärsivistä ihmisistä hellävaraisesti voimistaakseen heissä elämänliekkiä. Jeesus oli tällainen eläessään maan päällä. Uskotko, että hän on edelleen samanlainen ja että hän pystyy suhtautumaan myötätuntoisesti heikkouksiisi? Heprealaiskirjeen 4:15:ssä osoitetaan, että hän todellakin kykenee ”suhtautumaan myötätuntoisesti heikkouksiimme”.

Kirjoittaessaan ”piikistä lihassaan” Paavali sanoi, että Kristuksen voima oli hänen yllään ”kuin teltta” (2. Kor. 12:7–9). Hän tunsi Kristuksen kautta saatavan Jumalan suojeluksen samaan tapaan kuin teltassa oleva ihminen tuntee olevansa suojassa luonnonvoimilta. Paavalin tavoin meidänkään ei tarvitse antaa periksi heikkouksillemme ja ongelmillemme. Voimme pysyä hengellisesti vahvoina, jos käytämme täysin hyväksemme Jehovan huolenpitoa, jota saamme osaksemme hänen maanpäällisen seurakuntansa välityksellä. Tehtyämme kaiken, mikä on inhimillisesti mahdollista, voimme panna täyden luottamuksemme siihen, että Jehova ohjaa askeleitamme. Kokiessamme, miten Jumalan voima auttaa meitä heikkouksissamme, voimme sanoa Paavalin tavoin: ”Kun olen heikko, silloin olen voimallinen.” (2. Kor. 12:10.)

[Kuva s. 3]

Paavali rukoili jatkuvasti Jehovan ohjausta voidakseen suorittaa palveluksensa.

[Kuva s. 5]

Kuningas Daavid uskoi sotajoukon johtamisen Joabille.

[Kuva s. 5]

Joab eliminoi kilpailijansa Amasan.

[Kuva s. 6]

Vanhimmat antavat rakkaudellisesti raamatullista ohjausta, joka voi auttaa meitä ongelmissamme.