Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan vastaus hartaaseen rukoukseen

Jehovan vastaus hartaaseen rukoukseen

Jehovan vastaus hartaaseen rukoukseen

”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” (PS. 83:18)

1, 2. Millainen kokemus monilla on ollut, ja mitä kysymyksiä voitaisiin tehdä?

VUOSIA sitten eräs nainen järkyttyi syvästi murhenäytelmästä, joka kohtasi hänen naapureitaan. Koska hän oli syntynyt roomalaiskatoliseen perheeseen, hän meni pyytämään apua paikalliselta papilta, mutta tämä ei halunnut edes puhua hänen kanssaan. Niinpä nainen rukoili Jumalalta: ”En tiedä, kuka olet – – mutta tiedän, että olet olemassa. Annathan minun oppia tuntemaan sinut!” Vähän myöhemmin hänen luokseen tuli Jehovan todistajia, ja nämä antoivat hänelle hänen etsimäänsä lohdutusta ja tietoa. He opettivat hänelle monien muiden asioiden ohella, että Jumalalla on nimi, Jehova. Sen oppiminen kosketti häntä syvästi. Hän sanoi: ”Tämä oli juuri se Jumala, jonka olin jo lapsesta saakka halunnut oppia tuntemaan!”

2 Monilla on ollut samankaltainen kokemus. Jotkut näkivät Jehovan nimen ensi kertaa, kun heille näytettiin Raamatusta esimerkiksi psalmi 83:18. Tuo jae kuuluu Uuden maailman käännöksessä: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” Oletko koskaan pohtinut, miksi psalmi 83 kirjoitettiin? Mitkä tapahtumat pakottaisivat jokaisen ihmisen tunnustamaan, että Jehova on ainoa tosi Jumala? Mikä sanoma tällä psalmilla on meille nykyään eläville? Tarkastelemme näitä kysymyksiä tässä kirjoituksessa. *

Salaliitto Jehovan kansaa vastaan

3, 4. Kuka sepitti psalmin 83, ja mitä uhkaa hän kuvailee?

3 Tämä psalmi on päällekirjoituksensa mukaan ”Asafin sävelmä”. Todennäköisesti sen sepittäjä oli leeviläisen Asafin, kuningas Daavidin hallituskaudella eläneen tunnetun muusikon, jälkeläinen. Tässä psalmissa hän anoo, että Jehova ryhtyisi toimiin puolustaakseen suvereeniuttaan ja tehdäkseen nimensä tunnetuksi. Psalmistan on täytynyt sepittää se jonkin aikaa Salomon kuoleman jälkeen. Miksi voidaan sanoa näin? Daavidin ja Salomon hallituskausilla Tyroksen kuninkaalla oli ystävälliset suhteet Israeliin. Mutta kun psalmi 83 sepitettiin, Tyroksen asukkaat olivat kääntyneet Israelia vastaan ja liittoutuneet sen vihollisten kanssa.

4 Israelia ympäröi kymmenen viholliskansaa, jotka olivat tehneet salaliiton Jumalan kansan tuhoamiseksi. Psalmista mainitsee ne nimeltä: ”Edomin teltat ja ismaelilaiset, Moab ja hagrilaiset, Gebal ja Ammon ja Amalek, Filistea yhdessä Tyroksen asukkaiden kanssa. Assyriakin on liittynyt heihin.” (Ps. 83:6–8.) Mihin historialliseen tapahtumaan tämä psalmi viittaa? Jotkut esittävät, että psalmissa tarkoitetaan hyökkäystä, jonka Ammon, Moab ja Seirinvuoren asukkaat tekivät yhdessä Israelia vastaan Josafatin päivinä (2. Aik. 20:1–26). Toisten mukaan siinä puhutaan yleisestä vihamielisyydestä, jota naapurikansat osoittivat Israelia kohtaan läpi sen historian.

5. Miten nykyiset kristityt hyötyvät psalmista 83?

5 Joka tapauksessa on ilmeistä, että Jehova Jumala henkeytti tämän psalmin kirjoittamisen sellaisena aikana, jona hänen kansansa oli vaarassa. Tämä rukouksen muotoon laadittu laulu rohkaisee myös nykyisiä Jumalan palvelijoita, joita vastaan viholliset ovat kautta aikojen hyökänneet yhä uudelleen tarkoituksenaan tuhota heidät. Ja tämä psalmi varmasti vahvistaa meitä lähitulevaisuudessa, kun Magogin Gog kokoaa joukkonsa viimeiseen hyökkäykseen kaikkien niiden tuhoamiseksi, jotka palvovat Jumalaa hengessä ja totuudessa. (Lue Hesekielin 38:2, 8, 9, 16.)

Psalmistan ensisijainen huolenaihe

6, 7. a) Mitä psalmista rukoilee psalmin 83 alussa? b) Mikä oli psalmistan ensisijainen huolenaihe?

6 Kuuntele, miten psalmista vuodattaa sydäntään rukouksessa: ”Oi Jumala, älä ole vaiti, älä pysyttele sanattomana äläkä ole hiljaa, oi Jumalallinen. Sillä katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinua kiihkeästi vihaavat ovat nostaneet päänsä. He jatkavat viekkaasti luottamuksellista puhetta sinun kansaasi vastaan – –. Sillä sydämestään he ovat yhdessä neuvotelleet, sinua vastaan he ryhtyivät tekemään liittoa.” (Ps. 83:1–3, 5.)

7 Mikä oli psalmistan ensisijainen huolenaihe? Hän on varmastikin ollut hyvin huolissaan omasta ja perheensä turvallisuudesta. Hänen rukouksensa aiheena olivat kuitenkin Jehovan nimelle aiheutuva häpeä sekä uhkaukset, joita esitettiin tuolle nimelle otettua kansaa vastaan. Säilyttäkäämme samanlainen, tasapainoinen näkemys, kun pyrimme selviytymään näistä tämän vanhan maailman vaikeista viimeisistä päivistä. (Lue Matteuksen 6:9, 10.)

8. Mikä oli Israelia vastaan liittoutuneiden kansojen tavoite?

8 Psalmista toteaa Israelin vihollisten sanoneen: ”Tulkaa, niin hävitetään heidät kansakuntana, ettei Israelin nimeä enää muistettaisi.” (Ps. 83:4.) Miten nuo kansat vihasivatkaan Jumalan valittua kansaa! Mutta heillä oli salaliittoonsa toinenkin vaikutin. He himoitsivat Israelin maata ja sanoivat ylpeästi: ”Ottakaamme haltuumme Jumalan olinpaikat.” (Ps. 83:12.) Onko jotakin vastaavaa tapahtunut meidän aikoinamme? Kyllä on.

”Pyhä olinpaikkasi”

9, 10. a) Mikä oli Jumalan pyhä olinpaikka muinaisina aikoina? b) Mistä siunauksista voideltu jäännös ja ”muut lampaat” nykyään iloitsevat?

9 Luvattua maata sanottiin muinoin Jumalan pyhäksi olinpaikaksi. Palauta mieleesi voittolaulu, jonka israelilaiset lauloivat, kun heidät oli vapautettu Egyptistä: ”Sinä olet rakkaudellisessa huomaavaisuudessasi johdattanut lunastamaasi kansaa, sinä ohjaat sen voimassasi pyhään olinpaikkaasi.” (2. Moos. 15:13.) Myöhemmin tuo ”olinpaikka” käsitti temppelin ja papiston sekä pääkaupungin Jerusalemin, jossa Daavidin sukuhaaran kuninkaat istuivat Jehovan valtaistuimella (1. Aik. 29:23). Jeesus ei suotta kutsunut Jerusalemia ”suuren Kuninkaan kaupungiksi” (Matt. 5:35).

10 Miten on meidän aikanamme? Vuonna 33 syntyi uusi kansa, ”Jumalan Israel” (Gal. 6:16). Tuo Jeesuksen Kristuksen voidelluista veljistä koostuva kansa täytti tehtävän, jonka lihallinen Israel lopulta löi laimin, nimittäin Jumalan nimestä todistamisen (Jes. 43:10; 1. Piet. 2:9). Jehova antoi heille saman lupauksen kuin hän oli antanut muinaiselle Israelille: ”Minä olen heidän Jumalansa, ja he tulevat olemaan minun kansani.” (2. Kor. 6:16; 3. Moos. 26:12.) Vuonna 1919 Jehova saattoi ”Jumalan Israelista” jäljellä olevat suotuisaan asemaan edessään, ja silloin he ottivat haltuunsa ”maan” eli hengellisen toiminta-alueen, jossa he ovat iloinneet hengellisestä paratiisista (Jes. 66:8). Heidän rinnalleen on 1930-luvulta lähtien kokoontunut miljoonia ”muita lampaita” (Joh. 10:16). Näiden nykyajan kristittyjen onnellisuus ja hengellinen menestys ovat vakuuttava todiste siitä, että Jehova käyttää suvereeniuttaan oikein. (Lue psalmi 91:1, 2.) Miten se raivostuttaakaan Saatanaa!

11. Mikä on edelleen Jumalan vihollisten päätavoite?

11 Saatana on läpi koko lopun ajan yllyttänyt maan päällä olevia asiamiehiään vastustamaan voideltua jäännöstä ja sen tovereita, muita lampaita. Näin tapahtui Länsi-Euroopassa natsihallinnon aikana ja Itä-Euroopassa Neuvostoliiton kommunistihallituksen alaisuudessa. Samoin tapahtui monessa muussakin maassa, ja niin tulee tapahtumaan myös vastaisuudessa, erityisesti Magogin Gogin loppuhyökkäyksen aikana. Vastustajat saattavat tuossa hyökkäyksessä ottaa ahneesti haltuunsa Jehovan kansan kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, kuten viholliset ovat tehneet menneinä aikoina. Saatanan päätavoite on kuitenkin aina ollut lyödä meidät kansana hajalle, niin ettei Jumalan meille antamaa nimeä enää muistettaisi. Miten Jehova reagoi, kun hänen suvereeniuttaan tällä tavoin uhmataan? Katsotaanpa jälleen psalmistan sanoja.

Esikuva Jehovan voitosta

12–14. Mitkä kaksi Megiddon kaupungin lähellä saatua historiallista voittoa psalmista palauttaa mieleen?

12 Huomaa psalmistan luja usko Jehovan kykyyn tehdä tyhjäksi viholliskansojen suunnitelmat. Hän punoo psalmissaan yhteen kaksi ratkaisevaa voittoa, jotka Israel sai vihollisistaan. Molemmat saatiin lähellä muinaista Megiddon kaupunkia, joka hallitsi samannimistä laaksotasankoa. Kesällä voi nähdä, miten Kisonjoen kuiva uoma kiemurtelee laaksotasangon halki. Talvella rankkasateen jälkeen joki tulvii tasangolle. Kenties juuri siksi tuosta joesta puhutaan myös ”Megiddon vesinä”. (Tuom. 4:13; 5:19.)

13 Noin 15 kilometrin päässä Megiddosta, laakson toisella puolella, sijaitsee Moren kukkula, jonka luo midianilaisten, amalekilaisten ja itämaalaisten yhdistyneet joukot kokoontuivat sotimaan Israelia vastaan tuomari Gideonin päivinä (Tuom. 7:1, 12). Gideonin pieni joukko käsitti lopulta vain 300 miestä, mutta Jehovan avulla he saivat murskavoiton suurista vihollisvoimista. Miten? Jumalan ohjeiden mukaisesti he piirittivät yöllä vihollisleirin käsissään ruukut, joihin oli kätketty palavat soihdut. Kun Gideon antoi merkin, hänen miehensä murskasivat ruukut, ja piilossa olleet soihdut tulivat yhtäkkiä näkyviin. Samanaikaisesti he puhalsivat torviin ja huusivat: ”Jehovan miekka ja Gideonin!” Viholliset joutuivat sekasorron valtaan ja alkoivat surmata toisiaan. Hengissä säilyneet pakenivat Jordanin toiselle puolelle. Lisää israelilaisia tuli ajamaan vihollisia takaa. Kaikkiaan 120000 vihollissotilasta surmattiin. (Tuom. 7:19–25; 8:10.)

14 Megiddosta katsoen laakson toisella puolella olevasta Moren kukkulasta noin kuuden kilometrin päässä on Taborinvuori. Sinne tuomari Barak oli aiemmin koonnut 10000 israelilaissotilasta taistelemaan Jabinin, Hasorin kaupungin kuninkaan, armeijaa vastaan, jota johti hänen sotapäällikkönsä Sisera. Tällä kanaanilaisarmeijalla oli yhdeksätsadat sotavaunut, joiden pyöriin oli kiinnitetty pitkät tappavat rautaviikatteet. Taborinvuorelle kokoontunut Israelin joukko oli huonosti varustettu, mikä houkutteli Siseran armeijan tulemaan laaksoon. Silloin ”Jehova syöksi miekan terällä sekasortoon Siseran ja kaikki hänen sotavaununsa ja koko leirin”. Todennäköisesti äkillinen kaatosade sai vaunut juuttumaan mutaan, koska Kisonjoki tulvi yli äyräidensä. Israelilaiset surmasivat koko armeijan. (Tuom. 4:13–16; 5:19–21.)

15. a) Mitä psalmista rukoilee Jehovaa tekemään? b) Mistä Jumalan lopullisen taistelun nimi muistuttaa meitä?

15 Psalmista anoo Jehovaa tekemään jotakin samankaltaista kansoille, jotka uhkaavat Israelin olemassaoloa hänen päivinään. Hän rukoilee: ”Tee heille kuten Midianille, kuten Siseralle, kuten Jabinille Kisonin purolaaksossa. Heidät tuhottiin En-Dorissa, heistä tuli lantaa maahan.” (Ps. 83:9, 10.) On huomionarvoista, että Jumalan lopullista sotaa Saatanan maailmaa vastaan sanotaan Har-Magedoniksi (merkitsee ’Megiddon vuorta’) eli Harmagedoniksi. Tämä nimi muistuttaa meitä niistä dramaattisista taisteluista, joita käytiin lähellä Megiddoa. Jehovan noissa muinaisissa sodissa saama voitto antaa meille vakuuden siitä, että hän voittaa aivan varmasti Harmagedonin taistelussa. (Ilm. 16:13–16.)

Rukoile Jehovan kunniaan saattamista

16. Miten vastustajien kasvot on ”täytetty – – häpeällä” nykyään?

16 Läpi näiden ”viimeisten päivien” Jehova on tehnyt tyhjäksi kaikki vastustajien yritykset tuhota hänen kansansa (2. Tim. 3:1). Heidät on näin saatettu häpeään. Tämä ennustettiin psalmissa 83:16 seuraavin sanoin: ”Täytä heidän kasvonsa häpeällä, jotta ihmiset etsisivät sinun nimeäsi, oi Jehova.” Maassa toisensa jälkeen vastustajat ovat surkeasti epäonnistuneet yrityksissään vaientaa Jehovan todistajat. Ainoan tosi Jumalan palvojien päättäväisyys ja kestävyys ovat koituneet noissa maissa todistukseksi oikeasydämisille ihmisille, ja monet ovat ”etsineet – – [Jehovan] nimeä”. Joissakin maissa, joissa Jehovan todistajia vainottiin aikoinaan raa’asti, on nykyään kymmeniätuhansia, jopa satojatuhansia Jehovan onnellisia ylistäjiä. Millainen riemuvoitto Jehovalle! Ja miten kiusallista hänen vihollisilleen! (Lue Jeremian 1:19.)

17. Missä kriittisessä tilanteessa ihmiskunta nyt on, ja mitkä sanat me pian muistamme?

17 Tiedämme, että taistelu ei ole vielä ohi. Me saarnaamme edelleen hyvää uutista – jopa vastustajille. (Matt. 24:14, 21.) Tällaisille vastustajille nyt avoinna oleva tilaisuus katua ja saada pelastus on kuitenkin pian mennyt. Jehovan nimen pyhittäminen on paljon tärkeämpää kuin ihmisten pelastuminen. (Lue Hesekielin 38:23.) Kun kansat ennustuksen mukaisesti yhdistävät kautta maailman voimansa Jumalan kansan tuhoamiseksi, muistamme nämä psalmistan rukouksen sanat: ”Oi joutukoot he häpeään ja järkyttykööt ikiajoiksi, ja joutukoot he hämilleen ja tuhoutukoot.” (Ps. 83:17.)

18, 19. a) Mikä odottaa Jehovan suvereeniuden itsepintaisia vastustajia? b) Miten sinuun vaikuttaa se, että Jehova saattaa pian suvereeniutensa lopullisesti kunniaan?

18 Jehovan suvereeniuden itsepintaisia vastustajia odottaa nöyryyttävä loppu. Hänen Sanansa mukaan ne, jotka ”eivät tottele – – hyvää uutista” ja jotka tästä syystä teloitetaan Harmagedonissa, kärsivät ”ikuisen tuhon”. (2. Tess. 1:7–9.) Heidän tuhoutumisensa sekä niiden säilyminen elossa, jotka palvovat Jehovaa totuudessa, tulevat olemaan vakuuttava todiste siitä, että Jehova on ainoa tosi Jumala. Tuota suurta voittoa ei uudessa maailmassa unohdeta. Ne jotka tulevat takaisin vanhurskaiden ja epävanhurskaiden ylösnousemuksessa, saavat tietää Jehovan suuresta teosta (Apt. 24:15). He näkevät uudessa maailmassa vakuuttavia todisteita siitä, että on viisasta elää Jehovan suvereeniuden alaisuudessa. Ja heidän keskuudessaan olevat nöyrät ihmiset vakuuttuvat nopeasti siitä, että Jehova on ainoa tosi Jumala.

19 Miten loistavan tulevaisuuden rakastava taivaallinen Isämme onkaan asettanut uskollisten palvojiensa eteen! Haluat varmasti anoa, että Jehova antaa pian lopullisen vastauksen psalmistan rukoukseen: ”Joutukoot he [vihollisesi] hämilleen ja tuhoutukoot, jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” (Ps. 83:17, 18.)

[Alaviite]

^ kpl 2 Ennen kuin perehdyt tähän kirjoitukseen, sinun olisi hyödyllistä tutustua psalmiin 83 lukemalla se läpi.

Osaatko selittää?

• Millaisessa tilanteessa Israel oli, kun psalmi 83 kirjoitettiin?

• Mikä oli psalmin 83 kirjoittajan ensisijainen huolenaihe?

• Ketkä ovat olleet Saatanan vihollisuuden kohteina nykyään?

• Miten Jehova lopulta vastaa psalmissa 83:18 esitettyyn rukoukseen?

[Tutkistelukysymykset]

[Kartta s. 15]

(Ks. painettu julkaisu)

Miten muinaisen Megiddon lähistöllä käydyt taistelut liittyvät tulevaisuuteemme?

Kisonjoki

Haroset

Karmelinvuori

Jisreelinlaakso

Megiddo

Taanak

Gilboanvuori

Harodin lähde

More

En-Dor

Taborinvuori

Galileanmeri

Jordan

[Kuva s. 12]

Mikä sai erään psalmistan laatimaan hartaan rukouksen?