Pidätkö lujasti kiinni nuhteettomuudestasi?

”Siihen asti kun henkeni heitän, en luovu nuhteettomuudestani!” (JOB 27:5)

1, 2. Minkä rakennushankkeen hyväksi meidän tulee työskennellä, ja mitä kysymyksiä tarkastelemme?

KUVITTELE, että katselet talon piirustuksia. Ihailet suunnitelman toimivia ratkaisuja. Tunnet tyydytystä ajatellessasi, miten hyvin tuo talo voisi palvella sinua ja perhettäsi. Noista piirustuksista ja ajatuksistasi ei kuitenkaan olisi hyötyä, ellet tosiaan rakentaisi tuota taloa, muuttaisi siihen ja sitten pitäisi sitä kunnossa.

² Vastaavasti nuhteettomuus saattaa tuntua meistä erittäin tärkeältä ominaisuudelta, josta on meille ja rakkaillemme paljon hyötyä. Mutta myönteinen suhtautuminen nuhteettomuuteen ei juuri hyödytä meitä, ellemme rakenna ja säilytä kristillistä nuhteettomuuttamme. Nykymaailmassa kirjaimelliset rakennushankkeet osoittautuvat usein kalliiksi (Luuk. 14:28, 29). Nuhteettomuuden rakentaminen vaatii sekin aikaa ja ponnistelua, mutta se kannattaa. Käsittelemme nyt kolmea kysymystä: Miten voimme olla nuhteettomia ihmisiä? Miten kristillisen nuhteettomuuden voi säilyttää? Mitä voidaan tehdä, jos joku on väliaikaisesti menettänyt nuhteettomuutensa?

Miten voimme olla nuhteettomia ihmisiä?

3, 4. a) Millä tavoilla Jehova auttaa meitä rakentamaan nuhteettomuutta? b) Miten voimme rakentaa nuhteettomuutta, kuten Jeesuksen esimerkki osoittaa?

³ Edellisestä kirjoituksesta havaitsimme, että Jehova kunnioittaa meitä antamalla meille mahdollisuuden päättää itse, olemmeko nuhteettomia. Onneksi hän ei kuitenkaan jätä meitä pyrkimään tähän tavoitteeseen omin neuvoin. Hän opettaa meille, miten rakentaa tätä kallisarvoista ominaisuutta, ja antaa meille auliisti pyhää henkeään, joka auttaa meitä noudattamaan hänen opetuksiaan (Luuk. 11:13). Hän myös suojelee hengellisesti niitä, jotka pyrkivät vaeltamaan nuhteettomasti (Sananl. 2:7).

⁴ Miten Jehova on opettanut meitä olemaan nuhteettomia? Ennen kaikkea lähettämällä Poikansa Jeesuksen maan päälle. Jeesuksen elämänvaellus heijasti täydellistä tottelevaisuutta. Hän ”tuli tottelevaiseksi kuolemaan saakka” (Fil. 2:8). Jeesus totteli taivaallista Isäänsä kaikessa, mitä hän teki, silloinkin kun se oli äärimmäisen vaikeaa. ”Älköön – – tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun”, hän sanoi Jehovalle  (Luuk. 22:42). Meidän jokaisen on hyvä kysyä itseltämme: onko minulla samanlainen tottelevaisuuden henki? Kun kuljemme tottelevaisuuden tietä oikeista vaikuttimista, olemme nuhteettomuuden säilyttäjiä. Tarkastelemme nyt joitakin elämänalueita, joilla tottelevaisuus on erityisen tärkeää.

5, 6. a) Miten Daavid tähdensi sitä, miten tärkeää on säilyttää nuhteettomuutensa silloinkin, kun toiset eivät ole näkemässä? b) Millaisia nuhteettomuuden koetuksia kristityt kohtaavat nykyään ollessaan yksin?

⁵ Meidän on toteltava Jehovaa silloinkin, kun ajattelemme olevamme yksin. Psalmista Daavid havaitsi, miten tärkeää oli olla nuhteeton silloin, kun paikalla ei kenties ollut muita. (Lue psalmi 101:2.) Daavid oli kuninkaana hyvin paljon julkisuuden valokeilassa. Epäilemättä hänellä oli monesti satoja, jopa tuhansia tarkkailijoita. (Vrt. Ps. 26:12.) Kuninkaan oli sellaisina aikoina tärkeää olla nuhteeton, sillä hänen piti näyttää hyvää esimerkkiä kansalle (5. Moos. 17:18, 19). Daavid oli kuitenkin oppinut, että hänen piti vaeltaa nuhteettomuudessa myös silloin, kun hän oli ”huoneessaan” eli silloin kun hän oli mahdollisesti yksin. Miten on meidän laitamme?

⁶ Daavid sanoi psalmissa 101:3: ”En aseta silmieni eteen mitään kelvotonta.” Meillä on nykyään monia tilaisuuksia asettaa silmiemme eteen jotain kelvotonta, erityisesti kun olemme yksin. Mahdollisuus käyttää internetiä on koitunut monelle koetukseksi. On helppo antaa periksi houkutukselle katsella sopimatonta, jopa pornografista aineistoa. Mutta osoittaisiko se meidän olevan tottelevaisia Jumalalle, joka henkeytti Daavidin kirjoittamaan nuo psalmin sanat? Pornografia on vahingollista, sillä se synnyttää vääriä ja ahneita haluja, turmelee omaatuntoa, jäytää avioliittoa ja on alentavaa jokaiselle asianosaiselle. (Sananl. 4:23; 2. Kor. 7:1; 1. Tess. 4:3–5.)

7. Mikä Raamatun vakuutus voi auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuutemme, kun olemme yksin?

⁷ Kukaan Jehovan palvelija ei tietenkään ole koskaan täysin yksin. Isämme pitää meitä rakkaudellisesti silmällä. (Lue psalmi 11:4.) Miten iloinen Jehovan täytyykään olla, kun hän näkee sinun vastustavan kiusausta! Tekemällä niin noudatat varoitusta, joka sisältyy Matteuksen 5:28:ssa oleviin Jeesuksen sanoihin. Päätä lujasti olla katselematta kuvia, jotka houkuttelisivat sinua toimimaan väärin. Pornografisen aineiston katseleminen tai lukeminen olisi häpeällistä. Älä vaihda kallisarvoista nuhteettomuuttasi siihen!

8, 9. a) Miten Danielin ja hänen tovereidensa nuhteettomuutta koeteltiin? b) Miten nykyään elävät nuoret kristityt ilahduttavat Jehovaa ja kristittyjä tovereitaan?

⁸ Nuhteettomuuteen sisältyy myös se, että tottelemme Jehovaa, kun olemme ei-uskovien joukossa. Ajattele Danielia ja hänen kolmea toveriaan. Heidät vietiin jo nuorina vangeiksi Babyloniin.  Nuo neljä heprealaista olivat siellä keskellä ei-uskovia, jotka tiesivät tuskin mitään Jehovasta, ja heitä painostettiin syömään Jumalan laissa kiellettyjä herkkuja. Noiden poikien olisi ollut helppo keksiä syitä tuosta laista tinkimiseen. Heidän vanhempansa, vanhimmat ja papit eivät voineet nähdä, mitä he tekivät. Kuka tietäisi sen? Jehova tietäisi. Siksi he omaksuivat lujan asenteen ja tottelivat häntä painostuksesta ja riskeistä huolimatta. (Dan. 1:3–9.)

⁹ Nuoret Jehovan todistajat toimivat kautta maailman samoin. He pitävät kiinni Jumalan kristityille asettamista normeista ja kieltäytyvät antamasta periksi vahingolliselle vertaispaineelle. Kun te nuoret pysytte päättäväisesti erossa huumeista, väkivallasta, kiroilemisesta, moraalittomuudesta ja muusta väärästä toiminnasta, te tottelette Jehovaa. Mikäli teette niin, säilytätte nuhteettomuutenne. Hyödytte siitä itse ja ilahdutatte Jehovaa ja kristittyjä tovereitanne. (Ps. 110:3.)

10. a) Mitkä väärät näkemykset haureudesta ovat saaneet jotkut nuoret tinkimään nuhteettomuudestaan? b) Miten nuhteettomuus saa meidät menettelemään, kun on kyse vaarasta langeta haureuteen?

¹⁰ Meidän täytyy olla tottelevaisia myös silloin, kun olemme tekemisissä vastakkaista sukupuolta olevien kanssa. Tiedämme, että Jumalan sana kieltää haureuden. On kuitenkin helppo luisua tottelevaisuudesta sallivaisuuteen. Esimerkiksi jotkut nuoret ovat syyllistyneet suuseksiin tai toinen toisensa sukupuolielinten hyväilemiseen järkeillen, että nämä teot eivät ole kovin pahoja, koska kyseessä ei ole varsinainen sukupuoliyhteys. Tällaiset nuoret unohtavat – tai kenties tietoisesti sivuuttavat – sen, että Raamatun sana haureus käsittää kaikki nuo tavat. Ne ovat sellaista väärää käytöstä, johon syyllistyvä voidaan erottaa seurakunnasta. * Mikä vielä pahempaa, he jättävät huomiotta nuhteettomuuden tärkeyden. Koska pyrimme säilyttämään nuhteettomuutemme, emme etsi porsaanreikiä Jumalan laista. Emme yritä mennä niin lähelle syntiä kuin on mahdollista saamatta rangaistusta. Emme keskitä huomiota pelkästään oikeudellisiin seuraamuksiin, joita väärinteosta voi tulla. Sen sijaan keskitymme sen tekemiseen, mikä miellyttää Jehovaa, ja kartamme sitä, mikä loukkaa hänen tunteitaan. Emme halua kokeilla, miten lähelle syntiä voimme mennä, vaan pysymme siitä kaukana ja ”pakenemme haureutta” (1. Kor. 6:18). Näin osoitamme, että nuhteettomuutemme on aitoa.

Miten voimme säilyttää nuhteettomuutemme?

11. Miksi jokaisella tottelevaisuuden teolla on merkitystä? Valaise asiaa.

¹¹ Rakennamme nuhteettomuutta olemalla tottelevaisia, ja näin ollen voimme säilyttää nuhteettomuuden kulkemalla tottelevaisuuden tietä kestävinä. Yksi tottelevaisuutta ilmaiseva teko saattaa tuntua merkityksettömältä, vähäpätöiseltä asialta. Silti tällaisista  tottelevaisuuden teoista rakentuu ajan mittaan nuhteettomuuden maine. Valaisemme asiaa. Yksi ainoa tiili saattaa näyttää merkityksettömältä, mutta jos asetamme useita tiiliä huolellisesti yhteen, voimme rakentaa niistä hienon talon. Tekemällä tottelevaisuuden tekoja jatkuvasti voimme säilyttää nuhteettomuutemme. (Luuk. 16:10.)

12. Mitä voimme oppia Daavidin esimerkistä?

¹² Nuhteettomuutemme käy erityisesti ilmi, kun kestämme lujina kohdatessamme vaikeuksia, huonoa kohtelua tai epäoikeudenmukaisuutta. Ajattele, mitä Raamattu kertoo Daavidista. Nuorena miehenä hän pysyi lujana, kun kuningas, jonka oli määrä edustaa Jehovan valtaa, vainosi häntä. Kuningas Saul oli kuitenkin menettänyt Jehovan suosion ja tunsi katkeraa kateutta Daavidia kohtaan, jolla oli Jehovan hyväksymys. Saul pysyi silti vallassa jonkin aikaa ja valjasti Israelin armeijan ajamaan Daavidia takaa. Jehova antoi tämän epäoikeudenmukaisuuden jatkua vuosien ajan. Katkeroituiko Daavid Jumalaa kohtaan? Päättikö hän, ettei kannattanut enää kestää? Päinvastoin. Hän kunnioitti edelleen syvästi Saulin asemaa Jumalan voideltuna ja kieltäytyi kostamasta Saulille, kun siihen tarjoutui tilaisuus. (1. Sam. 24:2–7.)

13. Miten voimme säilyttää nuhteettomuutemme, jos meitä loukataan tai meitä vastaan rikotaan?

¹³ Miten voimakkaasti Daavidin esimerkki puhuukaan meille nykyään! Olemme osa epätäydellisistä ihmisistä koostuvaa maailmanlaajuista seurakuntaa, ja kuka tahansa heistä saattaa kohdella meitä epäoikeudenmukaisesti tai jopa jättää totuuden. Onneksi Jehovan kansaa ei tänä aikana kuitenkaan voida turmella kokonaisuudessaan (Jes. 54:17). Mutta miten reagoimme, jos joku yksilö tuottaa meille pettymyksen tai loukkaa tunteitamme? Jos annamme katkeruuden palvojatoveriamme kohtaan myrkyttää sydämemme, nuhteettomuutemme Jumalan edessä voisi olla vaarassa. Toisten käytös ei anna meille oikeutta tulla katkeriksi Jumalaa kohtaan tai luopua uskollisuudesta. (Ps. 119:165.) Se että kestämme myös kohdatessamme koettelemuksia, auttaa meitä säilyttämään nuhteettomuutemme.

14. Miten nuhteettomuuden säilyttäjät suhtautuvat järjestön toimintatavoissa ja oppikysymyksissä tapahtuviin muutoksiin?

¹⁴ Voimme säilyttää nuhteettomuuden myös siten, että kartamme arvostelevaa henkeä. Tämä merkitsee tietysti uskollisuutta Jehovaa kohtaan. Hän siunaa kansaansa nykyään enemmän kuin milloinkaan aiemmin. Puhdas palvonta on korotettu maan päällä korkeammalle kuin koskaan ennen. (Jes. 2:2–4.) Kun tapahtuu muutoksia siinä, miten jotkin raamatunkohdat selitetään tai joissakin asioissa toimitaan, haluamme hyväksyä ne. Olemme iloisia nähdessämme osoituksia siitä, että hengellinen valo kasvaa yhä. (Sananl. 4:18.) Jos meidän on vaikea ymmärtää jotakin muutosta, pyydämme Jehovaa auttamaan meitä tajuamaan asian. Pysymme kaiken aikaa tottelevaisuuden tiellä säilyttäen nuhteettomuutemme.

 Entä jos joku ei säilytä nuhteettomuutta?

15. Ainoastaan kuka voi riistää sinulta nuhteettomuutesi?

¹⁵ Tämä on vakavoittava kysymys. Kuten edellisestä kirjoituksesta opimme, nuhteettomuus on ehdottoman välttämätöntä. Ilman sitä meillä ei ole suhdetta Jehovaan eikä todellista toivoa. Muista, että maailmankaikkeudessa on vain yksi, joka voi riistää sinulta nuhteettomuutesi, nimittäin sinä itse. Job ymmärsi tämän tosiasian hyvin. Hän sanoi: ”Siihen asti kun henkeni heitän, en luovu nuhteettomuudestani!” (Job 27:5.) Jos olet yhtä päättäväinen ja pysyt lähellä Jehovaa, sinun ei tarvitse koskaan menettää nuhteettomuuttasi (Jaak. 4:8).

16, 17. a) Miten on väärin menetellä, jos lankeaa vakavaan syntiin? b) Mikä on oikea menettelytapa?

¹⁶ Kaikki eivät kuitenkaan säilytä nuhteettomuuttaan. Jotkut alkavat harjoittaa vakavaa syntiä kuten tapahtui silloin, kun apostolit olivat vielä elossa. Jos sinulle käy näin, onko tilanne toivoton? Ei välttämättä. Mitä voit tehdä? Mietitäänpä ensin, mitä ei tule tehdä. On inhimillistä haluta salata väärinteko vanhemmilta, toisilta kristityiltä tai vanhimmilta. Raamatussa kuitenkin muistutetaan: ”Joka peittää rikkomuksensa, se ei menesty, mutta sille, joka ne tunnustaa ja hylkää, osoitetaan armoa.” (Sananl. 28:13.) Ne jotka yrittävät peittää syntinsä, tekevät pahan virheen, sillä Jumalalta ei voi salata mitään. (Lue Heprealaiskirjeen 4:13.) Jotkut yrittävät jopa elää kaksoiselämää teeskennellen palvelevansa Jehovaa vaikka jatkavat samalla synnin harjoittamista. Heidän elämänsä on kaikkea muuta kuin nuhteetonta. Jehova ei ole mieltynyt niiden palvontatekoihin, jotka salaavat vakavia syntejä. Sellainen ulkokultaisuus päinvastoin nostattaa hänen suuttumuksensa. (Sananl. 21:27; Jes. 1:11–16.)

¹⁷ Kun kristitty syyllistyy vakavaan väärintekoon, on täysin selvää, miten tulisi menetellä. Hänen on aika etsiä seurakunnan vanhinten apua. Jehova on järjestänyt niin, että niistä, jotka kärsivät vakavasta hengellisestä sairaudesta, pidetään huolta. (Lue Jaakobin kirjeen 5:14.) Älä anna mahdollisen kurituksen tai oikaisun pelon estää sinua tavoittelemasta hengellistä terveyttä. Jättäisikö viisas ihminen hoitamatta hengenvaarallista terveysongelmaansa sen vuoksi, että hän pelkää pistoksesta tai jopa leikkauksesta koituvaa ohimenevää kipua? (Hepr. 12:11.)

18, 19. a) Miten Daavidin esimerkki osoittaa, että nuhteettomuus voidaan saada takaisin? b) Mitä sinä olet päättänyt nuhteettomuutesi suhteen?

¹⁸ Onko toivoa siitä, että vakavaan syntiin langennut toipuu täysin? Voidaanko nuhteettomuus saada takaisin, kun se on kerran menetetty? Ajatellaanpa jälleen Daavidin esimerkkiä. Hän lankesi vakavaan syntiin. Hän katseli himokkaasti toisen miehen vaimoa, teki aviorikoksen ja järjesti niin, että viaton puoliso tapettiin. Ei voida sanoa, että Daavid olisi tuolloin ollut nuhteeton. Oliko hänen tilanteensa silti toivoton? Daavid tarvitsi voimakasta kuritusta, ja hän sai sitä. Hänen vilpittömän katumuksensa vuoksi Jehova osoitti hänelle armoa. Daavid otti kurituksen opikseen ja sai takaisin nuhteettomuutensa tottelemalla Jumalaa ja pysymällä tottelevaisuuden tiellä. Hänen elämässään toteutui se, mitä sanotaan Sananlaskujen 24:16:ssa: ”Vanhurskas voi langeta jopa seitsemästi ja on nouseva ylös.” Mikä oli lopputulos? Mieti, mitä Jehova sanoi Salomolle Daavidista tämän kuoltua. (Lue 1. Kuninkaiden kirjan 9:4.) Jumala muisti Daavidin nuhteettomana miehenä. Jehova voi tosiaan puhdistaa katuvat syntiset jopa vakavien syntien tahrasta (Jes. 1:18).

¹⁹ Kun tottelet Jumalaa rakkaudesta, sinun voidaan sanoa olevan nuhteeton ihminen. Säilytä uskollinen kestävyys, ja jos lankeat vakavaan syntiin, osoita aitoa katumusta. Miten kallisarvoinen aarre nuhteettomuus onkaan! Päättäkäämme itse kukin Daavidin tavoin: ”Minä puolestani vaellan nuhteettomuudessani.” (Ps. 26:11.)

[Alaviite]

Mitä vastaisit?

• Miten voit olla nuhteeton ihminen?

• Millä tavoilla voit säilyttää nuhteettomuutesi?

• Miten on mahdollista saada nuhteettomuus takaisin?

[Tutkistelukysymykset]

[Tekstiruutu s. 8]

”SE OLI TODELLA KAUNIISTI TEHTY”

Eräs raskaana oleva nainen käytti näitä sanoja sen huomaavaisuuden ja nuhteettomuuden johdosta, jota muuan tuntematon ihminen oli osoittanut. Nainen oli ollut kahvilassa ja huomasi tunteja myöhemmin, että hänen lompakkonsa oli jäänyt sinne. Siinä oli 2000 dollaria, paljon enemmän kuin hänellä oli tapana kuljettaa mukanaan. ”Olin aivan maassa”, hän kertoi myöhemmin paikalliselle sanomalehdelle. Muuan nuori nainen kuitenkin löysi lompakon ja yritti heti saada selville sen oikean omistajan. Kun hän ei onnistunut siinä, hän vei sen poliisiasemalle, ja poliisi tavoitti naisen, jolle se kuului. ”Se oli todella kauniisti tehty”, lompakon kiitollinen omistaja sanoi. Miksi tuo nuori nainen näki niin paljon vaivaa rahojen palauttamiseksi? Sanomalehdessä sanottiin, että Jehovan todistajana hän ”lukee rehellisyytensä sen uskonnon ansioksi, johon hänet on kasvatettu”.

[Kuva s. 9]

Nuoret voivat säilyttää nuhteettomuuden kohdatessaan koetuksen.

[Kuva s. 10]

Daavid menetti kerran nuhteettomuutensa, mutta hän toipui.