Oletko sinä Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden taloudenhoitaja?

”Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa hellä kiintymys toisiinne. Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan.” (ROOM. 12:10)

1. Mitä Jumalan sanassa vakuutetaan?

JUMALAN SANASSA vakuutetaan toistuvasti, että Jehova tulee avuksemme, kun olemme masentuneita tai murtuneella mielellä. Huomaa esimerkiksi seuraavat lohduttavat sanat: ”Jehova tukee kaikkia kaatuvia ja nostaa kaikki kumaraan painuneet.” ”Hän parantaa ne, joiden sydän on särkynyt, ja sitoo heidän kipeät kohtansa.” (Ps. 145:14; 147:3.) Lisäksi taivaallinen Isämme itse sanoo: ”Minä, Jehova, sinun Jumalasi, tartun oikeaan käteesi, minä, joka sanon sinulle: ’Älä pelkää. Minä olen auttava sinua.’” (Jes. 41:13.)

2. Miten Jehova tukee palvelijoitaan?

² Mutta miten Jehova, joka asuu näkymättömissä taivaissa, tarttuu oikeaan käteemme? Miten hän nostaa meidät, kun olemme painuneet murheesta kumaraan? Jehova Jumala tukee palvelijoitaan eri tavoin. Esimerkiksi pyhän henkensä välityksellä hän antaa meille ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Kor. 4:7; Joh. 14:16, 17). Myös Jumalan henkeytetty sana Raamattu uhkuu voimaa ja kohottaa Jumalan palvelijoiden mieltä (Hepr. 4:12). Vahvistaako Jehova meitä vielä jollain muulla tavalla? Saamme vastauksen Pietarin ensimmäisestä kirjeestä.

”Jumalan monenlaisilla tavoilla ilmaistu ansaitsematon hyvyys”

3. a) Mitä apostoli Pietari sanoo koettelemuksista? b) Mitä käsitellään Pietarin ensimmäisen kirjeen loppupuolella?

³ Apostoli Pietari kirjoittaa hengellä voidelluille uskoville, että heillä on hyvä syy olla iloisia, koska heitä odottaa runsas palkka. Sitten hän jatkaa: ”Vaikka monenlaiset koettelemukset ovatkin, jos niin täytyy olla, vähäksi aikaa nykyään murehduttaneet teitä.” (1. Piet. 1:1–6.) Huomaa sana ”monenlaiset”, josta ilmenee, että koettelemuksia olisi erilaisia. Pietari ei kuitenkaan lopeta tähän ja jätä veljiään pohtimaan, selviytyisivätkö he tällaisista koetuksista. Sen sijaan hän vakuuttaa kristityille, että Jehova varmasti auttaa heitä kestämään kaikki eteen tulevat koettelemukset, olivatpa ne millaisia tahansa. Tämä vakuutus esitetään kirjeen loppupuolella, missä Pietari käsittelee asioita, jotka liittyvät ”kaiken loppuun” (1. Piet. 4:7).

4. Miksi 1. Pietarin kirjeen 4:10:n sanat ovat lohduttavat?

⁴ Pietari toteaa: ”Siinä määrin kuin kukin on jotakin lahjaa saanut, käyttäkää sitä toistenne palvelemiseen Jumalan monenlaisilla tavoilla ilmaistun ansaitsemattoman hyvyyden hyvinä taloudenhoitajina.” (1. Piet. 4:10.) Jälleen Pietari käyttää sanaa ”monenlaiset”. Itse asiassa hän sanoo, että vaikka koettelemuksia tulee monenlaisia, niin vastaavasti Jumala ilmaisee ansaitsematonta hyvyyttään monin eri tavoin. Miksi tämä on lohduttava ajatus? Se osoittaa, että onpa koettelemuksemme millainen tahansa, Jumalan ansaitsematon hyvyys ilmenee aina siten, että se auttaa selviytymään tuosta nimenomaisesta tilanteesta. Huomasitko Pietarin sanoista, mikä on se välikappale, jonka avulla Jehova ilmaisee  ansaitsematonta hyvyyttään meille? Toiset kristityt.

”Käyttäkää sitä toistenne palvelemiseen”

5. a) Mitä jokaisen kristityn tulisi tehdä? b) Mitä kysymyksiä herää?

⁵ Pietari sanoo kaikille kristillisen seurakunnan jäsenille: ”Olkoon teillä ennen kaikkea hellittämättömän harras rakkaus toisianne kohtaan.” Sitten hän lisää: ”Siinä määrin kuin kukin on jotakin lahjaa saanut, käyttäkää sitä toistenne palvelemiseen.” (1. Piet. 4:8, 10.) Jokaisen seurakuntalaisen tulee siis osaltaan pyrkiä rakentamaan toisia kristittyjä. Vastuullemme on annettu jotain arvokasta, mikä kuuluu Jehovalle, ja meillä on velvollisuus jakaa sitä toisille. Mitä meille sitten on uskottu? Pietari sanoo sitä ”lahjaksi”. Mikä tämä lahja on? Miten ”käytämme sitä toistemme palvelemiseen”?

6. Mitä lahjoja kristityille on uskottu?

⁶ Jumalan sanassa sanotaan: ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä.” (Jaak. 1:17.) Kaikki lahjat, jotka Jehova uskoo palvelijoilleen, ovat hänen ansaitsemattoman hyvyytensä ilmauksia. Yksi merkittävä Jehovan lahja on pyhä henki. Tämän lahjan ansiosta voimme kehittää rakkautta, hyvyyttä, lempeyttä ja muita jumalisia ominaisuuksia. Tällaiset ominaisuudet puolestaan saavat meidät osoittamaan sydämestä lähtevää kiintymystä toisia uskovia kohtaan ja tukemaan heitä halukkaasti. Pyhän hengen avulla saatavien hyvien lahjojen joukossa ovat myös tosi viisaus ja tieto. (1. Kor. 2:10–16; Gal. 5:22, 23.) Oikeastaan kaikkia voimiamme, kykyjämme ja taipumuksiamme voidaan pitää lahjoina, joita tulisi käyttää ylistyksen ja kunnian tuottamiseen taivaalliselle Isällemme. Meillä on Jumalan antama vastuu käyttää kykyjämme ja ominaisuuksiamme Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden välittämiseen uskontovereillemme.

Miten ”käyttää sitä toistemme palvelemiseen”?

7. a) Mitä sanat ”siinä määrin” osoittavat? b) Mitä meidän tulisi kysyä itseltämme ja miksi?

⁷ Pietari sanoo lahjoista, joita olemme saaneet, myös seuraavaa: ”Siinä määrin kuin kukin on jotakin lahjaa saanut, käyttäkää sitä.” Sanat ”siinä määrin” osoittavat, että ominaisuuksia ja kykyjä voi olla myös eri määriä, ei vain erilaisia. Yhtä kaikki jokaista kehotetaan ”käyttämään sitä [eli mitä tahansa saamaansa lahjaa] toisten palvelemiseen”. Lisäksi ilmaus ”käyttäkää sitä – – hyvinä taloudenhoitajina” on käsky. Siksi meidän tulisi kysyä  itseltämme: Käytänkö lahjoja, jotka minulle on uskottu, toisten uskovien vahvistamiseen? (Vrt. 1. Tim. 5:9, 10.) Vai käytänkö Jehovalta saamiani kykyjä pääasiassa omaksi hyödykseni, ehkä rikkauksien hankkimiseen tai yhteiskunnallisen aseman tavoittelemiseen? (1. Kor. 4:7.) Jos käytämme lahjojamme ”toistemme palvelemiseen”, miellytämme Jehovaa. (Sananl. 19:17; lue Heprealaiskirjeen 13:16.)

8, 9. a) Millä eri tavoilla kristityt kautta maailman palvelevat uskontovereitaan? b) Miten seurakuntasi veljet ja sisaret auttavat toisiaan?

⁸ Jumalan sanassa mainitaan monenlaisia tapoja, joilla ensimmäisen vuosisadan kristityt palvelivat toisiaan. (Lue Roomalaiskirjeen 15:25, 26 ja 2. Timoteuksen kirjeen 1:16–18.) Samoin nykyään tosi kristityt noudattavat koko sydämestään käskyä käyttää lahjaansa toisten uskovien hyväksi. Tarkastellaanpa joitakin tapoja, joilla he tekevät sen.

⁹ Monet veljet käyttävät useita tunteja kuukaudessa kokousohjelmien valmistamiseen. Kun he jakavat kokouksissa hengellisiä jalokiviä, joita he ovat Raamattua tutkiessaan löytäneet, heidän viisaat sanansa kannustavat kaikkia seurakuntalaisia kestämään. (1. Tim. 5:17.) Monet veljet ja sisaret tunnetaan lämpimästä ja myötätuntoisesta suhtautumisesta toisiin uskoviin (Room. 12:15). Jotkut käyvät säännöllisesti tapaamassa masentuneita ja rukoilevat heidän kanssaan (1. Tess. 5:14). Toiset osoittavat huomaavaisuutta kirjoittamalla kannustuksen sanoja kristityille tovereilleen, joilla on parhaillaan jokin koettelemus. Ja jotkut taas auttavat sellaisia, joilla on fyysisiä rajoituksia, pääsemään seurakunnan kokouksiin. Tuhannet todistajat osallistuvat avustustyöhön ja auttavat uskontovereitaan rakentamaan uudelleen onnettomuuksissa tuhoutuneita koteja. Tällaisten lämminsydämisten veljien ja sisarten hellä kiintymys ja käytännön apu ovat kaikki osoituksia ”Jumalan monenlaisilla tavoilla ilmaistusta ansaitsemattomasta hyvyydestä”. (Lue 1. Pietarin kirjeen 4:11.)

Kumpi on tärkeämpi?

10. a) Mistä Jumalan palveluksensa kahdesta puolesta Paavali huolehti? b) Miten jäljittelemme Paavalia nykyään?

¹⁰ Jumalan palvelijoille on uskottu palvojatovereiden hyväksi käytettävän lahjan lisäksi myös sanoma, jota täytyy viedä muille ihmisille. Apostoli Paavali tajusi, että nämä kaksi puolta kuuluivat palvelukseen, jota hän suoritti Jehovalle. Hän kirjoitti Efesoksen seurakunnan jäsenille ”Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden taloudenhoidosta”, joka annettiin hänelle heidän hyödykseen (Ef. 3:2). Mutta hän sanoi myös: ”Jumala on koettelemalla todennut meidät sellaisiksi, joille voidaan uskoa hyvä uutinen.” (1. Tess. 2:4.) Me tajuamme Paavalin tavoin, että meille on uskottu tehtävä palvella Jumalan valtakunnan saarnaajina. Osallistumme innokkaasti saarnaamistyöhön pyrkien jäljittelemään Paavalia, joka oli hyvän uutisen väsymätön julistaja (Apt. 20:20, 21; 1. Kor. 11:1). Tiedämme, että Valtakunnan sanoman saarnaaminen voi pelastaa ihmisten elämän. Samalla pyrimme kuitenkin jäljittelemään Paavalia myös siten, että tähyilemme tilaisuuksia ”jonkin hengellisen lahjan” antamiseen uskontovereillemme (Lue Roomalaiskirjeen 1:11, 12; 10:13–15.)

11. Miten meidän tulisi suhtautua tehtäviimme saarnata ja rakentaa veljiämme?

¹¹ Kumpi näistä kahdesta kristillisestä tehtävästä on tärkeämpi? Tämän kysyminen on jokseenkin samaa kuin jos kysyisi, kumpi linnun kahdesta siivestä on tärkeämpi. Vastaus on itsestään selvä. Lintu tarvitsee lentämiseen molempia siipiä. Samoin Jumalan palvelukseemme täytyy sisältyä molemmat puolet, jotta täyttäisimme kristityille asetetut vaatimukset. Siksi emme ajattele, että hyvän uutisen saarnaaminen ja uskontovereidemme rakentaminen olisivat toisiinsa liittymättömiä tehtäviä, vaan pidämme niitä Pietarin ja Paavalin tavoin vastuina, jotka täydentävät toisiaan. Millä tavoin?

12. Miten toimimme Jehovan välikappaleena?

 ¹² Evankelistoina pyrimme parhaan kykymme mukaan esittämään mieltä ylentävää Jumalan valtakunnan sanomaa tavalla, joka koskettaa lähimmäistemme sydäntä. Toivomme näin voivamme auttaa heitä tulemaan Kristuksen opetuslapsiksi. Mutta lisäksi käytämme kaikkia kykyjämme ja muita mahdollisia lahjojamme uskontovereidemme hyväksi pyrkimällä rohkaisemaan heitä kannustavin sanoin ja käytännön teoin, jotka ovat ilmauksia Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä (Sananl. 3:27; 12:25). Toivomme näin voivamme auttaa heitä pysymään Kristuksen opetuslapsina. Meillä on molemmissa tehtävissä – sekä saarnaamistyössä että ”toistemme palvelemisessa” – suurenmoinen kunnia toimia välikappaleena Jehovan kädessä (Gal. 6:10).

”Olkoon teillä – – hellä kiintymys toisiinne”

13. Mitä tapahtuisi, jos pidättyisimme ”toistemme palvelemisesta”?

¹³ Paavali kehotti uskontovereitaan: ”Olkoon teillä veljellisessä rakkaudessa hellä kiintymys toisiinne. Ottakaa johto kunnian osoittamisessa toisianne kohtaan.” (Room. 12:10.) Kiintymys veljiimme saa meidät palvelemaan kokosydämisesti Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden taloudenhoitajina. Tajuamme, että jos Saatana saisi meidät pidättymään ”toistemme palvelemisesta”, ykseytemme heikkenisi (Kol. 3:14). Ykseyden puute puolestaan laimentaisi intoa saarnaamistyössä. Saatana tietää hyvin, että hänen ei tarvitse päämääräänsä pääsemiseksi vahingoittaa kuin ”toista siipeämme”.

14. Ketkä hyötyvät siitä, että palvelemme toisiamme? Kerro esimerkki.

¹⁴ ”Toistemme palveleminen” hyödyttää paitsi niitä, jotka saavat osakseen Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä, myös niitä, jotka välittävät sitä toisille (Sananl. 11:25). Otetaanpa esimerkiksi Illinoisista Yhdysvalloista kotoisin oleva pariskunta, Ryan ja Roni. Kun he saivat tietää, että hurrikaani Katrina oli tuhonnut satoja todistajien koteja, veljellinen rakkaus sai heidät jättämään ansiotyönsä, luopumaan asunnostaan, ostamaan käytetyn asuntovaunun, kunnostamaan sen ja ajamaan 1400 kilometrin päähän Louisianaan. He asuivat siellä yli vuoden ja käyttivät aikaansa, voimiaan ja muita resurssejaan veljiensä auttamiseen. ”Avustustyöhön osallistuminen lähensi  minua Jumalaan”, kertoo 29-vuotias Ryan. ”Näin, miten Jehova huolehtii kansastaan.” Hän jatkaa: ”Työskentely vanhempien veljien kanssa opetti minulle paljon siitä, miten huolehtia veljien tarpeista. Opin myös, että Jehovan järjestössä on meille nuoremmille paljon tehtävää.” Roni, joka on 25-vuotias, sanoo: ”Olen kiitollinen siitä, että olen voinut auttaa toisia. Olen onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Tiedän, että tämä upea kokemus tulee hyödyttämään minua vielä vuosien perästäkin.”

15. Mitä hyviä syitä meillä on palvella edelleen Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden taloudenhoitajina?

¹⁵ Se että tottelemme Jumalan käskyä saarnata hyvää uutista ja rakentaa uskontovereitamme, tuo siunauksia kaikille. Ne joita autamme, vahvistuvat hengellisesti, ja me puolestamme koemme syvää iloa, jota vain antaminen voi tuottaa (Apt. 20:35). Seurakunnasta tulee yhä lämminhenkisempi, kun jokainen sen jäsen on rakkaudellisesti kiinnostunut toisista. Lisäksi se rakkaus ja kiintymys, jota osoitamme toisiamme kohtaan, on selvä todiste siitä, että olemme tosi kristittyjä. Jeesus sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Joh. 13:35.) Mikä tärkeintä, kunniaa saa huolehtiva Isämme, Jehova, kun hänen maalliset palvelijansa heijastavat hänen haluaan vahvistaa tarpeessa olevia. Eikö meillä siis olekin hyviä syitä käyttää lahjaamme ”toistemme palvelemiseen Jumalan – – ansaitsemattoman hyvyyden hyvinä taloudenhoitajina”. Aiotko sinä tehdä niin edelleen? (Lue Heprealaiskirjeen 6:10.)

Muistatko?

• Millä tavoin Jehova vahvistaa palvelijoitaan?

• Mitä meille on uskottu?

• Miten voimme palvella toisia uskovia?

• Mikä saa meidät käyttämään edelleen lahjaamme ”toistemme palvelemiseen”?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 13]

Käytätkö ”lahjaasi” toisten palvelemiseen vai itsesi miellyttämiseen?

[Kuvat s. 15]

Saarnaamme hyvää uutista toisille ja tuemme kristittyjä tovereitamme.

[Kuva s. 16]

Avustustyöntekijät ansaitsevat kiitoksen uhrautuvuudestaan.