Miten Jeesuksen sanat edistävät onnellisuutta?
Miten Jeesuksen sanat edistävät onnellisuutta?
”[Jeesus] nousi vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen luokseen; ja hän – – alkoi opettaa heitä.” (MATT. 5:1, 2)
1, 2. a) Millaisessa tilanteessa Jeesus esitti vuorisaarnansa? b) Miten Jeesus aloitti puheensa?
ON VUOSI 31. Jeesus keskeyttää vähäksi aikaa Galileaan tekemänsä saarnamatkan voidakseen viettää pesahia Jerusalemissa (Joh. 5:1). Palattuaan Galileaan hän rukoilee koko yön Jumalan ohjausta 12 apostolin valitsemiseen. Seuraavana päivänä tulee koolle paljon ihmisiä, ja Jeesus parantaa sairaat. Opetuslasten ja muiden ollessa paikalla hän istuutuu vuorenrinteelle ja alkaa opettaa. (Matt. 4:23–5:2; Luuk. 6:12–19.)
2 Jeesus aloittaa puheensa – vuorisaarnan – osoittamalla, että onnellisuus tulee hyvästä suhteesta Jumalaan. (Lue Matteuksen 5:1–12.) Onnellisuuden voidaan sanoa olevan hyvää oloa, joka vaihtelee tasaisesta tyytyväisyydestä syvään iloon. Jeesuksen yhdeksän onnellisuusjulistusta paljastavat, miksi kristityt ovat onnellisia, ja niillä on nykyään yhtä paljon arvoa kuin lähes 2000 vuotta sitten. Tarkastellaanpa niitä nyt yksi kerrallaan.
”Ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan”
3. Mitä se merkitsee, että olemme tietoisia hengellisestä tarpeestamme?
3 ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” (Matt. 5:3.) ”Ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan”, tajuavat olevansa hengellisesti puutteenalaisia ja tarvitsevansa Jumalan armoa.
4, 5. a) Miksi hengellisestä tarpeestaan tietoiset ihmiset ovat onnellisia? b) Miten voimme tyydyttää hengellistä tarvettamme?
4 Hengellisestä tarpeestaan tietoiset ihmiset ovat onnellisia, ”koska taivasten valtakunta kuuluu heille”. Se että Jeesuksen varhaiset opetuslapset tunnustivat hänet Messiaaksi, avasi heille mahdollisuuden hallita hänen kanssaan Jumalan taivaallisessa valtakunnassa (Luuk. 22:28–30). Onpa meillä toivo tulla Kristuksen perijätovereiksi taivaaseen tai odotammepa saavamme elää ikuisesti paratiisissa maan päällä Valtakunnan hallinnon alaisuudessa, voimme olla onnellisia, jos olemme todella tietoisia hengellisestä tarpeestamme ja tajuamme täysin riippuvaisuutemme Jumalasta.
5 Kaikki eivät ole tietoisia hengellisestä tarpeestaan, sillä monilta puuttuu usko eivätkä he arvosta pyhiä asioita (2. Tess. 3:1, 2; Hepr. 12:16). Voimme tyydyttää hengellistä tarvettamme tutkimalla ahkerasti Raamattua, osallistumalla innokkaasti opetuslasten tekemiseen ja käymällä säännöllisesti kristillisissä kokouksissa (Matt. 28:19, 20; Hepr. 10:23–25).
Surevat, jotka ovat ”onnellisia”
6. Keitä tarkoitetaan ”niillä, jotka surevat”, ja miksi he ovat ”onnellisia”?
6 ”Onnellisia ovat ne, jotka surevat, koska heidät tullaan lohduttamaan.” (Matt. 5:4.) ”Ne, jotka surevat”, ovat samankaltaisia ihmisiä kuin ”ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan”. He eivät sure siinä mielessä, että valittaisivat osaansa elämässä. He murehtivat omaa syntistä tilaansa ja nykyisiä olosuhteita, jotka johtuvat inhimillisestä epätäydellisyydestä. Miksi tällaiset ihmiset ovat ”onnellisia”? Koska he uskovat Jumalaan ja Kristukseen ja heitä lohduttaa se, että heillä on hyvä suhde Jumalaan (Joh. 3:36).
7. Miten meidän pitäisi suhtautua Saatanan maailmaan?
7 Suremmeko me henkilökohtaisesti Saatanan maailmassa rehottavaa epävanhurskautta? Mitä ajattelemme sydämessämme siitä, mitä tällä maailmalla on tarjottavana? Apostoli Johannes kirjoitti: ”Mikään maailmassa – lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen – ei ole Isästä.” (1. Joh. 2:16.) Mutta entä jos tajuamme, että omaa hengellisyyttämme jäytää ”maailman henki” eli liikkeelle paneva voima, joka hallitsee Jumalasta vieraantunutta ihmisyhteiskuntaa? Silloin meidän tulisi rukoilla hartaasti, tutkia Jumalan sanaa ja pyytää apua vanhimmilta. Onpa syy murheeseemme mikä hyvänsä, niin kun pääsemme lähemmäksi Jehovaa, ”saamme lohdutusta itsellemme”. (1. Kor. 2:12; Ps. 119:52; Jaak. 5:14, 15.)
Miten onnellisia ovatkaan ”lempeämieliset”!
8, 9. Mitä merkitsee olla lempeämielinen, ja miksi lempeämieliset ovat onnellisia?
8 ”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” (Matt. 5:5.) ”Lempeämielisyys” eli sävyisyys ei merkitse heikkoutta eikä ulkokultaista hyväntahtoisuutta (1. Tim. 6:11). Jos olemme lempeämielisiä, ilmaisemme sävyisyyttä tekemällä Jehovan tahdon ja hyväksymällä hänen ohjauksensa. Lempeämielisyys käy ilmi myös siitä, miten kohtelemme toisia uskovia ja muita ihmisiä. Tällainen sävyisyys on sopusoinnussa apostoli Paavalin neuvojen kanssa. (Lue Roomalaiskirjeen 12:17–19.)
9 Miksi lempeämieliset ovat onnellisia? ”Koska he tulevat perimään maan”, sanoi lempeämielinen Jeesus. Hän on maan pääasiallinen Perijä. (Ps. 2:8; Matt. 11:29; Hepr. 2:8, 9.) Mutta hänen lempeämieliset ”perijätoverinsa” pääsevät osallisiksi tuosta perinnöstä (Room. 8:16, 17). Lukuisat muut sävyisät ihmiset saavat nauttia ikuisesta elämästä Jeesuksen valtakunnan maallisella valta-alueella (Ps. 37:10, 11).
10. Miten lempeyden puute saattaa vaikuttaa palvelustehtäviimme ja suhteisiimme toisiin?
10 Meidän tulisi Jeesuksen tavoin olla lempeämielisiä. Mutta entä jos meidät tunnetaan riidanhaluisina ihmisinä? Hyökkäävä ja vihamielinen asenne voi saada toiset kaihtamaan meitä. Jos joku veli haluaa saada seurakunnassa vastuutehtäviä, tällainen asenne tekee hänestä pätemättömän niihin (1. Tim. 3:1, 3). Paavali kehotti Titusta muistuttamaan Kreetan kristittyjä jatkuvasti siitä, että heidän ei tule olla ”riidanhaluisia vaan järkeviä ja osoittaa kaikkea lempeyttä kaikkia ihmisiä kohtaan” (Tit. 3:1, 2). Miten suuri siunaus tällainen lempeys onkaan toisille!
He ”tuntevat vanhurskauden nälkää”
11–13. a) Mitä vanhurskauden nälän ja janon tunteminen merkitsee? b) Miten vanhurskauden nälkä ja jano tyydytetään?
11 ”Onnellisia ovat ne, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa, koska he tulevat kylläisiksi.” (Matt. 5:6.) Jeesus tarkoitti tässä ”vanhurskaudella” sitä, että tekee oikein mukautumalla Jumalan tahtoon ja käskyihin. Psalmista sanoi, että hän oli ”musertunut kaivatessaan” Jumalan vanhurskaita oikeudellisia päätöksiä (Ps. 119:20). Arvostammeko me vanhurskautta niin paljon, että tunnemme sen nälkää ja janoa?
12 Jeesus sanoi, että vanhurskauden nälkää ja janoa tuntevat olisivat onnellisia, koska he tulisivat ”kylläisiksi” eli heidän vanhurskauden nälkänsä ja janonsa tyydytettäisiin täysin. Tämä kävi mahdolliseksi vuoden 33 helluntain jälkeen, sillä Jehovan pyhä henki alkoi silloin ”antaa maailmalle vakuuttavaa todistetta – – vanhurskaudesta” (Joh. 16:8). Jumala henkeytti pyhän hengen välityksellä ihmisiä kokoamaan Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset, jotka ovat erittäin hyödyllisiä ”kurittamiseen vanhurskaudessa” (2. Tim. 3:16). Jumalan hengen avulla voimme myös ”pukea yllemme uuden persoonallisuuden, joka luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa” (Ef. 4:24). Eikö ole lohduttavaa tietää, että ne, jotka etsivät katuvaisina syntiensä anteeksiantoa Jeesuksen lunastusuhrin perusteella, voivat saavuttaa vanhurskaan aseman Jumalan edessä? (Lue Roomalaiskirjeen 3:23, 24.)
13 Jos meillä on maallinen toivo, vanhurskauden nälkämme ja janomme tyydytetään täysin, kun elämme ikuisesti maan päällä vanhurskaissa olosuhteissa. Mutta eläkäämme jo nyt, ennen kuin tuo aika koittaa, sopusoinnussa Jehovan normien kanssa. Jeesus sanoi: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” (Matt. 6:33.) Jos teemme niin, meillä on kädet täynnä jumalista työtä ja sydämemme täyttyy tosi onnellisuudella (1. Kor. 15:58).
Miksi ”armolliset” ovat onnellisia?
14, 15. Miten voimme osoittaa armoa, ja miksi ”armolliset” ovat onnellisia?
14 ”Onnellisia ovat armolliset, koska heille tullaan osoittamaan armoa.” (Matt. 5:7.) ”Armolliset” ovat myötätuntoisia ja sääliväisiä toisia kohtaan. Jeesus huojensi ihmeen avulla monien kärsimyksiä, koska hän sääli heitä (Matt. 14:14). Me voimme olla armollisia suomalla anteeksi niille, jotka rikkovat meitä vastaan, aivan niin kuin Jehova suo armollisesti anteeksi katuville (2. Moos. 34:6, 7; Ps. 103:10). Voimme osoittaa armoa myös ystävällisillä sanoillamme ja teoillamme, jotka tuottavat huojennusta ahdingossa oleville. Erinomainen tapa osoittaa armoa on kertoa toisille Raamatun totuuksista. Sääli ihmisjoukkoa kohtaan sai Jeesuksen ”opettamaan heille monia asioita” (Mark. 6:34).
15 Meillä on hyvä syy yhtyä Jeesuksen sanoihin: ”Onnellisia ovat armolliset, koska heille tullaan osoittamaan armoa.” Jos kohtelemme toisia armollisesti, he vastaavat todennäköisesti samalla tavoin. Saatamme havaita, että kun Jumala tuomitsee meidät, niin toisille osoittamamme armo vie voiton mistä tahansa epäsuotuisasta tuomiosta, jonka hän muutoin saattaisi langettaa meille (Jaak. 2:13). Vain armolliset saavat syntinsä anteeksi ja perivät ikuisen elämän (Matt. 6:15).
Miksi ”puhdassydämiset” ovat onnellisia?
16. Mitä merkitsee olla ”puhdassydäminen”, ja miten tällaiset ihmiset ”näkevät Jumalan”?
16 ”Onnellisia ovat puhdassydämiset, koska he tulevat näkemään Jumalan.” (Matt. 5:8.) Jos olemme ”puhdassydämisiä”, tuo puhtaus näkyy selvästi haluistamme, vaikuttimistamme ja siitä, mikä on meille tärkeää. Ilmaisemme ”rakkautta, joka lähtee puhtaasta sydämestä” (1. Tim. 1:5). Koska olemme sisäisesti puhtaita, tulemme ”näkemään Jumalan”. Tämä ei välttämättä merkitse Jehovan näkemistä kirjaimellisesti, sillä ”ei kukaan ihminen voi nähdä – – [Jumalaa] ja elää” (2. Moos. 33:20). Mutta koska Jeesus heijasti täydellisesti Jumalan persoonallisuutta, hän saattoi sanoa: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” (Joh. 14:7–9.) Me maan päällä olevat Jehovan palvojat voimme ”nähdä Jumalan” panemalla merkille, miten hän toimii hyväksemme (Job 42:5). Voidellut kristityt näkevät Jumalan suurenmoisimmassa merkityksessä, kun heidät herätetään kuolleista henkiolennoiksi ja he todella näkevät taivaallisen Isänsä (1. Joh. 3:2).
17. Miten puhdassydämisyys vaikuttaa meihin?
17 Koska puhdas sydän on moraalisesti ja hengellisesti tahraton, se ei viivy asioissa, jotka ovat Jehovan silmissä epäpuhtaita (1. Aik. 28:9; Jes. 52:11). Jos olemme puhdassydämisiä, puhtaus on tunnusomaista sanoillemme ja teoillemme, eikä Jehovan palveluksessamme ole mitään ulkokultaista.
”Rauhantekijöistä” tulee Jumalan poikia
18, 19. Miten ”rauhantekijät” toimivat?
18 ”Onnellisia ovat rauhantekijät, koska heitä tullaan kutsumaan ’Jumalan pojiksi’.” (Matt. 5:9.) ”Rauhantekijät” tunnetaan siitä, mitä he tekevät ja mitä eivät. Jos olemme sellaisia ihmisiä kuin Jeesuksella oli mielessään, rakastamme rauhaa emmekä ”maksa pahaa pahalla kenellekään”. Sen sijaan ”pyrimme aina siihen, mikä on hyvää toisille”. (1. Tess. 5:15.)
19 Jotta meidät voitaisiin lukea rauhantekijöiden joukkoon, meidän täytyy edistää aktiivisesti rauhaa. Rauhaa rakastavat ihmiset eivät tee mitään sellaista, mikä ”erottaa keskenään läheiset toisistaan” (Sananl. 16:28). Rauhantekijöinä pyrimme toiminnallamme edistämään ”rauhaa kaikkien kanssa” (Hepr. 12:14).
20. Ketkä ovat ”Jumalan poikia” nykyään, ja keistä muista tulee lopulta Jumalan lapsia?
20 Rauhantekijät ovat onnellisia, koska ”heitä tullaan kutsumaan ’Jumalan pojiksi’”. Jehova on ottanut uskolliset voidellut kristityt lapsikseen, ja he ovat ”Jumalan poikia”. Hänen lapsinaan heillä on jo läheinen suhde Jehovaan, koska he uskovat Kristukseen ja palvovat kokosydämisesti ”rakkauden ja rauhan Jumalaa”. (2. Kor. 13:11; Joh. 1:12.) Entä rauhaa rakastavat Jeesuksen ”muut lampaat”? Tuhatvuotiskauden aikana heillä on Jeesus ”Iankaikkisena Isänään”, mutta sen loputtua heistä tulee täydessä merkityksessä Jumalan lapsia, kun Jeesus alistuu Jehovan alaisuuteen. (Joh. 10:16; Jes. 9:6; Room. 8:21; 1. Kor. 15:27, 28.)
21. Miten toimimme, jos ”elämme hengen mukaan”?
21 Jos ”elämme hengen mukaan”, toiset näkevät heti meidän olevan rauhantekijöitä. Emme ”herätä kilpailuhenkeä toisissamme” emmekä ”ärsytä – – toisiamme”. (Gal. 5:22–26; New International Version.) Pyrimme sen sijaan ”säilyttämään rauhan kaikkien ihmisten kanssa” (Room. 12:18).
Onnellisia vaikka vainottuja
22–24. a) Mikä selittää niiden onnellisuuden, joita vainotaan vanhurskauden tähden? b) Mitä tarkastelemme kahdessa seuraavassa tutkittavassa kirjoituksessa?
22 ”Onnellisia ovat ne, joita on vainottu vanhurskauden tähden, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” (Matt. 5:10.) Jeesus laajensi tätä ajatusta sanomalla: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa; sillä siten he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.” (Matt. 5:11, 12.)
23 Kristityt osaavat odottaa, että yhtä lailla kuin muinaisia Jumalan profeettoja heitäkin häpäistään ja vainotaan ja heistä valehdellaan kaikenlaista pahaa – ja kaikki tämä ”vanhurskauden tähden”. Mutta kun kestämme tällaiset koetukset uskollisina, tunnemme tyydytystä siitä, että miellytämme ja kunnioitamme Jehovaa (1. Piet. 2:19–21). Kärsimyksemme eivät voi vähentää iloa, jota Jehovan palveleminen tuottaa meille nyt tai tulevaisuudessa. Ne eivät voi vähentää siitä koituvaa onnellisuutta, että saa hallita Kristuksen kanssa taivaallisessa Valtakunnassa tai elää ikuisesti tuon hallituksen maallisena alamaisena. Tällaiset siunaukset ovat osoitus Jumalan suosiosta, hyvyydestä ja anteliaisuudesta.
24 Vuorisaarnasta voidaan oppia paljon muutakin. Joitakin sen opetuksia tarkastellaan kahdessa seuraavassa tutkittavassa kirjoituksessa. Katsotaanpa, miten voimme noudattaa noita Jeesuksen Kristuksen opetuksia.
Mitä vastaisit?
• Miksi ”ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan”, ovat onnellisia?
• Mistä ”lempeämielisten” onnellisuus johtuu?
• Miksi kristityt ovat onnellisia, vaikka heitä vainotaan?
• Mikä Jeesuksen onnellisuusjulistus koskettaa sinua erityisesti?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 7]
Jeesuksen yhdeksän onnellisuusjulistuksen arvo ei ole vähentynyt.
[Kuva s. 8]
Erinomainen tapa osoittaa armoa on kertoa toisille Raamatun totuuksista.