Lukijoiden kysymyksiä

Raamatussa mainitaan ”Jasarin kirja” ja ”Jehovan sotien kirja” (Joos. 10:13; 4. Moos. 21:14). Näitä kahta kirjaa ei ole Raamatun kaanonissa. Olivatko ne henkeytettyjä kirjoituksia, jotka ovat kadonneet?

Ei ole mitään syytä ajatella, että nämä kaksi kirjaa olisi kirjoitettu Jumalan henkeytyksestä ja ne olisivat myöhemmin kadonneet. Henkeytetyt raamatunkirjoittajat viittasivat melko moniin muihin kirjoituksiin. Jotkin niistä saattavat olla osa Raamattua, mutta niistä käytettiin nimityksiä, jotka eivät ole nykylukijoille tuttuja. Esimerkiksi 1. Aikakirjan 29:29:ssä mainitaan ”näkijä Samuelin sanat”, ”profeetta Natanin sanat” ja ”näkyjennäkijä Gadin sanat”. Näillä saatetaan yhdessä viitata kirjoihin, jotka me tunnemme 1. ja 2. Samuelin kirjana, tai ehkäpä Tuomarien kirjaan.

Toisaalta joissakin tapauksissa voidaan puhua kirjoista, joilla on samankaltaiset nimet kuin Raamatun kirjoilla mutta jotka eivät kuulu Raamattuun. Esimerkkeinä voitaisiin mainita neljä muinaista kirjaa: ”Juudan kuninkaiden aikoja koskevien asioiden kirja”, ”Juudan ja Israelin kuninkaiden kirja”, ”Israelin kuninkaiden kirja” ja ”Israelin ja Juudan kuninkaiden kirja”. Vaikka nämä nimet saattavat kuulostaa samanlaisilta kuin niiden Raamatussa olevien kirjojen nimet, jotka me tunnemme 1. Kuninkaiden kirjana ja 2. Kuninkaiden kirjana, nuo neljä kirjaa eivät olleet henkeytettyjä eivätkä kuulu Raamatun kaanoniin. (1. Kun. 14:29; 2. Aik. 16:11; 20:34; 27:7.) Todennäköisesti ne olivat yksinomaan historiallisia kirjoituksia, jotka olivat saatavilla siihen aikaan, kun profeetta Jeremia ja Esra kirjoittivat Raamatussa olevat kertomuksensa.

Jotkut raamatunkirjoittajat tosiaan viittasivat olemassa olleisiin mutta henkeyttämättömiin historioihin tai dokumentteihin tai etsivät niistä tietoja. Esterin 10:2:ssa mainitaan ”Meedian ja Persian kuninkaiden aikojen asioita koskeva kirja”. Vastaavasti kun Luukas kirjoitti evankeliuminsa, hän oli ”tarkoin tutkinut kaiken alusta alkaen”. Tämä tarkoitti todennäköisesti sitä, että hän oli perehtynyt saatavilla olleisiin kirjallisiin lähteisiin kootessaan Jeesuksen sukuluetteloa, jonka voimme lukea hänen evankeliumistaan. (Luuk. 1:3; 3:23–38.) Vaikka Luukkaan tietolähteet eivät olleet henkeytettyjä, niin lopputulos, hänen evankeliuminsa, varmasti oli. Ja sen arvo on säilynyt meidän aikaamme asti.

Kysymyksessä mainitut kaksi kirjaa, ”Jasarin kirja” ja ”Jehovan sotien kirja”, olivat ilmeisesti silloisia dokumentteja, jotka eivät olleet henkeytettyjä. Sen vuoksi Jehova ei huolehtinut niiden säilymisestä. Raamatun viittaukset näihin kahteen kirjaan ovat johtaneet jotkut oppineet siihen päätelmään, että ne olivat runo- tai laulukokoelmia, joissa kerrottiin Israelin ja sen vihollisten välisistä selkkauksista. (2. Sam. 1:17–27.) Erään Raamatun tietosanakirjan mukaan nuo kirjat ovat voineet sisältää ”sellaisten muinaisessa Israelissa toimineiden ammattilaulajien tavanomaisen repertoaarin, jotka pitivät yllä Israelin eeppistä ja lyyristä perinnettä”. Jopa jotkut niistä miehistä, joita Jehova toisinaan käytti profeettoina tai näkyjennäkijöinä, tekivät muistiinmerkintöjä, joita Jehova ei henkeyttänyt eikä valinnut sisällytettäväksi Raamattuun, joka on nykyään ”hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen” (2. Tim. 3:16; 2. Aik. 9:29; 12:15; 13:22).

Vaikka Raamatussa mainitaan joitakin sellaisia kirjoja, jotka olivat käyttökelpoisia tietolähteitä, meidän ei pitäisi sen perusteella ajatella, että ne olivat henkeytettyjä. Jehova Jumala on kuitenkin huolehtinut kaikkien niiden kirjoitusten säilymisestä, jotka sisältävät ”Jumalamme sanan”, ja nämä kirjoitukset pysyvät ”ajan hämärään asti” (Jes. 40:8). Ne 66 kirjaa, jotka Jehova valitsi käytössämme olevaan Raamattuun, sisältävät kaiken tarpeellisen, jotta voisimme ”olla täysin päteviä, täydelleen varustautuneita kaikkeen hyvään työhön” (2. Tim. 3:16, 17).