Arvosta Jeesusta – Suurempaa Daavidia ja Suurempaa Salomoa
Arvosta Jeesusta – Suurempaa Daavidia ja Suurempaa Salomoa
”Katso, tässä on enemmän kuin Salomo.” (MATT. 12:42)
1, 2. Miksi oli inhimillisesti katsoen yllättävää, että Samuelin käskettiin voidella kuninkaaksi Daavid?
DAAVID ei näyttänyt kuninkaalta. Profeetta Samuelin silmissä hän oli vain nuori paimenpoika. Hänen kotikaupunkinsa Betlehem ei sekään ollut mitenkään huomattava. Se oli ”liian pieni päästäkseen Juudan tuhansien joukkoon” (Miika 5:2). Siitä huolimatta profeetta Samuel oli pian voiteleva tämän pienestä kaupungista olevan, näennäisesti merkityksettömän nuoren miehen Israelin tulevaksi kuninkaaksi.
2 Nuori Daavid ei ollut ensimmäinen poika, jota hänen isänsä Iisai tarjosi Samuelille voideltavaksi – ei myöskään toinen tai kolmas. Daavid, viimeinen kahdeksasta Iisaille syntyneestä pojasta, ei ollut edes paikalla, kun Samuel tuli Iisain taloon voitelemaan yhtä tuon uskollisen miehen pojista maan seuraavaksi kuninkaaksi. Daavid oli kuitenkin se, jonka Jehova oli valinnut, ja sillä oli ratkaiseva merkitys. (1. Sam. 16:1–10.)
3. a) Mikä on Jehovalle tärkeintä, kun hän tutkii ihmistä? b) Mikä alkoi vaikuttaa Daavidissa, kun hänet voideltiin?
3 Jehova näki jotakin, mitä Samuel ei pystynyt näkemään. Hän näki Daavidin sydämentilan, ja se oli hänelle mieluinen. Jumala ei arvioi ketään ulkonäön perusteella. Tärkeää on se, mitä ihminen on sisäisesti. (Lue 1. Samuelin kirjan 16:7.) Kun Samuel tajusi, että Jehova ei ollut valinnut ketään Iisain seitsemästä vanhemmasta pojasta, hän pyysi hakemaan nuorimman pojan laitumelta. Raamattu kertoo: ”Niinpä hän [Iisai] lähetti viestin ja pani hänet [Daavidin] tulemaan. Ja hän oli punertava, kaunissilmäinen ja komeannäköinen nuorukainen. Sitten Jehova sanoi: ’Nouse, voitele hänet, sillä tämä se on!’ Niinpä Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Jehovan henki alkoi vaikuttaa Daavidissa siitä päivästä lähtien.” (1. Sam. 16:12, 13.)
Daavid oli esikuva Kristuksesta
4, 5. a) Mainitse joitakin Daavidin ja Jeesuksen välisiä rinnakkaisuuksia. b) Miksi Jeesusta voidaan sanoa Suuremmaksi Daavidiksi?
4 Jeesus syntyi Betlehemissä, jossa myös Daavid oli syntynyt noin 1100 vuotta aiemmin. Monien silmissä Jeesuskaan ei näyttänyt kuninkaalta. Toisin sanoen hän ei ollut sellainen kuningas kuin monet Israelissa olisivat toivoneet. Jeesus oli kuitenkin Daavidin tavoin se, jonka Jehova oli valinnut. Jehova rakasti häntä kuten Daavidia (Luuk. 3:22). * Jeesuksestakin pitää paikkansa, että kun hänet voideltiin, ”Jehovan henki alkoi vaikuttaa” hänessä.
5 Daavidin ja Jeesuksen välillä on muitakin rinnakkaisuuksia. Daavidin petti hänen neuvonantajansa Ahitofel, ja Jeesuksen petti hänen apostolinsa Juudas Iskariot (Ps. 41:9; Joh. 13:18). Sekä Daavid että Jeesus tunsivat palavaa intoa Jehovan palvontapaikan puolesta (Ps. 27:4; 69:9; Joh. 2:17). Lisäksi Jeesus oli Daavidin perillinen. Ennen Jeesuksen syntymää enkeli sanoi hänen äidilleen: ”Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.” (Luuk. 1:32; Matt. 1:1.) Mutta koska kaikkien messiaanisten lupausten on määrä täyttyä Jeesuksessa, hän on paljon enemmän kuin Daavid. Hän on Suurempi Daavid, pitkään kaivattu messiaaninen Kuningas. (Joh. 7:42.)
Seuraa Paimen-Kuningasta
6. Millä tavoin Daavid oli hyvä paimen?
6 Jeesus on myös paimen. Millainen on hyvä paimen? Hän hoitaa, ruokkii ja vartioi laumaansa uskollisesti ja rohkeasti (Ps. 23:2–4). Daavid oli nuorena paimen, ja hän piti hyvää huolta isänsä lampaista. Kun lauma oli vaarassa, hän osoitti rohkeutta ja suojeli lampaita henkensä uhalla leijonalta ja karhulta (1. Sam. 17:34, 35).
7. a) Mikä valmisti Daavidia kuninkaan tehtäviin? b) Miten Jeesus osoittautui Hyväksi Paimeneksi?
7 Vuodet, jotka Daavid paimensi lampaita kedoilla ja kukkuloilla, valmistivat häntä niihin vaativiin tehtäviin ja velvollisuuksiin, joita Israelin kansan paimentaminen toisi tullessaan (Ps. 78:70, 71). * Jeesuskin on osoittautunut esimerkilliseksi paimeneksi. Hän saa voimaa ja ohjausta Jehovalta, kun hän paimentaa ”pientä laumaansa” ja ”muita lampaita” (Luuk. 12:32; Joh. 10:16). Siten Jeesus osoittautuu Hyväksi Paimeneksi. Hän tuntee laumansa niin hyvin, että hän kutsuu jokaista lammasta nimeltä. Hänen rakkautensa lampaita kohtaan on niin suuri, että ollessaan maan päällä hän kulutti itseään heidän hyväkseen. (Joh. 10:3, 11, 14, 15.) Jeesus saa Hyvänä Paimenena aikaan jotakin sellaista, mihin Daavid ei koskaan pystynyt. Hänen lunastusuhrinsa avasi ihmiskunnalle mahdollisuuden pelastua kuolemasta. Minkään voimatta estää hän ohjaa ”pienen laumansa” kuolemattomaan elämään taivaassa ja ”muut lampaansa” ikuiseen elämään vanhurskaassa uudessa maailmassa, jossa ei ole sudenkaltaisia saalistajia. (Lue Johanneksen 10:27–29.)
Seuraa voittoisaa Kuningasta
8. Miten Daavid osoittautui voittoisaksi kuninkaaksi?
8 Daavid oli kuninkaana päättäväinen soturi, joka suojeli Jumalan kansan maata, ja ”Jehova pelasti Daavidin aina, mihin tahansa tämä menikin”. Kansakunnan rajoja laajennettiin Daavidin johdolla ulottumaan Egyptinvirrasta Eufratvirtaan saakka. (2. Sam. 8:1–14.) Jehovan voimassa hänestä tuli mahtava hallitsija. Raamatussa sanotaan: ”Daavidin maine alkoi kantautua kaikkiin maihin, ja Jehova itse pani kauhun häntä kohtaan kaikkiin kansakuntiin.” (1. Aik. 14:17.)
9. Selitä, miten Jeesus oli tulevana Kuninkaana voittaja.
9 Kuningas Daavidin tavoin Jeesus oli maan päällä ollessaan peloton. Hän osoitti tulevana Kuninkaana valtansa demoneihin vapauttamalla ihmisiä niiden otteesta (Mark. 5:2, 6–13; Luuk. 4:36). Edes päävihollisella Saatana Panettelijalla ei ole otetta häneen. Jehovan tuella Jeesus voitti maailman, joka on Saatanan vallassa. (Joh. 14:30; 16:33; 1. Joh. 5:19.)
10, 11. Mikä on Jeesuksen tehtävä taivaallisena Soturi-Kuninkaana?
10 Noin 60 vuotta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen apostoli Johannes sai profeetallisen näyn Jeesuksesta taivaallisena Soturi-Kuninkaana. Johannes kirjoittaa: ”Katso: valkoinen hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi; ja hänelle annettiin kruunu, ja hän lähti voittoisana ja täydentääkseen voittonsa.” (Ilm. 6:2.) Valkoisella hevosella ratsastava on Jeesus. ”Hänelle annettiin kruunu” vuonna 1914, kun hänet asetettiin valtaistuimelle taivaallisen Valtakunnan Kuninkaaksi. Sen jälkeen ”hän lähti voittoisana”. Daavidin tavoin Jeesus on tosiaankin voittoisa kuningas. Pian sen jälkeen, kun hänet oli asetettu Jumalan valtakunnan Kuninkaaksi, hän voitti taistelussa Saatanan ja heitti hänet demoneineen alas maahan (Ilm. 12:7–9). Hänen voittoisa ratsastuksensa jatkuu, kunnes hän ”täydentää voittonsa” tuhoamalla Saatanan jumalattoman järjestelmän perusteellisesti. (Lue Ilmestyksen 19:11, 19–21.)
11 Daavidin tavoin Jeesus on kuitenkin myötätuntoinen kuningas, ja hän suojelee ”suuren joukon” Harmagedonin läpi (Ilm. 7:9, 14). Jeesuksen ja hänen 144 000:n kuolleista herätetyn perijätoverinsa hallinnon alaisuudessa tulee myös olemaan ”ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden” (Apt. 24:15). Niillä, jotka herätetään maan päälle, on mahdollisuus elää ikuisesti. Miten suurenmoinen tulevaisuus heitä odottaakaan! Päättäkäämme edelleen ”tehdä hyvää” ollaksemme elossa silloin, kun maa on täynnä Suuremman Daavidin vanhurskaita, onnellisia alamaisia (Ps. 37:27–29).
Salomo saa pyytämäänsä viisautta
12. Mitä Salomo rukoili?
12 Myös Daavidin poika Salomo oli esikuva Jeesuksesta. * Kun Salomosta tuli kuningas, Jehova ilmestyi hänelle unessa ja lupasi antaa hänelle, mitä tahansa hän pyytäisi. Salomo olisi voinut pyytää lisää rikkautta, valtaa tai pitempää elämää. Sen sijaan hän epäitsekkäästi pyysi Jehovalta: ”Anna minulle nyt viisautta ja tietoa voidakseni lähteä tämän kansan edellä ja voidakseni tulla, sillä kuka voisi tuomita tätä suurta kansaasi?” (2. Aik. 1:7–10.) Jehova vastasi Salomon rukoukseen. (Lue 2. Aikakirjan 1:11, 12.)
13. Millä tavoin Salomon viisaus oli vailla vertaa, ja mistä se oli lähtöisin?
13 Niin kauan kuin Salomo pysyi Jehovalle uskollisena, hänen viisaille sanoilleen ei löytynyt vertaa silloisessa maailmassa. Salomo ”pystyi puhumaan kolmetuhatta sananlaskua”. (1. Kun. 4:30, 32, 34.) Monet niistä kirjoitettiin muistiin, ja viisautta etsivät ihmiset pitävät niitä edelleen suuressa arvossa. Saban kuningatar tuli noin 2400 kilometrin päästä koettelemaan Salomon viisautta ”pulmallisilla kysymyksillä”. Salomon sanat ja hänen valtakuntansa hyvinvointi tekivät tähän kuningattareen suuren vaikutuksen. (1. Kun. 10:1–9.) Raamattu ilmaisee Salomon viisauden Lähteen sanomalla: ”Kaikki maan kansa etsi Salomon kasvoja kuullakseen hänen viisauttaan, jonka Jumala oli pannut hänen sydämeensä.” (1. Kun. 10:24.)
Seuraa viisasta Kuningasta
14. Millä tavoin Jeesus oli ”enemmän kuin Salomo”?
14 Vain yksi ihminen vei viisaudessa selvästi voiton Salomosta. Hän oli Jeesus Kristus, joka sanoi olevansa ”enemmän kuin Salomo” (Matt. 12:42). Jeesus puhui ”ikuisen elämän sanoja” (Joh. 6:68). Esimerkiksi vuorisaarnassa esitetään lisäpiirteitä joistakin Salomon sananlaskujen sisältämistä periaatteista. Salomo mainitsi useita seikkoja, jotka tuottavat Jehovan palvojalle onnellisuutta (Sananl. 3:13; 8:32, 33; 14:21; 16:20). Jeesus korosti, että tosi onnellisuuden saa vain asioista, jotka liittyvät Jehovan palvontaan ja Hänen lupaustensa täyttymiseen. Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” (Matt. 5:3.) Ne jotka noudattavat Jeesuksen opetuksiin sisältyviä periaatteita, pääsevät lähemmäksi Jehovaa, ”elämän lähdettä” (Ps. 36:9; Sananl. 22:11; Matt. 5:8). Kristus ilmentää ”Jumalan viisautta” (1. Kor. 1:24, 30). Jeesuksella Kristuksella on messiaanisena Kuninkaana ”viisauden – – henki” (Jes. 11:2).
15. Miten voimme hyötyä jumalisesta viisaudesta?
15 Miten voimme Suuremman Salomon seuraajina hyötyä jumalisesta viisaudesta? Koska Jehovan viisaus paljastuu hänen Sanastaan, meidän täytyy etsiä tuota viisautta tutkimalla huolellisesti Raamattua – erityisesti siihen kirjoitettuja Jeesuksen sanoja – ja miettimällä lukemaamme (Sananl. 2:1–5). Lisäksi meidän täytyy hellittämättä pyytää Jumalalta viisautta. Raamatussa vakuutetaan, että kun rukoilemme vilpittömästi apua, meille vastataan (Jaak. 1:5). Pyhän hengen avulla löydämme Jumalan sanasta viisauden helmiä, jotka voivat auttaa meitä kohtaamaan ongelmia ja tekemään viisaita ratkaisuja (Luuk. 11:13). Salomoa sanottiin myös ”kokoojaksi”, joka ”opetti kansalle jatkuvasti tietoa” (Saarn. 12:9, 10). Kristillisen seurakunnan Päänä Jeesuskin on kansansa kokooja (Joh. 10:16; Kol. 1:18). Siksi meidän on hyvä käydä seurakunnan kokouksissa, joissa saamme jatkuvasti opetusta.
16. Mikä yhtäläisyys on Salomon ja Jeesuksen välillä?
16 Salomo sai kuninkaana aikaan paljon. Hän organisoi maanlaajuisen rakennusohjelman: hän valvoi palatsien, teiden, vesijohtojen, varastokaupunkien, vaunukaupunkien ja ratsumiesten kaupunkien rakentamista (1. Kun. 9:17–19). Koko valtakunta hyötyi siitä, mitä hän rakennutti. Jeesuskin on rakentaja. Hän on rakentanut seurakuntansa ”kalliolle” (Matt. 16:18). Hän valvoo myös uudessa maailmassa tehtävää rakennustyötä (Jes. 65:21, 22).
Seuraa rauhan Kuningasta
17. a) Mikä oli tunnusomaista Salomon hallituskaudelle? b) Mitä Salomo ei pystynyt saamaan aikaan?
17 Nimi Salomo tulee ’rauhaa’ merkitsevästä sanajuuresta. Kuningas Salomo hallitsi Jerusalemin kaupungissa, jonka nimi merkitsee ’kaksinkertaisen rauhan omistusta’. Hänen 40-vuotisen hallituskautensa aikana Israelin kansa sai nauttia ennennäkemättömästä rauhasta. Raamatussa sanotaan noista vuosista: ”Juuda ja Israel asuivat turvassa kukin oman viiniköynnöksensä ja oman viikunapuunsa alla Danista Beersebaan asti kaikkina Salomon päivinä.” (1. Kun. 4:25.) Salomo ei kuitenkaan kaikessa viisaudessaan pystynyt vapauttamaan alamaisiaan sairauden, synnin ja kuoleman kahleista. Mutta Suurempi Salomo tulee vapauttamaan alamaisensa tästä kaikesta. (Lue Roomalaiskirjeen 8:19–21.)
18. Millaisista olosuhteista saamme nauttia kristillisessä seurakunnassa?
18 Meillä on kristillisessä seurakunnassa jo nyt rauhaisat olosuhteet. Saamme nauttia todellisesta hengellisestä paratiisista. Meillä on rauha Jumalan ja lähimmäisemme kanssa. Huomaa, mitä Jesaja ennusti siunauksista, joista saamme nauttia nykyään: ”Heidän on taottava miekkansa auranvantaiksi ja keihäänsä vesureiksi. Kansakunta ei nosta miekkaa kansakuntaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotaa.” (Jes. 2:3, 4.) Toimimalla sopusoinnussa Jumalan hengen kanssa edistämme hengellisen paratiisin kauneutta.
19, 20. Mitä syitä meillä on iloita?
19 Tulevaisuus on kuitenkin vielä parempi. Samalla kun tottelevaiset ihmiset nauttivat ennennäkemättömästä rauhasta Jeesuksen hallitusvallan alaisuudessa, heidät vähitellen ”vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta”, kunnes he saavuttavat inhimillisen täydellisyyden (Room. 8:21). Läpäistyään loppukoetuksen, joka on tuhatvuotisen hallituskauden päätyttyä, ”sävyisät saavat omistaa maan ja he iloitsevat suuresti rauhan runsaudesta” (Ps. 37:11; Ilm. 20:7–10). Kristuksen Jeesuksen hallinto vie tosiaankin voiton Salomon hallinnosta tavoilla, joita emme pysty vielä edes kuvittelemaan.
20 Israel iloitsi Mooseksen, Daavidin ja Salomon alaisuudessa, ja me iloitsemme Kristuksen hallitusvallan alaisuudessa jopa vielä enemmän (1. Kun. 8:66). Kiitos Jehovalle siitä, että hän on antanut meille ainosyntyisen Poikansa, joka on Suurempi Mooses, Daavid ja Salomo!
[Alaviitteet]
^ kpl 4 Nimi Daavid merkitsee luultavasti ’rakastettua’. Jeesuksen kasteen aikaan ja jälleen kirkastusnäyn yhteydessä Jehova puhui taivaasta ja sanoi Jeesusta ”rakkaaksi Pojakseen” (Matt. 3:17; 17:5).
^ kpl 7 Daavidista tuli toisaalta kuin luottavainen karitsa. Hän odotti Suurelta Paimenelta Jehovalta suojelusta ja ohjausta. ”Jehova on minun Paimeneni”, hän sanoi täysin luottavaisesti. ”Ei minulta mitään puutu.” (Ps. 23:1.) Johannes Kastaja ilmaisi Jeesuksen olevan ”Jumalan Karitsa” (Joh. 1:29).
^ kpl 12 On kiinnostavaa, että Salomon toinen nimi oli Jedidjah, joka merkitsee ’Jahin rakastamaa’ (2. Sam. 12:24, 25).
Osaatko selittää?
• Miten Jeesus on Suurempi Daavid?
• Miten Jeesus on Suurempi Salomo?
• Miksi arvostat Jeesusta, joka on Suurempi Daavid ja Suurempi Salomo?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 31]
Viisaus, jonka Salomo sai Jumalalta, oli esikuva Suuremman Salomon viisaudesta.
[Kuva s. 32]
Jeesuksen hallinto tulee viemään voiton Salomon ja Daavidin hallinnosta tavoilla, joita emme pysty edes kuvittelemaan.