Job piti Jehovan nimeä suuressa arvossa

”Olkoon Jehovan nimi jatkuvasti siunattu.” (JOB 1:21)

1. Kuka todennäköisesti kirjoitti Jobin kirjan ja milloin?

MOOSES oli noin 40-vuotias, kun hän faraon vihan vuoksi pakeni Egyptistä ja asettui asumaan Midianin maahan (Apt. 7:23). Siellä ollessaan hän ehkä kuuli koettelemuksista, joita läheisessä Usin maassa asuva Job koki. Kun Mooses ja Israelin kansa vuosia myöhemmin olivat erämaavaelluksensa loppuvaiheessa lähellä Usia, Mooses saattoi kuulla Jobin viimeisistä vuosista. Juutalaisen perimätiedon mukaan Mooses kirjoitti Jobin kirjan jolloinkin Jobin kuoleman jälkeen.

2. Millä tavoin Jobin kirja rohkaisee Jehovan nykyisiä palvelijoita?

² Jobin kirja vahvistaa Jumalan nykyisten palvelijoiden uskoa. Millä tavoin? Kertomus avaa silmiemme eteen taivaassa sattuneita tapahtumia, joilla on ollut kauaskantoinen merkitys, ja korostaa Jumalan kaikkeudensuvereeniutta koskevaa ensiarvoisen tärkeää kysymystä. Lisäksi kertomus Jobista syventää ymmärrystämme sen suhteen, mitä nuhteettomuuden säilyttämiseen sisältyy, ja auttaa meitä tajuamaan, miksi Jehova joskus antaa palvelijoidensa kärsiä. Jobin kirjasta ilmenee edelleen, että Saatana Panettelija on Jehovan Päävastustaja ja ihmiskunnan vihollinen. Tämä kirja osoittaa myös, että Jobin kaltaiset epätäydelliset ihmiset voivat pysyä uskollisina Jehovalle huolimatta ankarista koetuksista. Tarkastelemme nyt joitakin Jobin kirjassa kerrottuja tapahtumia.

Saatana koettelee Jobia

3. Mitä tiedämme Jobista, ja miksi Saatana otti hänet maalitaulukseen?

³ Job oli varakas ja vaikutusvaltainen patriarkka, jolla oli korkea moraali. Häntä ilmeisesti arvostettiin suuresti neuvonantajana, joka oli ystävä hädässä. Mikä tärkeintä, hän pelkäsi Jumalaa. Jobista sanotaan, että hän ”oli moitteeton ja oikeamielinen ja pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa”. Hänen jumalinen antaumuksensa – ei hänen varakkuutensa eikä vaikutusvaltansa – olikin syynä siihen, että hän joutui Saatana Panettelijan hyökkäysten kohteeksi. (Job 1:1; 29:7–16; 31:1.)

4. Mitä nuhteettomuus on?

⁴ Jobin kirjan johdannossa kerrotaan taivaallisesta kokouksesta, jossa enkelit asettuivat Jehovan eteen. Myös Saatana oli läsnä, ja hän esitti syytöksiä Jobia vastaan. (Lue Jobin 1:6–11.) Vaikka Saatana mainitsi Jobin omaisuuden, hän halusi ennen kaikkea asettaa kyseenalaiseksi Jobin nuhteettomuuden. Sanaan ”nuhteettomuus” sisältyy ajatus oikeamielisyydestä, moitteettomuudesta ja vanhurskaudesta. Raamatun kielessä ihmisen nuhteettomuus merkitsee sitä, että hän osoittaa Jehovaa kohtaan ehytsydämistä antaumusta.

5. Mitä Saatana väitti Jobista?

⁵ Saatana väitti, ettei Jobin harjoittama Jumalan palvonta perustunut haluun säilyttää nuhteettomuus vaan itsekkyyteen. Hän esitti, että Job olisi uskollinen Jehovalle vain niin kauan kuin tämä jatkaisi hänen palkitsemistaan ja suojelemistaan. Vastatakseen tähän syytökseen Jehova antoi Saatanan hyökätä tuon uskollisen miehen kimppuun. Niinpä Job sai yhden ainoan päivän aikana tietää menettäneensä koko karjansa, josta osa oli ryöstetty, osa tuhoutunut. Hänelle kerrottiin myös, että useimmat hänen palvelijoistaan oli surmattu ja hänen kymmenen lastaan olivat menettäneet henkensä. (Job 1:13–19.)  Mursiko Saatanan hyökkäys Jobin? Henkeytetty kertomus kuvailee, miten Job suhtautui kohtaamiinsa onnettomuuksiin: ”Jehova itse on antanut, ja Jehova itse on ottanut pois. Olkoon Jehovan nimi jatkuvasti siunattu.” (Job 1:21.)

6. a) Mitä tapahtui erään toisen taivaassa pidetyn kokouksen aikana? b) Ketkä Saatanalla oli mielessään, kun hän asetti kyseenalaiseksi Jobin nuhteettomuuden Jehovan edessä?

⁶ Myöhemmin taivaassa oli toinen kokous. Jälleen Saatana esitti syytöksiä Jobia vastaan ja sanoi: ”Nahka nahasta, ja kaiken, mitä ihmisellä on, hän antaa sielunsa puolesta. Ojennapa vaihteeksi kätesi ja koske hänen luuhunsa ja hänen lihaansa asti, ja katso, eikö hän kiroa sinua vasten kasvojasi.” Huomaa, että Saatana laajensi syytöstensä kohdetta. Sanomalla, että ”kaiken, mitä ihmisellä on, hän antaa sielunsa puolesta”, Panettelija asetti kyseenalaiseksi paitsi Jobin myös kenen tahansa sellaisen ”ihmisen” nuhteettomuuden, joka palvoo Jehovaa. Sen jälkeen Jumala antoi Saatanan lyödä Jobia tuskallisella sairaudella. (Job 2:1–8.) Jobin koettelemukset eivät kuitenkaan päättyneet siihen.

Jobin asenne

7. Millaista painetta Jobiin kohdistui?

⁷ Aluksi Jobin vaimo joutui kohtaamaan samat iskut kuin hänen miehensäkin. Lasten kuolema ja perheen omaisuuden menetys on varmasti ollut musertavaa. Hänestä on epäilemättä tuntunut pahalta nähdä miehensä kärsivän tuskallisesta sairaudesta. Hän huudahti Jobille: ”Vieläkö pysyt nuhteettomuudessasi? Kiroa Jumala ja kuole!” Sitten paikalle tuli kolme miestä – Elifas, Bildad ja Sofar – muka lohduttamaan Jobia. Todellisuudessa he turvautuivat petolliseen järkeilyyn ja osoittautuivat ”rasittaviksi lohduttajiksi”. Esimerkiksi Bildad vihjasi, että Jobin lapset olivat syyllistyneet väärintekoon ja ansaitsivat kohtalonsa. Elifas antoi ymmärtää, että Jobin kärsimykset olivat rangaistus menneistä synneistä. Hän jopa asetti kyseenalaiseksi sen, pitääkö Jumala nuhteettomuuden säilyttäjiä lainkaan arvossa. (Job 2:9, 11; 4:8; 8:4; 16:2; 22:2, 3.) Tällaisen kovan paineen alaisena Job pysyi nuhteettomana. Hän ei tosin menetellyt oikein siinä, että hän ”julisti oman sielunsa vanhurskaaksi pikemminkin kuin Jumalan” (Job 32:2). Silti hän pysyi kaiken aikaa uskollisena.

8. Miten Elihu on hyvä esimerkki niille, jotka nykyään neuvovat toisia?

⁸ Seuraavaksi kerrotaan Elihusta, joka hänkin oli tullut Jobin luo. Ensin hän kuunteli Jobin ja hänen kolmen toverinsa esittämiä perusteluja. Vaikka Elihu oli nuorempi kuin nuo neljä muuta miestä, hän osoitti suurempaa viisautta kuin he. Hän puhutteli Jobia ystävällisesti nimeltä. Elihu antoi Jobille kiitosta tämän rehtiydestä. Mutta hän sanoi myös, että Job oli keskittynyt liiaksi todistamaan omaa moitteettomuuttaan. Sitten hän vakuutti Jobille,  että Jumalan uskollisella palvelemisella on aina arvoa. (Lue Jobin 36:1, 11.) Tämä on erinomainen esimerkki niille, joiden täytyy neuvoa toisia nykyään. Elihu oli kärsivällinen, kuunteli tarkkaavaisesti, antoi kiitosta, kun se oli mahdollista, ja esitti rakentavia neuvoja. (Job 32:6; 33:32.)

9. Miten Jehova auttoi Jobia?

⁹ Lopuksi Job sai pelonsekaista kunnioitusta herättävän vieraan. Raamatussa kerrotaan: ”Jehova vastasi Jobille myrskytuulesta.” Hän esitti sarjan kysymyksiä, joiden välityksellä hän auttoi ystävällisesti mutta lujasti Jobia oikaisemaan ajatteluaan. Job otti ojennuksen vastaan halukkaasti ja myönsi: ”Minusta on tullut vähäpätöinen. – – [Minä] todella kadun tomussa ja tuhassa.” Puhuttuaan Jobille Jehova ilmaisi suuttumuksensa hänen kolmea toveriaan kohtaan, koska he eivät olleet ”puhuneet – – totuudenmukaisesti”. Jobin piti rukoilla heidän edestään. ”Ja Jehova itse peruutti Jobin vankeustilan, kun tämä rukoili tovereittensa puolesta, ja Jehova antoi lisäksi kaksin verroin kaikkea, mitä Jobilla oli ollut.” (Job 38:1; 40:4; 42:6–10.)

Miten syvästi rakastamme Jehovaa?

10. Miksi Jehova ei jättänyt huomiotta Saatanaa eikä tuhonnut häntä?

¹⁰ Jehova on maailmankaikkeuden Luoja, koko luomakunnan Suvereeni. Miksi hän ei sivuuttanut Saatanan syytöksiä? Jumala tiesi, ettei Saatanan jättäminen huomiotta eikä hänen tuhoamisensa ratkaisisi herätettyä kiistakysymystä. Saatana oli väittänyt, että Job – huomattava Jehovan palvelija – ei pysyisi uskollisena, jos hän menettäisi suotuisan taloudellisen asemansa. Jobin uskollisuus kesti koetuksen. Sitten Saatana väitti, että kuka tahansa ihminen kääntyisi pois Jumalasta, jos hän joutuisi kärsimään fyysisesti. Job joutui kärsimään, mutta hänen nuhteettomuutensa ei murtunut. Saatana osoittautui siis valehtelijaksi tuon uskollisen vaikkakin epätäydellisen ihmisen tapauksessa. Mitä voidaan sanoa muista Jumalan palvojista?

11. Miten Jeesus antoi täydellisen vastauksen Saatanan väitteisiin?

¹¹ Jokainen Jumalan palvelija, joka säilyttää nuhteettomuutensa huolimatta mistä tahansa Saatanan hänelle aiheuttamista vaikeuksista, osoittaa omalta osaltaan tuon säälimättömän vihollisen syytökset valheeksi. Jeesus tuli maan päälle ja antoi täydellisen vastauksen Saatanan väitteisiin. Hän oli täydellinen ihminen kuten ensimmäinen esi-isämme Aadam. Olemalla uskollinen kuolemaan saakka Jeesus todisti kiistattomasti, että Saatana on valehtelija ja että hänen syytöksensä ovat vääriä. (Ilm. 12:10.)

12. Mikä mahdollisuus ja velvollisuus on jokaisella Jehovan palvelijalla?

¹² Kaikesta huolimatta Saatana koettelee Jehovan palvojia edelleen. Jokaisella meistä on mahdollisuus ja velvollisuus todistaa omalla nuhteettomuudellamme, että palvelemme Jehovaa rakkaudesta, emme itsekkäistä syistä. Miten suhtaudumme tähän velvollisuuteen? Pidämme suurena kunniana olla uskollisia Jehovalle. On myös lohdullista tietää, että Jehova antaa meille voimaa kestää ja, kuten Jobin tapauksessa, asettaa koettelemuksillemme rajat (1. Kor. 10:13).

Saatana – uhmakas vastustaja ja luopio

13. Mitä yksityiskohtia Jobin kirja paljastaa Saatanasta?

¹³ Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa esitetään yksityiskohtia Saatanan häpeällisestä roolista Jehovan syyttäjänä ja ihmiskunnan  harhaanjohtajana, ja Kreikkalaisissa kirjoituksissa kerrotaan lisää siitä, miten Saatana vastustaa Jehovaa. Ilmestyskirjasta saamme tietää, miten Jehovan suvereenius saatetaan kunniaan ja Saatana lopulta tuhotaan. Jobin kirja täydentää tietojamme Saatanan kapinallisesta menettelystä. Kun Saatana tuli taivaassa pidettyihin kokouksiin, hän ei tullut niihin ylistämään Jehovaa. Hänellä oli vihamielinen asenne ja häijy tavoite. Syytettyään Jobia ja saatuaan luvan koetella häntä ”Saatana meni pois Jehovan kasvojen edestä”. (Job 1:12; 2:7.)

14. Miten Saatana suhtautui Jobiin?

¹⁴ Jobin kirja ilmaisee siis Saatanan olevan ihmiskunnan armoton vihollinen. Jobin 1:6:ssa ja 2:1:ssä mainittujen kahden taivaallisen kokouksen välissä oli tarkemmin ilmoittamaton aika, jonka kuluessa Jobia koeteltiin julmasti. Hänen uskollisuutensa ansiosta Jehova saattoi sanoa Saatanalle: ”Vieläkin hän [Job] pysyy nuhteettomuudessaan, vaikka sinä yllytät minut häntä vastaan nielaisemaan hänet syyttä.” Saatana ei kuitenkaan myöntänyt, että hänen väitteensä olivat osoittautuneet vääriksi. Päinvastoin hän vaati, että Job pantaisiin toiseen ankaraan kokeeseen. Hän koetteli Jobia sekä tämän menestyksen että puutteen aikana. Saatana ei selvästikään tunne lainkaan myötätuntoa hädänalaisia tai onnettomuuden uhreja kohtaan. Hän vihaa nuhteettomia ihmisiä. (Job 2:3–5.) Jobin uskollisuus osoitti kuitenkin Saatanan valehtelijaksi.

15. Mitä yhteistä nykyajan luopioilla on Saatanan kanssa?

¹⁵ Saatana oli ensimmäinen, josta tuli luopio. Nykyajan luopioilla on samanlaisia ominaispiirteitä kuin Saatanalla. Heidän mieltään saattaa myrkyttää kriittinen asenne yksittäisiä seurakunnan jäseniä, kristittyjä vanhimpia tai hallintoelintä kohtaan. Jotkut luopiot vastustavat Jumalan nimen Jehova käyttöä. Heitä ei kiinnosta saada tietoa Jehovasta eikä palvella häntä. Isänsä Saatanan tavoin luopiot kohdistavat hyökkäyksensä nuhteettomia ihmisiä vastaan. (Joh. 8:44.) Jehovan palvelijoilla on siis täysi syy pysyä heistä tyystin erossa (2. Joh. 10, 11).

Job piti Jehovan nimeä suuressa arvossa

16. Millainen asenne Jobilla oli Jehovaa kohtaan?

¹⁶ Job käytti ja ylisti Jehovan nimeä. Silloinkaan kun hän kuuli musertavan uutisen lastensa kuolemasta, hän ei syyttänyt Jumalaa mistään sopimattomasta. Vaikka hän erheellisesti sanoi tuon menetyksen johtuvan Jumalasta, hän piti silti Jehovan nimeä kunniassa. Myöhemmin Job esitti sananlaskumaista puhetta ja julisti: ”Katso! Jehovan pelko – se on viisautta, ja pahan hylkääminen on ymmärrystä.” (Job 28:28.)

17. Mikä auttoi Jobia säilyttämään nuhteettomuutensa?

¹⁷ Mikä auttoi Jobia säilyttämään nuhteettomuutensa?  Hän oli jo ennen onnettomuuksien tuloa selvästikin kehittänyt läheisen suhteen Jehovaan. Vaikka mikään ei osoita Jobin tienneen, että Saatana oli esittänyt syytöksiä Jehovaa vastaan, Job oli päättänyt pysyä uskollisena. Hän sanoi: ”Siihen asti kun henkeni heitän, en luovu nuhteettomuudestani!” (Job 27:5.) Miten Job loi tämän läheisen suhteen? Epäilemättä hän piti suuressa arvossa sitä, mitä hän oli kuullut Jumalan suhtautumisesta Abrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin, jotka olivat hänen kaukaisia sukulaisiaan. Ja tarkkailemalla luomakuntaa Job saattoi saada selville monia Jehovan ominaisuuksia. (Lue Jobin 12:7–9, 13, 16.)

18. a) Miten Job osoitti haluavansa miellyttää Jehovaa? b) Millä tavoin jäljittelemme Jobin erinomaista esimerkkiä?

¹⁸ Se mitä Job oppi, herätti hänessä halun miellyttää Jehovaa. Hän uhrasi säännöllisesti uhreja siltä varalta, että hänen perheensä jäsenet olisivat herättäneet toiminnallaan Jumalassa tyytymättömyyttä tai ”kironneet Jumalaa sydämessään” (Job 1:5). Jopa ankaran koetuksen aikana Job puhui yhä edelleen Jehovasta myönteisesti (Job 10:12). Hän on meille erinomainen esimerkki. Meidänkin täytyy hankkia säännöllisesti Jehovan ja hänen tarkoitustensa täsmällistä tuntemusta. Noudatamme tervettä rutiinia tutkimisessa, kokouksissa käymisessä, rukoilemisessa, hyvän uutisen saarnaamisessa ja muissa hengellisissä toimissa. Lisäksi teemme parhaamme mukaan tunnetuksi Jehovan nimeä. Ja samoin kuin Jobin nuhteettomuus miellytti Jehovaa, myös Jehovan nykyisten palvelijoiden nuhteettomuus ilahduttaa hänen sydämensä. Tätä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.

Muistatko?

• Mikä sai Saatana Panettelijan kiinnittämään huomionsa Jobiin?

• Mitä koetuksia Job kohtasi, ja miten hän reagoi?

• Mikä auttaa meitä säilyttämään Jobin tavoin nuhteettomuuden?

• Mitä Jobin kirja paljastaa meille Saatanasta?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 4]

Kertomus Jobista kohdistaa huomiomme ensiarvoisen tärkeään kysymykseen, joka koskee Jumalan kaikkeudensuvereeniutta.

[Kuva s. 6]

Millaiset tilanteet voisivat koetella sinun nuhteettomuuttasi?