Ikuinen elämä maan päällä – kristillinen toivo?

”[Jumala] pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole.” (ILM. 21:4)

1, 2. Mistä tiedämme, että monet ensimmäisen vuosisadan juutalaiset toivoivat saavansa elää ikuisesti maan päällä?

RIKAS ja huomattava nuori mies juoksi Jeesuksen luo, polvistui hänen eteensä ja kysyi: ”Hyvä Opettaja, mitä minun täytyy tehdä periäkseni ikuisen elämän?” (Mark. 10:17.) Missä tämä nuori mies sitten toivoi voivansa elää ikuisesti? Kuten edellisestä kirjoituksesta ilmeni, Jumala oli satoja vuosia aiemmin antanut juutalaisille toivon ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä maan päällä. Monet ensimmäisen vuosisadan juutalaiset luottivat edelleen tähän toivoon.

² Jeesuksen ystävällä Martalla oli ilmeisesti mielessä kuolleiden palauttaminen elämään maan päälle, kun hän sanoi kuolleesta veljestään: ”Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.” (Joh. 11:24.) Sen ajan saddukeukset tosin kielsivät ylösnousemuksen (Mark. 12:18). Eräässä kristillisen ajan ensimmäisten vuosisatojen juutalaisuudesta kertovassa kirjassa kuitenkin todetaan: ”Toiselta tai ensimmäiseltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua olevat kirjoitukset vahvistavat monien uskoneen siihen, että maailmanhistorian odotettuna käännekohtana edellisten sukupolvien kuolleet herätettäisiin eloon takaisin maan päälle.” (George Foot Moore: Judaism in the  First Centuries of the Christian Era.) Jeesusta lähestynyt rikas mies halusi saada ikuisen elämän maan päällä.

3. Mitä kysymyksiä tarkastellaan tässä kirjoituksessa?

³ Nykyään monet uskonnot ja raamatunoppineet väittävät, että toivo ikuisesta elämästä maan päällä ei ole kristillinen opetus. Useimmat ihmiset toivovat saavansa elää kuoleman jälkeen henkimaailmassa. Niinpä ilmaus ”ikuinen elämä” tuo monille Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten lukijoille aina ajatuksen elämästä taivaassa. Onko heidän käsityksensä oikea? Mitä Jeesus tarkoitti puhuessaan ikuisesta elämästä? Mitä hänen opetuslapsensa uskoivat? Tarjoavatko Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset toivon maan päällä saatavasta ikuisesta elämästä?

Ikuinen elämä ”uudelleen luomisessa”

4. Mitä on määrä tapahtua ”uudelleen luomisessa”?

⁴ Raamattu opettaa, että voidellut kristityt herätetään kuolleista hallitsemaan maata taivaasta käsin (Luuk. 12:32; Ilm. 5:9, 10; 14:1–3). Kun Jeesus puhui ikuisesta elämästä, hänellä ei kuitenkaan aina ollut mielessään vain tämä ryhmä. Ajattele, mitä hän sanoi opetuslapsilleen sen jälkeen kun rikas nuori mies oli kääntynyt pois murheellisena, koska häntä kehotettiin jättämään taakseen koko omaisuutensa ja ryhtymään Kristuksen seuraajaksi. (Lue Matteuksen 19:28, 29.) Jeesus sanoi apostoleilleen, että he tulisivat olemaan niiden joukossa, jotka hallitsisivat kuninkaina ja tuomitsisivat ”Israelin kahtatoista heimoa”, toisin sanoen ihmismaailmaa, joka ei kuulu tuohon taivaalliseen hallitsevaan luokkaan (1. Kor. 6:2). Hän puhui myös palkasta, jonka saa ”jokainen”, joka seuraa häntä. Nämäkin tulevat ”perimään ikuisen elämän”. Kaiken tämän on määrä tapahtua ”uudelleen luomisessa”.

5. Miten määrittelisit ”uudelleen luomisen”?

⁵ Mitä Jeesus tarkoitti ”uudelleen luomisella”? Vuoden 1992 kirkkoraamattu kääntää vastaavan alkukielen sanan ”uudeksi maailmaksi”. Se on käännetty myös ilmauksilla ”kun kaikki tehdään uudeksi” (The Jerusalem Bible) ja ”kaiken uudistaminen” (The Holy Bible—New International Version). Koska Jeesus käytti tätä ilmausta selittämättä sitä, hän ilmeisesti viittasi johonkin sellaiseen, mikä oli ollut juutalaisten toivona satojen vuosien ajan. Olosuhteet maan päällä luotaisiin uudelleen, niin että ne olisivat samanlaiset kuin Eedenin puutarhassa ennen kuin Aadam ja Eeva tekivät syntiä. Tässä uudelleen luomisessa täyttyy Jumalan lupaus: ”Minä luon uudet taivaat ja uuden maan.” (Jes. 65:17.)

6. Mitä vertaus lampaista ja vuohista opettaa meille ikuisen elämän toivosta?

⁶ Kertoessaan asiainjärjestelmän päättymisestä Jeesus puhui jälleen ikuisesta elämästä  (Matt. 24:1–3). Hän sanoi: ”Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu loistoisalle valtaistuimelleen. Ja kaikki kansakunnat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.” Ne jotka saavat epäsuotuisan tuomion, ”menevät ikuiseen pois karsiintumiseen, mutta vanhurskaat ikuiseen elämään”. Keitä ovat ”vanhurskaat”, jotka saavat ikuisen elämän? Niitä, jotka tukevat uskollisesti Kristuksen hengellävoideltuja ”veljiä”. (Matt. 25:31–34, 40, 41, 45, 46.) Koska voidellut on valittu taivaallisen Valtakunnan hallitsijoiksi, ”vanhurskaiden” täytyy olla tuon Valtakunnan maallisia alamaisia. Raamatussa ennustettiin, että Jehovan asettamalla Kuninkaalla ”on alamaisia merestä mereen ja Virrasta maan ääriin saakka” (Ps. 72:8). Nämä alamaiset saavat nauttia ikuisesta elämästä maan päällä.

Mitä Johanneksen evankeliumi osoittaa?

7, 8. Mistä kahdesta erilaisesta toivosta Jeesus puhui Nikodemokselle?

⁷ Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan Jeesus käytti edellä mainituissa tapauksissa ilmausta ”ikuinen elämä”. Johanneksen evankeliumissa on peräti 17 kohtaa, joissa Jeesus puhuu ikuisesta elämästä. Tarkastelemme nyt joitakin näistä kohdista nähdäksemme, mitä Jeesus sanoi toivosta elää ikuisesti maan päällä.

⁸ Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus puhui ikuisesta elämästä ensimmäiseksi Nikodemos-nimiselle fariseukselle. Hän sanoi Nikodemokselle: ”Jos joku ei synny vedestä ja hengestä, hän ei voi mennä Jumalan valtakuntaan.” Taivasten valtakuntaan menevien täytyy ”syntyä uudelleen”. (Joh. 3:3–5.) Jeesus ei lopettanut tähän vaan jatkoi puhumalla toivosta, joka on avoinna koko maailmalle. (Lue Johanneksen 3:16.) Jeesus viittasi siihen, että hänen voidelluilla seuraajillaan olisi toivo elää ikuisesti taivaassa ja muilla toivo elää ikuisesti maan päällä.

9. Mistä toivosta Jeesus puhui samarialaiselle naiselle?

⁹ Puhuttuaan Nikodemokselle Jerusalemissa Jeesus lähti pohjoiseen kohti Galileaa. Matkan varrella lähellä Sykarin kaupunkia Samariassa hän tapasi Jaakobinlähteellä erään naisen. Jeesus sanoi hänelle: ”Joka juo sitä vettä, jota minä annan hänelle, sen ei tule ikinä jano, vaan se vesi, jota annan hänelle, tulee hänessä vesilähteeksi, joka pulppuaa välittämään ikuista elämää.” (Joh. 4:5, 6, 14.) Tämä vesi edustaa Jumalan järjestelyjä ikuisen elämän antamiseksi takaisin koko ihmiskunnalle – myös niille, jotka tulevat asumaan maan päällä. Ilmestyskirjassa Jumalan itsensä esitetään sanovan: ”Jokaiselle janoavalle olen antava elämän veden lähteestä ilmaiseksi.” (Ilm. 21:5, 6; 22:17.) Jeesus puhui siis samarialaiselle naiselle ikuisesta elämästä, jonka saa voideltujen Valtakunnan perillisten lisäksi myös uskova ihmiskunta, jolla on maallinen toivo.

10. Mitä Jeesus kertoi uskonnollisille vastustajille ikuisesta elämästä sen jälkeen, kun hän oli parantanut erään miehen Betsatanlammikolla?

¹⁰ Seuraavana vuonna Jeesus oli jälleen Jerusalemissa. Siellä, Betsatanlammikolla, hän paransi erään sairaan miehen. Jeesus selitti juutalaisille, jotka arvostelivat hänen tekoaan, että ”Poika ei voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän”. Kerrottuaan heille, että Isä ”on antanut kaiken tuominnan Pojalle”, Jeesus sanoi: ”Joka kuulee minun sanani ja uskoo häntä, joka on lähettänyt minut, sillä on ikuinen elämä.” Lisäksi Jeesus sanoi: ”Tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat – – [Ihmisen Pojan] äänen ja tulevat esiin, hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa harjoittaneet tuomion ylösnousemukseen.” (Joh. 5:1–9, 19, 22, 24–29.) Jeesus kertoi häntä vainoaville juutalaisille, että  hän oli se, jonka Jumala oli asettanut toteuttamaan juutalaisten toivon saada ikuinen elämä maan päällä, ja että hän tekisi sen herättämällä kuolleet.

11. Mistä tiedämme, että Johanneksen 6:48–51:ssä olevat Jeesuksen sanat koskevat myös toivoa elää ikuisesti maan päällä?

¹¹ Galileassa tuhannet ihmiset, jotka halusivat Jeesuksen antavan heille ihmeen välityksellä leipää, alkoivat seurata häntä. Jeesus puhui heille toisenlaisesta leivästä, ”elämän leivästä”. (Lue Johanneksen 6:40, 48–51.) Hän sanoi: ”Leipä, jonka minä tulen antamaan, on minun lihani.” Jeesus ei antanut elämäänsä vain niiden puolesta, jotka hallitsisivat hänen kanssaan hänen taivaallisessa Valtakunnassaan, vaan myös ”maailman [lunastuskelpoisen ihmiskunnan] elämän puolesta”. ”Jos joku syö tätä leipää”, toisin sanoen uskoo Jeesuksen uhrin lunastusvoimaan, hänellä on ikuisen elämän odote. Lupaukseen ikuisesta elämästä sisältyi siis juutalaisilla pitkään ollut toivo elää ikuisesti maan päällä Messiaan hallituskauden aikana.

12. Mitä toivoa Jeesus tarkoitti sanoessaan vastustajille, että hän antaa lampailleen ikuisen elämän?

¹² Myöhemmin Jeesus sanoi Jerusalemissa pidetyssä vihkimisjuhlassa vastustajilleen: ”Te ette usko, koska ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille ikuisen elämän.” (Joh. 10:26–28.) Puhuiko Jeesus vain taivaallisesta elämästä, vai oliko hänellä mielessään myös ikuinen elämä maanpäällisessä paratiisissa? Jeesus oli vähän aiemmin lohduttanut seuraajiaan sanomalla: ”Älä pelkää, pieni lauma, sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.” (Luuk. 12:32.) Saman vihkimisjuhlan aikana Jeesus oli kuitenkin sanonut: ”Minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä tarhasta; nekin minun täytyy tuoda.” (Joh. 10:16.) Niinpä kun Jeesus puhui noille vastustajille, hänen sanansa koskivat sekä ”pienen lauman” toivoa taivaallisesta elämästä että miljoonien ”muiden lampaiden” toivoa ikuisesta elämästä maan päällä.

Toivo joka ei vaatinut selitystä

13. Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: ”Sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa”?

¹³ Kärsiessään kidutuspaalussa Jeesus sanoi jotain sellaista, mikä vahvisti kiistattomasti ihmiskunnan toivon. Hänen vierellään paalussa ollut pahantekijä pyysi: ”Jeesus, muista minua, kun pääset valtakuntaasi.”  Jeesus lupasi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 23:42, 43.) Koska tämä mies oli ilmeisesti juutalainen, hänelle ei tarvinnut selittää, mitä paratiisi tarkoittaa. Toivo saada elää tulevaisuudessa ikuisesti maan päällä oli hänelle tuttu.

14. a) Mikä osoittaa, että apostolien oli vaikea ymmärtää sitä, mitä Jeesus sanoi taivaallisesta toivosta? b) Mistä lähtien Jeesuksen seuraajat ymmärsivät selvästi taivaallisen toivon?

¹⁴ Se mitä Jeesus sanoi taivaallisesta toivosta, vaati kuitenkin selitystä. Kun hän kertoi opetuslapsilleen menevänsä taivaaseen valmistamaan heille sijaa, he eivät ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti. (Lue Johanneksen 14:2–5.) ”Minulla on vielä paljon sanottavaa teille”, hän kertoi heille myöhemmin, ”mutta te ette kykene kantamaan sitä nyt. Mutta kun se saapuu, totuuden henki, niin se opastaa teidät koko totuuteen.” (Joh. 16:12, 13.) Vasta sen jälkeen kun Jeesuksen seuraajat oli vuoden 33 helluntaina voideltu tuleviksi kuninkaiksi Jumalan hengellä, he tajusivat, että heidän valtaistuimensa olisivat taivaassa (1. Kor. 15:49; Kol. 1:5; 1. Piet. 1:3, 4). Taivaallisen perinnön toivo oli jotakin uutta, ja siitä tuli keskeinen aihe Kreikkalaisten kirjoitusten henkeytetyissä kirjeissä. Mutta vahvistavatko nämä kirjeet ihmiskunnan toivoa ikuisesta elämästä maan päällä?

Mitä henkeytetyissä kirjeissä sanotaan?

15, 16. Miten heprealaisille osoitettu henkeytetty kirje ja Pietarin sanat viittaavat toivoon ikuisesta elämästä maan päällä?

¹⁵ Kirjeessään heprealaisille apostoli Paavali puhutteli näitä uskontovereitaan sanoilla ”pyhät veljet, taivaallisesta kutsumisesta osalliset”. Hän kuitenkin sanoi myös, että Jumala on alistanut Jeesuksen alaisuuteen ”tulevan asutun maan”. (Hepr. 2:3, 5; 3:1.) ”Asutuksi maaksi” käännetty alkuperäinen sana tarkoittaa Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa aina ihmisten asuttamaa maata. Siksi ”tuleva asuttu maa” on maan päälle perustettava asiainjärjestelmä, jota Jeesus Kristus hallitsee. Jeesus toteuttaa silloin Jumalan lupauksen: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Ps. 37:29.)

¹⁶ Myös apostoli Pietari henkeytettiin kirjoittamaan ihmiskunnan tulevaisuudesta. Hän kirjoitti: ”Nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään.” (2. Piet. 3:7.) Mitä sitten tulee nykyisten hallitustaivaiden ja jumalattoman ihmisyhteiskunnan tilalle? (Lue 2. Pietarin kirjeen 3:13.) ”Uudet taivaat” eli Jumalan messiaaninen valtakunta ja ”uusi maa” eli tosi palvojien vanhurskas ihmisyhteiskunta.

17. Miten ihmiskunnan toivoa kuvaillaan Ilmestyksen 21:1–4:ssä?

¹⁷ Raamatun viimeinen kirja sisältää innostavan näyn täydellisyyteen kohotetusta ihmiskunnasta. (Lue Ilmestyksen 21:1–4.) Tämä on ollut uskovan ihmiskunnan toivo siitä saakka kun inhimillinen täydellisyys menetettiin Eedenin puutarhassa. Vanhurskaat ihmiset elävät paratiisissa maan päällä loputtomasti kokematta lainkaan vanhuutta. Tämä toivo perustuu vankasti Raamattuun – sekä Heprealaisiin että Kreikkalaisiin kirjoituksiin – ja se vahvistaa Jehovan uskollisia palvelijoita yhä edelleen. (Ilm. 22:1, 2.)

Osaatko selittää?

• Mitä Jeesus tarkoitti ”uudelleen luomisella”?

• Mistä Jeesus puhui Nikodemokselle?

• Minkä lupauksen Jeesus esitti pahantekijälle, joka oli paalussa hänen vierellään?

• Miten Heprealaiskirje ja Pietarin sanat vahvistavat toivon ikuisesta elämästä maan päällä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 8]

Lampaankaltaiset ihmiset saavat elää ikuisesti maan päällä.

[Kuvat s. 10]

Jeesus puhui toisille ikuisesta elämästä.