”Säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa”
”Säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa”
”Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (ROOM. 12:18)
1, 2. a) Minkä varoituksen Jeesus antoi seuraajilleen? b) Mistä voimme löytää neuvoja oikeasta tavasta suhtautua vastustukseen?
JEESUS varoitti seuraajiaan, että maailman kansat tulisivat vastustamaan heitä, ja kuolemaansa edeltäneenä iltana hän selitti siihen syyn. Hän sanoi apostoleilleen: ”Jos olisitte osa maailmasta, niin maailma olisi mieltynyt omaansa. Mutta koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa.” (Joh. 15:19.)
2 Apostoli Paavali tiesi omasta kokemuksestaan, että nämä Jeesuksen sanat pitävät paikkansa. Hän kirjoitti toisessa kirjeessään nuorelle toverilleen Timoteukselle: ”Sinä olet läheisesti seurannut minun opetustani, elämänkulkuani, tarkoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kestävyyttäni, vainojani, kärsimyksiäni.” Sitten Paavali lisäsi: ”Niin, kaikkia, jotka haluavat elää jumalista antaumusta osoittaen Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, tullaan myös vainoamaan.” (2. Tim. 3:10–12.) Rooman kristityille osoittamansa kirjeen 12. luvussa Paavali esitti viisaita neuvoja siitä, miten heidän pitäisi suhtautua vastustukseen. Voimme saada hänen sanoistaan opastusta tänä lopun aikana.
”Huolehtikaa siitä, mikä on hyvää”
3, 4. Miten Roomalaiskirjeen 12:17:n neuvoa voidaan soveltaa a) uskonnollisesti jakautuneessa kodissa, b) suhteissamme lähimmäisiin?
3 (Lue Roomalaiskirjeen 12:17.) Paavali selitti, että kun kohtaamme vihamielisyyttä, meidän ei tulisi maksaa samalla mitalla takaisin. Hänen neuvoaan on erityisen tärkeää noudattaa kodeissa, jotka ovat uskonnollisesti jakautuneita. Kristitty puoliso vastustaa kiusausta vastata epäystävälliseen sanaan tai tekoon epäystävällisyydellä. Siitä, että ”maksaa pahan pahalla”, ei koidu mitään hyvää. Se päinvastoin vain pahentaisi tilannetta.
4 Paavali suosittelee parempaa menettelyä: ”Huolehtikaa siitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä.” Jos vaimo reagoi ystävällisesti töykeisiin huomautuksiin, joita hänen miehensä esittää hänen uskonkäsityksistään, tulenarka tilanne saattaa hyvinkin laueta (Sananl. 31:12). Nykyään Betel-perheeseen kuuluva Carlos kertoo, miten hänen äitinsä voitti hänen isänsä voimakkaan vastustuksen olemalla huomaavainen ja pitämällä hyvää huolta kodista. ”Äiti kannusti meitä lapsia suhtautumaan isään aina kunnioittavasti. Hän vaati minua käymään isän kanssa keilaamassa, vaikka se ei ollut suosikkipelini. Mutta se sai isän hyvälle tuulelle.” Lopulta perheen isä alkoi tutkia Raamattua ja kävi kasteella. Mitä tulee siitä huolehtimiseen, ”mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä”, Jehovan todistajat ovat usein voittaneet ennakkoluuloja antamalla katastrofien aikana käytännön apua lähimmäisilleen.
Vastustuksen sulattaminen ”tulisilla hiilillä”
5, 6. a) Missä mielessä ”tulisia hiiliä” kasataan vihollisen pään päälle? b) Kerro paikallinen kokemus siitä, miten Roomalaiskirjeen 12:20:ssä olevan neuvon noudattaminen voi tuottaa hyviä tuloksia.
5 (Lue Roomalaiskirjeen 12:20.) Kun Paavali valitsi tämän jakeen sanoja, hänellä oli epäilemättä mielessään se, mitä sanotaan Sananlaskujen 25:21, 22:ssa: ”Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syötäväksi, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juotavaksi. Sillä hehkuvia hiiliä sinä kokoat hänen päänsä päälle, ja Jehova sinut palkitsee.” Roomalaiskirjeen 12. luvussa olevien neuvojen valossa näyttää epätodennäköiseltä, että Paavali olisi tarkoittanut tällaisten kuvaannollisten hiilien kokoamisella vastustajan rankaisemista tai häpäisemistä. Pikemminkin tuo sananlasku samoin kuin Paavalin roomalaisille kirjoittamat vastaavanlaiset sanat näyttävät viittaavan menetelmään, jota käytettiin muinoin metallien sulatuksessa. 1800-luvulla elänyt englantilainen tutkija Charles Bridges kirjoitti: ”Ympäröi taipumaton metalli ala- ja yläpuolelta: älä pelkästään pane sitä tulen ylle, vaan kasaa tulisia hiiliä sen päälle. Harva sydän on niin kova, ettei se sulaisi kärsivällisen, uhrautuvan ja palavan rakkauden väkevän voiman vaikutuksesta.”
6 ”Tulisten hiilten” tavoin huomaavaiset teot voivat saada vastustajien sydämen lämpenemään ja kenties sulattavat heidän vihamielisyytensä. Jehovan palvelijoiden huomaavaisuuden ansiosta ihmisten suhtautuminen heihin ja heidän saarnaamaansa raamatulliseen sanomaan voi muuttua suopeammaksi. Apostoli Pietari kirjoitti: ”Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansakuntien keskuudessa, jotta he siinä, missä he puhuvat teitä vastaan kuin olisitte pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne johdosta, joiden silminnäkijöitä he ovat, kirkastaisivat Jumalaa hänen tarkastuspäivänään.” (1. Piet. 2:12.)
”Säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa”
7. Mitä on se rauha, jonka Kristus jättää opetuslapsilleen, ja mitä sen pitäisi saada meidät tekemään?
7 (Lue Roomalaiskirjeen 12:18.) Viimeisenä iltana, jonka Jeesus vietti apostoliensa kanssa, hän sanoi heille: ”Minä jätän teille rauhan, annan teille oman rauhani.” (Joh. 14:27.) Rauha, jonka Kristus jättää opetuslapsilleen, on sisäistä tyyneyttä, jota he kokevat tuntiessaan, että Jehova Jumala ja hänen rakas Poikansa rakastavat heitä ja hyväksyvät heidät. Tämän sisäisen rauhan pitäisi saada meidät elämään rauhaisasti toisten kanssa. Aidot kristityt ovat rauhaa rakastavia ja rauhantekijöitä (Matt. 5:9).
8. Miten voimme olla rauhantekijöitä kotona ja seurakunnassamme?
8 Yksi tapa olla rauhantekijä perhepiirissä on se, että selvittää erimielisyydet mahdollisimman nopeasti sen sijaan, että antaisi tilanteiden paheta (Sananl. 15:18; Ef. 4:26). Tämä pitää paikkansa myös kristillisessä seurakunnassa. Apostoli Pietari yhdistää rauhaan pyrkimisen siihen, että pitää kielensä kurissa (1. Piet. 3:10, 11). Myös Jaakob, joka oli ensin antanut suoria neuvoja kielen oikeasta käytöstä sekä mustasukkaisuuden ja kilpailuhengen karttamisesta, kirjoitti: ”Ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea siveellisesti puhdas, sitten rauhaisa, järkevä, altis tottelemaan, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä, se ei tee puolueellisia erotuksia eikä ole ulkokultainen. Lisäksi rauhaa rakentaville kylvetään rauhallisissa olosuhteissa vanhurskauden hedelmän siemen.” (Jaak. 3:17, 18.)
9. Mitä meidän tulisi pitää mielessä, kun yritämme ”säilyttää rauhan kaikkien ihmisten kanssa”?
9 Roomalaiskirjeen 12:18:ssa olevien Paavalin sanojen mukaan ei riitä, että säilyttää rauhan perhepiirissä ja seurakunnassa. Hän sanoo, että meidän pitäisi ”säilyttää rauha kaikkien ihmisten kanssa”. Siihen sisältyvät naapurit, työtoverit, koulutoverit ja kenttäpalveluksessa tapaamamme ihmiset. Paavali liittää kuitenkin neuvoonsa sanat: ”Mikäli mahdollista, – – sikäli kuin se teistä riippuu.” Teemme siis kaiken, mitä järkevästi voimme, ”säilyttääksemme rauhan kaikkien ihmisten kanssa” tinkimättä kuitenkaan Jumalan vanhurskaista periaatteista.
Kosto kuuluu Jehovalle
10, 11. Missä mielessä ”annamme sijaa vihastukselle”, ja miksi tämä on sopivaa?
10 (Lue Roomalaiskirjeen 12:19.) Hillitsemme itsemme ”pahaa kärsiessämme” ja kohtelemme lempeästi niitäkin, jotka eivät suhtaudu työhömme ja sanomaamme suopeasti tai ovat suoranaisia vastustajia (2. Tim. 2:23–25). Paavali neuvoo, ettei kristittyjen tule kostaa itse vaan ”antaa sijaa vihastukselle”. Kenen vihastusta Paavali tarkoittaa? Hän ei varmaankaan voinut tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi päästää oma vihastuksemme valloilleen, vaan sitä, että annamme sijaa Jumalan vihastukselle. Kristittyinä tiedämme, ettei kostaminen kuulu meille. Psalmista kirjoitti: ”Jätä suuttumus sikseen ja hylkää vihastus, älä kiivastu, jottet siten vain tekisi pahaa.” (Ps. 37:8.) Ja Salomo neuvoi: ”Älä sano: ’Tahdon maksaa takaisin pahan.’ Pane toivosi Jehovaan, niin hän pelastaa sinut.” (Sananl. 20:22.)
11 Jos vastustajat aiheuttavat meille vahinkoa, on viisasta jättää Jehovan asiaksi rangaista heitä omana aikanaan, jos hän näkee sen sopivaksi. Paavali osoitti, että hänellä oli mielessään nimenomaan Jehovan vihastus, kun hän lisäsi: ”On kirjoitettu: ’Minun on kosto, minä olen maksava takaisin, sanoo Jehova.’ ” (Vrt. 5. Moos. 32:35.) Jos yrittäisimme itse kostaa, toimisimme julkeasti eli tekisimme sellaista, minkä Jehova on varannut omaksi oikeudekseen. Osoittaisimme lisäksi, ettemme luota Jehovan lupaukseen: ”Minä olen maksava takaisin.”
12. Milloin ja miten Jehovan vihastus paljastuu?
12 Paavali oli sanonut Roomalaiskirjeessään aiemmin: ”Jumalan vihastus paljastuu taivaasta kaikkea niiden ihmisten jumalattomuutta ja epävanhurskautta vastaan, jotka tukahduttavat totuuden epävanhurskaalla tavalla.” (Room. 1:18.) Jehovan vihastus paljastuu taivaasta hänen Poikansa välityksellä ”suuren ahdistuksen” aikana (Ilm. 7:14). Se tulee olemaan ”todiste Jumalan vanhurskaasta tuomiosta”, kuten Paavali eräässä toisessa henkeytetyssä kirjeessään selitti: ”Tällöin otetaan lukuun se, että Jumalan puolelta on vanhurskasta maksaa takaisin ahdistusta niille, jotka aiheuttavat ahdistusta teille, mutta teille ahdistusta kärsiville huojennusta meidän kanssamme Herran Jeesuksen ilmestyessä taivaasta voimallisten enkeliensä kanssa liekehtivässä tulessa, kun hän tuottaa koston niille, jotka eivät tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele Herraamme Jeesusta koskevaa hyvää uutista.” (2. Tess. 1:5–8.)
Pahan voittaminen hyvällä
13, 14. a) Miksi emme ole yllättyneitä, kun kohtaamme vastustusta? b) Miten voimme siunata niitä, jotka vainoavat meitä?
13 (Lue Roomalaiskirjeen 12:14, 21.) Koska luotamme siihen, että Jehova täyttää tarkoituksensa, voimme huoletta keskittyä häneltä saamaamme työhön, ”valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamiseen ”koko asutussa maassa” (Matt. 24:14). Tiedämme tämän kristillisen toiminnan suututtavan vihollisiamme, sillä Jeesus varoitti: ”Te tulette olemaan kaikkien kansakuntien vihan kohteita minun nimeni vuoksi.” (Matt. 24:9.) Siksi emme ole yllättyneitä emmekä lannistu, kun kohtaamme vastustusta. Apostoli Pietari kirjoitti: ”Rakkaat, älkää oudoksuko keskuudessanne olevaa paloa, joka tapahtuu teille koettelemukseksi, ikään kuin teille sattuisi jotakin outoa. Päinvastoin iloitkaa jatkuvasti, koskapa olette osallisia Kristuksen kärsimyksiin.” (1. Piet. 4:12, 13.)
14 Sen sijaan, että tuntisimme vihamielisyyttä vainoojiamme kohtaan, yritämme välittää heille tietoa, koska tajuamme joidenkin heistä ehkä toimivan tietämättömyydestä (2. Kor. 4:4). Pyrimme noudattamaan Paavalin neuvoa: ”Siunatkaa jatkuvasti niitä, jotka vainoavat; siunatkaa älkääkä kirotko.” (Room. 12:14.) Yksi tapa siunata vastustajia on rukoilla heidän puolestaan. Jeesus sanoi vuorisaarnassaan: ”Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne, tehkää alati hyvää teitä vihaaville, siunatkaa yhä uudelleen niitä, jotka kiroavat teitä, rukoilkaa jatkuvasti niiden puolesta, jotka loukkaavat teitä.” (Luuk. 6:27, 28.) Apostoli Paavali tiesi omasta kokemuksestaan, että vainoojasta voi tulla Kristuksen uskollinen opetuslapsi ja Jehovan innokas palvelija (Gal. 1:13–16, 23). Eräässä toisessa kirjeessä Paavali sanoi: ”Kun meitä herjataan, me siunaamme; kun meitä vainotaan, me kestämme; kun meitä parjataan, me pyydämme suopeutta.” (1. Kor. 4:12, 13.)
15. Mikä on paras tapa voittaa paha hyvällä?
15 Niinpä tosi kristitty noudattaa Roomalaiskirjeen 12. luvun viimeisen jakeen neuvoa: ”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita jatkuvasti paha hyvällä.” Kaikki paha on alkuisin Saatana Panettelijasta (Joh. 8:44; 1. Joh. 5:19). Apostoli Johannekselle annetussa ilmestyksessä Jeesus paljasti, että hänen voidellut veljensä ovat ”voittaneet hänet [Saatanan] Karitsan veren takia ja todistamisensa sanan takia” (Ilm. 12:11). Tämä osoittaa, että paras tapa voittaa Saatana ja se paha vaikutus, joka hänellä on nykyiseen asiainjärjestelmään, on tehdä hyvää osallistumalla todistustyöhön, Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen.
Iloitseminen toivossa
16, 17. Mitä Roomalaiskirjeen 12. luku on opettanut meille siitä, a) miten meidän pitäisi käyttää elämämme, b) miten haluamme toimia seurakunnassa, c) miten meidän pitäisi kohdella niitä, jotka vastustavat uskoamme?
16 Paavalin roomalaiskristityille osoittaman kirjeen 12. luvun lyhyt tarkastelumme on muistuttanut meitä monista asioista. Olemme oppineet, että Jehovan vihkiytyneinä palvelijoina meidän pitäisi olla alttiita uhraamaan uhreja. Jumalan henki saa meidät tekemään sen halukkaasti, koska olemme järjenkykyjemme avulla tulleet vakuuttuneiksi siitä, että se on Jumalan tahto. Olemme hengestä palavia ja käytämme erilaisia lahjojamme innokkaasti. Palvelemme nöyrin ja vaatimattomin mielin ja teemme kaikkemme säilyttääksemme kristillisen ykseytemme. Noudatamme vieraanvaraisuutta ja osoitamme aitoa myötätuntoa.
17 Roomalaiskirjeen 12. luku antaa meille runsaasti neuvoja myös siitä, miten meidän pitäisi suhtautua vastustukseen. Meidän ei pidä maksaa samalla mitalla. Meidän tulisi yrittää voittaa vastustus huomaavaisin teoin. Sikäli kuin on mahdollista meidän pitäisi pyrkiä elämään rauhaisasti kaikkien ihmisten kanssa, rikkomatta kuitenkaan Raamatun periaatteita. Tämä soveltuu perhepiirissä, seurakunnassa ja suhteissa naapureihin samoin kuin työssä, koulussa ja kenttäpalveluksessa. Silloinkin kun kohtaamme suoranaista vihamielisyyttä, teemme parhaamme pahan voittamiseksi hyvällä pitäen mielessä, että kosto kuuluu Jehovalle.
18. Mitkä kolme kehotusta annetaan Roomalaiskirjeen 12:12:ssa?
18 (Lue Roomalaiskirjeen 12:12.) Kaikkien näiden viisaiden ja käytännöllisten neuvojen lisäksi Paavali esittää vielä kolme kehotusta. Koska emme voisi mitenkään toteuttaa edellä esitettyjä neuvoja ilman Jehovan apua, Paavali kehottaa ”olemaan hellittämättömiä rukouksessa”. Sen avulla voimme noudattaa hänen neuvoaan ”kestäkää ahdistuksessa”. Lopuksi meidän täytyy pitää mielemme kohdistettuna Jehovan lupaamaan tulevaisuuteen ja ”iloita toivossa” – ikuisen elämän toivossa – toteutuupa se taivaassa tai maan päällä.
Kertaukseksi
• Miten meidän tulisi suhtautua vastustukseen?
• Millä alueilla meidän pitäisi pyrkiä olemaan rauhantekijöitä ja miten?
• Miksi meidän ei tulisi yrittää itse kostaa?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 8]
Käytännön avun antaminen saattaa hälventää lähimmäistemme ennakkoluuloja.
[Kuva s. 9]
Pyritkö olemaan rauhantekijä seurakunnassa?