Arvosta paikkaasi seurakunnassa

”Jumala on asettanut jäsenet ruumiiseen, kunkin niistä, niin kuin hän on tahtonut.” (1. KOR. 12:18)

1, 2. a) Mikä osoittaa, että jokaiselle on seurakunnassa paikka, jota hän voi arvostaa? b) Mitä kysymyksiä tarkastelemme tässä kirjoituksessa?

MUINAISEN Israelin päivistä lähtien seurakunta on ollut se järjestely, jonka välityksellä Jehova on ravinnut palvelijoitaan hengellisesti ja antanut heille opastusta. Esimerkiksi israelilaisten kukistettua Ain kaupungin Joosua luki ääneen ”koko Israelin seurakunnan” edessä ”kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niin kuin lain kirjaan on kirjoitettu” (Joos. 8:34, 35).

² Ensimmäisellä vuosisadalla apostoli Paavali sanoi kristitylle vanhimmalle Timoteukselle, että kristillinen seurakunta oli ”Jumalan huonekunta” ja ”totuuden pylväs ja tuki” (1. Tim. 3:15). Nykyään Jumalan ”huonekunta” on tosi kristittyjen maailmanlaajuinen veljesseura. Paavali vertaa ensimmäisen korinttilaisille kirjoittamansa henkeytetyn kirjeen 12. luvussa seurakuntaa ihmisruumiiseen. Hän selittää, että vaikka kukin jäsen palvelee eri tehtävässä, kaikkia tarvitaan. Paavali kirjoittaa: ”Jumala on asettanut jäsenet ruumiiseen, kunkin niistä, niin kuin hän on tahtonut.” Paavali jopa toteaa, että ”ne ruumiin osat, joiden ajattelemme olevan vähemmän kunniallisia, me ympäröimme runsaammalla kunnialla”. (1. Kor. 12:18, 23.) Kenenkään oikeamielisen  kristityn asema Jumalan huonekunnassa ei siis ole parempi tai huonompi kuin toisen uskollisen kristityn. Se on vain erilainen. Miten sitten voimme löytää paikkamme Jumalan järjestelyssä ja arvostaa sitä? Mitkä tekijät voivat vaikuttaa siihen, mikä on paikkamme seurakunnassa? Ja mitä voimme tehdä, jotta ”edistymisemme olisi ilmeinen kaikille”? (1. Tim. 4:15.)

Miten osoitamme arvostavamme paikkaamme?

3. Mikä on yksi tapa löytää paikkamme seurakunnassa ja osoittaa arvostavamme sitä?

³ Yksi tapa löytää paikkamme seurakunnassa ja osoittaa arvostavamme sitä on se, että olemme täysin yhteistoiminnassa ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” ja sitä edustavan hallintoelimen kanssa. (Lue Matteuksen 24:45–47.) Meidän täytyy tutkia itseämme sen suhteen, miten otamme vastaan orjaluokalta tulevan ohjauksen. Olemme vuosien varrella saaneet selviä ohjeita esimerkiksi pukeutumisesta ja muusta ulkoasusta sekä virkistäytymisestä samoin kuin varoituksia internetin sopimattomasta käytöstä. Noudatammeko tarkasti näitä hyviä neuvoja, joiden ansiosta voimme olla hengellisesti suojassa? Entä miten suhtaudumme kehotukseen pitää säännöllisesti perheen yhteinen palvontailta? Olemmeko ottaneet tuon neuvon noudattamisen sydämen asiaksemme? Jos olemme naimattomia, varaammeko aikaa henkilökohtaiseen Raamatun tutkimiseen? Mikäli noudatamme orjaluokan ohjausta, Jehova siunaa meitä yksilöinä ja perheinä.

4. Mitä meidän tulisi ottaa huomioon tehdessämme ratkaisuja henkilökohtaisissa asioissa?

⁴ Jotkut voivat pitää esimerkiksi virkistäytymistä ja ulkoasua henkilökohtaisina asioina. Vihkiytyneen kristityn, joka arvostaa paikkaansa seurakunnassa, ei kuitenkaan pitäisi tehdä ratkaisuja ainoastaan oman mieltymyksensä perusteella. Hänen tulee ottaa huomioon erityisesti Jehovan näkemys, joka ilmaistaan hänen Sanassaan, Raamatussa. Sen sanoman pitäisi olla jalkamme lamppu ja valo meidän tiellemme (Ps. 119:105). Meidän on viisasta ottaa huomioon myös se, miten henkilökohtaisissa asioissa tekemämme ratkaisut vaikuttavat palvelukseemme ja toisiin ihmisiin, niin seurakunnan sisä- kuin ulkopuolellakin. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 6:3, 4.)

5. Miksi meidän tulee varoa riippumattomuuden henkeä?

⁵ ”Henki, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden pojissa”, on levinnyt niin laajalle, että se on kuin ilma, jota hengitämme (Ef. 2:2). Tämä henki voi saada meidät ajattelemaan, ettemme tarvitse ohjausta Jehovan järjestöltä. Emme varmasti halua olla samanlaisia kuin Diotrefes, joka ”ei ottanut – – [apostoli Johannekselta] mitään kunnioittaen vastaan” (3. Joh. 9, 10). Meidän täytyy varoa, ettei meissä kehittyisi riippumattomuuden henkeä. Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa (4. Moos. 16:1–3). Meidän tulisi päinvastoin arvostaa mahdollisuuttamme olla yhteistoiminnassa orjaluokan kanssa. Ja eikö meidän tulisi pyrkiä olemaan tottelevaisia ja alistuvaisia niille, jotka ottavat johdon paikallisessa seurakunnassamme? (Lue Heprealaiskirjeen 13:7, 17.)

6. Miksi meidän tulisi tarkastella omia olosuhteitamme?

⁶ Voimme osoittaa arvostavamme paikkaamme seurakunnassa myös siten, että tarkastelemme huolellisesti omia olosuhteitamme ja teemme kaikkemme ”pitääksemme palvelustamme kunniassa” ja tuottaaksemme ylistystä Jehovalle (Room. 11:13). Jotkut voivat toimia vakituisina tienraivaajina. Toiset palvelevat eri puolilla maailmaa kokoaikaisina erikoispalvelijoina, muun muassa lähetystyöntekijöinä, matkavalvojina tai Betel-perheen jäseninä. Monet  veljet ja sisaret auttavat valtakunnansalien rakentamisessa. Valtaosa Jehovan palvelijoista huolehtii parhaansa mukaan perheensä hengellisistä tarpeista ja osallistuu innokkaasti kenttäpalvelukseen joka viikko. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:23, 24.) Voimme luottaa siihen, että kun kulutamme alttiisti voimiamme Jumalan palveluksessa ja teemme parhaamme palvellaksemme häntä kokosieluisesti, meillä on aina paikka hänen järjestelyssään.

Paikkaamme vaikuttavia tekijöitä

7. Miten olosuhteemme voivat vaikuttaa paikkaamme seurakunnassa?

⁷ Meidän on tärkeää tutkia huolellisesti olosuhteitamme, koska paikkamme seurakunnassa riippuu osittain siitä, mitä meidän on mahdollista tehdä. Esimerkiksi veljen asema seurakunnassa on jossain määrin erilainen kuin sisaren. Myös ikä, terveys ja muut tekijät vaikuttavat siihen, mitä voimme Jehovan palveluksessa tehdä. Sananlaskujen 20:29:ssä sanotaan: ”Nuorten miesten kauneutena on heidän voimansa, ja vanhojen miesten komeutena on heidän harmaapäisyytensä.” Seurakunnan nuoremmat jäsenet saattavat nuoruuden tarmonsa vuoksi kyetä tekemään fyysisesti enemmän, kun taas iäkkäämmät hyödyttävät suuresti seurakuntaa viisautensa ja kokemuksensa ansiosta. Meidän täytyy myös pitää mielessämme, että mitä ikinä voimmekin tehdä Jehovan järjestössä, se johtuu hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään (Apt. 14:26; Room. 12:6–8).

8. Miten oma halumme vaikuttaa siihen, mitä teemme seurakunnassa?

⁸ Erästä tekijää, joka vaikuttaa paikkaamme seurakunnassa, voitaisiin valaista seuraavalla esimerkillä. Perheessä on kaksi nuorta tyttöä, ja molemmilta päättyy koulu. Heillä on samanlaiset olosuhteet. Vanhemmat ovat parhaansa mukaan kannustaneet heitä molempia tavoittelemaan koulun jälkeen vakituista tienraivausta. Koulun päätyttyä toinen aloittaa tienraivauksen kun taas toinen menee kokopäivätyöhön. Miksi he tekivät erilaiset ratkaisut? Kyse oli halusta. Kumpikin teki lopulta, mitä halusi tehdä. Eikö sama pidä paikkansa useimmista meistä? Meidän täytyy ajatella vakavasti, mitä haluaisimme tehdä Jumalan palveluksessa. Voimmeko tehdä nykyistä enemmän, vaikka meidän pitäisikin sen vuoksi muuttaa olosuhteitamme? (2. Kor. 9:7.)

9, 10. Miten meidän tulisi toimia, jos meiltä puuttuu motivaatiota tehdä enemmän Jehovan palveluksessa?

⁹ Entä jos meiltä puuttuu motivaatiota tehdä enemmän Jehovan palveluksessa ja olemme seurakunnassa taipuvaisia lähinnä seuraamaan sivusta? Filippiläisille lähettämässään kirjeessä Paavali sanoo: ”Jumala on se, joka mielisuosionsa tähden vaikuttaa teissä sekä tahtomisen että toimimisen.” Jehova voi tosiaan vaikuttaa ”tahtomiseemme” eli haluumme. (Fil. 2:13; 4:13.)

¹⁰ Eikö meidän siksi pitäisi pyytää Jehovalta, että hän herättäisi meissä halun tehdä hänen tahtonsa? Muinaisen Israelin kuningas Daavid teki juuri niin. Hän rukoili: ”Saata minut tuntemaan omat tiesi, oi Jehova, opeta minulle omat polkusi. Saata minut vaeltamaan totuudessasi ja opeta minua, sillä sinä olet pelastukseni Jumala. Sinuun  olen pannut toivoni kaiken päivää.” (Ps. 25:4, 5.) Voimme toimia Daavidin tavoin rukoilemalla, että Jehova herättäisi meissä halun tehdä sitä, mikä miellyttää häntä. Kun mietimme, mitä Jehova Jumala ja hänen Poikansa ajattelevat siitä, mitä teemme palvellessamme heidän etujaan, sydämemme täyttyy arvostuksesta heitä kohtaan (Matt. 26:6–10; Luuk. 21:1–4). Tämä kiitollisuuden tunne voi saada meidät anomaan Jehovalta, että hän herättäisi meissä halun edistyä hengellisesti. Profeetta Jesajalla oli esimerkillinen asenne, jollaista meidänkin tulisi kehittää. Kun hän kuuli Jehovan äänen kysyvän: ”Kenet minä lähetän, ja kuka menee meidän puolestamme?” hän vastasi: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” (Jes. 6:8.)

Miten pyrkiä edistymään?

11. a) Miksi veljistä, jotka tavoittelevat vastuuta järjestössä, on suuri tarve? b) Miten veli voi tavoitella palvelustehtäviä?

¹¹ Palvelusvuoden 2008 aikana kautta maailman kastettiin 289 678 henkeä, joten johdon ottavista veljistä on selvästikin suuri tarve. Miten veljien tulisi vastata tähän tarpeeseen? Yksinkertaisesti pyrkimällä täyttämään Raamatussa esitetyt avustavien palvelijoiden ja vanhinten pätevyysvaatimukset (1. Tim. 3:1–10, 12, 13; Tit. 1:5–9). Miten veli voi pyrkiä täyttämään nämä raamatulliset vaatimukset? Siten että hän osallistuu aktiivisesti kenttäpalvelukseen, huolehtii tunnollisesti seurakunnassa saamistaan tehtävistä, näkee vaivaa voidakseen esittää kokouksissa sisällökkäitä vastauksia ja ilmaisee henkilökohtaista kiinnostusta toisia uskovia kohtaan. Näin hän osoittaa arvostavansa paikkaansa seurakunnassa.

12. Miten nuoret voivat osoittaa intonsa totuuden puolesta?

¹² Mitä nuoret veljet, erityisesti teini-ikäiset, voivat tehdä edistyäkseen seurakunnassa? He voivat pyrkiä kasvamaan ”viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä” hankkimalla Raamatun tuntemusta (Kol. 1:9). Tässä auttaa varmasti se, että tutkii ahkerasti Jumalan sanaa ja osallistuu aktiivisesti seurakunnan kokouksissa. Nuoret miehet voivat asettaa tavoitteekseen myös sen, että heistä tulisi päteviä astumaan ”suuresta ovesta, joka johtaa toimintaan” erilaisissa kokoaikaisen palveluksen muodoissa (1. Kor. 16:9). Jehovan palveluksessa vietettävä elämä tuo aitoa tyydytystä ja runsaita siunauksia. (Lue Saarnaajan 12:1.)

13, 14. Millä tavoin sisaret voivat osoittaa arvostavansa osaansa seurakunnassa?

¹³ Myös sisaret voivat osoittaa, että he arvostavat mahdollisuuttaan olla henkilökohtaisesti mukana psalmin 68:11 täyttymyksessä. Tuo psalmi kuuluu: ”Itse Jehova antaa sanoman; hyvää uutista kertovia naisia on  suuri armeija.” Sisaret voivat ilmaista kiitollisuutensa paikastaan seurakunnassa erityisesti siten, että he osallistuvat opetuslasten tekemiseen (Matt. 28:19, 20). Niinpä ahkeroimalla kenttäpalveluksessa ja tekemällä tässä työssä halukkaasti uhrauksia he todistavat arvostavansa osaansa seurakunnassa.

¹⁴ Paavali kirjoitti Titukselle: ”Olkoot iäkkäät naiset käyttäytymisessään jumalaapelkääviä, – – hyvän opettajia, jotta he palauttaisivat nuoret naiset järkiinsä: rakastamaan miestään, rakastamaan lapsiaan, olemaan tervemielisiä, siveellisesti puhtaita, kodissa työskenteleviä, hyviä, omalle miehelleen alamaisia, jotta Jumalan sanasta ei puhuttaisi herjaavasti.” (Tit. 2:3–5.) Kypsillä sisarilla voi tosiaankin olla hyvä vaikutus seurakuntaan! Kun sisaret kunnioittavat johdon ottavia veljiä ja tekevät viisaita ratkaisuja muun muassa ulkoasun ja virkistäytymisen valinnassa, he antavat hyvän mallin toisille ja osoittavat arvostavansa omaa paikkaansa seurakunnassa.

15. Mitä naimaton sisar voisi tehdä selviytyäkseen yksinäisyydestä?

¹⁵ Naimattoman sisaren voi joskus olla vaikea löytää paikkaansa seurakunnassa. Muuan sisar, joka on kokenut tämän, sanoi: ”Elämä naimattomana voi toisinaan olla yksinäistä.” Kun häneltä kysyttiin, miten hän selviytyy tuossa tilanteessa, hän sanoi: ”Rukous ja tutkiminen auttavat minua löytämään jälleen paikkani. Tutkiessani pohdin, millaisena Jehova näkee minut. Sitten pyrin olemaan avuksi toisille seurakunnassa. Tämä auttaa minua ajattelemaan myös toisia eikä vain itseäni.” Psalmin 32:8 mukaan Jehova sanoi Daavidille: ”Tahdon antaa neuvoja silmäni tarkatessa sinua.” Jehova on tosiaan kiinnostunut jokaisesta palvelijastaan, myös naimattomista sisarista, ja hän auttaa kaikkia löytämään paikkansa seurakunnassa.

Säilytä paikkasi!

16, 17. a) Miksi Jehovan kutsun vastaanottaminen on paras päätös, minkä voimme tehdä? b) Miten voimme säilyttää paikkamme Jehovan järjestössä?

¹⁶ Jehova on rakkaudellisesti vetänyt jokaista palvelijaansa lähelleen. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” (Joh. 6:44.) Kaikista maapallon miljardeista ihmisistä Jehova on kutsunut juuri meidät osaksi nykyistä seurakuntaansa. Tämän kutsun vastaanottaminen on ollut paras päätös, minkä olemme koskaan tehneet. Se on antanut elämällemme tarkoituksen. Ja millaista iloa ja tyydytystä tunnemmekaan siitä, että meillä on paikka seurakunnassa!

¹⁷ ”Jehova, olen rakastanut huoneesi asuntoa”, sanoi psalmista. ”Minun jalkani on oleva tasaisella paikalla; kokoontuneiden joukkojen keskuudessa minä siunaan Jehovaa”, hän lauloi. (Ps. 26:8, 12.) Tosi Jumalalla on järjestössään paikka meille jokaiselle. Voimme säilyttää tuon arvokkaan paikkamme, kun noudatamme edelleen teokraattista ohjausta ja pysymme kiireisinä Jumalan palveluksessa.

Muistatko?

• Miksi on järkevää päätellä, että kaikilla kristityillä on paikka seurakunnassa?

• Miten osoitamme arvostavamme paikkaamme Jumalan järjestössä?

• Mitkä tekijät voivat vaikuttaa paikkaamme seurakunnassa?

• Miten kristityt nuoret ja aikuiset voivat osoittaa arvostavansa paikkaansa Jumalan järjestelyssä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 16]

Miten veljet voivat tavoitella tehtäviä seurakunnassa?

[Kuva s. 17]

Miten sisaret voivat osoittaa arvostavansa paikkaansa seurakunnassa?