Mitä rukouksesi kertovat sinusta?
Mitä rukouksesi kertovat sinusta?
”Oi rukouksen Kuulija, sinun luoksesi tulee ihmisiä kaikesta lihasta.” (PS. 65:2)
1, 2. Miksi voimme kääntyä luottavaisina Jehovan puoleen rukouksessa?
JEHOVA ei koskaan sulje korviaan uskollisten palvelijoidensa anomuksilta. Voimme luottaa siihen, että hän kuulee meitä. Vaikka miljoonat Jehovan todistajat rukoilisivat Jumalaa yhtä aikaa, hän kuuntelee heitä jokaista.
2 Psalmista Daavid luotti siihen, että Jumala kuulee hänen hartaat pyyntönsä, ja lauloi: ”Oi rukouksen Kuulija, sinun luoksesi tulee ihmisiä kaikesta lihasta.” (Ps. 65:2.) Daavidin rukouksiin vastattiin, koska hän oli uskollinen Jehovan palvoja. Meidän olisi hyvä kysyä itseltämme: Osoittavatko rukoukseni, että luotan Jehovaan ja että puhdas palvonta on tärkeimmällä sijalla elämässäni? Mitä rukoukseni kertovat minusta?
Lähesty Jehovaa nöyrästi
3, 4. a) Millainen asenne meillä tulee olla, kun lähestymme Jumalaa rukouksessa? b) Mitä meidän tulisi tehdä, jos vakavasta synnistä johtuvat ”levottomuutta herättävät ajatukset” vaivaavat meitä?
3 Saadaksemme vastauksen rukouksiimme meidän on lähestyttävä Jumalaa nöyrästi (Ps. 138:6). Meidän tulisi pyytää häntä tutkimaan itseämme, kuten Daavid pyysi sanoessaan: ”Tutki minut läpikotaisin, oi Jumala, ja tunne sydämeni. Koettele minua ja tunne levottomuutta herättävät ajatukseni ja katso, onko minussa mitään tuskan tietä, ja johdata minua määräämättömän ajan tiellä.” (Ps. 139:23, 24.) Meidän täytyy paitsi rukoilla myös alistua Jumalan tutkittavaksi ja noudattaa hänen Sanansa neuvoja. Jehova voi johdattaa meitä ”määräämättömän ajan tiellä” – hän auttaa meitä kulkemaan kohti ikuista elämää.
4 Entä jos jostain vakavasta synnistä johtuvat ”levottomuutta herättävät ajatukset” vaivaavat meitä? (Lue psalmi 32:1–5.) Se että yritämme vaientaa omantunnon soimaukset, voi viedä meiltä voimia, samoin kuin puu menettää kesän paahtavassa kuumuudessa kosteutta. Daavid oli tehnyt syntiä ja kadotti siksi ilonsa ja kenties sairastui. Mutta synnin tunnustaminen Jumalalle toi hänelle valtavan huojennuksen. Kuvittele, miten iloinen Daavid oli tuntiessaan, että hänen ”kapinansa oli annettu anteeksi”. Synnin tunnustaminen Jumalalle voi tuoda huojennuksen, ja myös kristittyjen vanhinten apu edistää hairahtuneen hengellistä toipumista. (Sananl. 28:13; Jaak. 5:13–16.)
Esitä Jumalalle nöyriä pyyntöjä ja kiitä häntä
5. Mitä meidän tulisi tehdä, jos jokin huoli painaa meitä?
5 Jos meitä painaa jokin huoli, meidän tulisi noudattaa Paavalin neuvoa: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi.” (Fil. 4:6.) Meidän tulisi pyytää hartaasti Jehovalta apua ja ohjausta erityisesti silloin, kun meitä uhkaa vaara tai meitä vainotaan.
6, 7. Miksi rukouksiimme tulisi sisältyä myös kiitosta?
6 Mutta jos rukoilisimme vain silloin, kun tarvitsemme jotain, mitä se paljastaisi vaikuttimistamme? Paavali sanoi, että meidän tulisi tehdä anomuksemme Jumalalle tunnetuiksi ”kiitoksen ohella”. Meillä on varmasti syytä ilmaista samanlaista kiitollisuutta kuin Daavid, joka sanoi: ”Sinun, oi Jehova, on suuruus ja väkevyys ja kauneus ja ylhäisyys ja arvokkuus, sillä sinun on kaikki taivaissa ja maan päällä. Sinun on valtakunta, oi Jehova, joka myös korotat itsesi kaiken pääksi. – – oi Jumalamme, me kiitämme sinua ja ylistämme kaunista nimeäsi.” (1. Aik. 29:11–13.)
7 Jeesus kiitti Jumalaa ruoasta sekä leivästä ja viinistä, joita käytettiin Herran illallisella, ja varmasti haluamme jäljitellä häntä tässä (Matt. 15:36; Mark. 14:22, 23). Meidän tulisi kiittää Jehovaa myös ”hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten poikia kohtaan”, hänen ”vanhurskaista oikeudellisista päätöksistään” ja hänen sanastaan eli sanomastaan, joka on nykyään luettavissa Raamatun sivuilta (Ps. 107:15; 119:62, 105).
Rukoile toisten puolesta
8, 9. Miksi meidän tulisi rukoilla toisten kristittyjen puolesta?
8 Rukoilemme epäilemättä omasta puolestamme, mutta meidän pitäisi sisällyttää rukouksiimme myös muita ihmisiä, jopa sellaisia kristittyjä, joita emme tunne nimeltä. Vaikka apostoli Paavali ei ehkä tuntenut kaikkia Kolossan uskovia, hän kirjoitti: ”Me kiitämme Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää, aina kun rukoilemme teidän puolestanne, koska olemme kuulleet uskostanne Kristuksen Jeesuksen yhteydessä ja rakkaudesta, joka teillä on kaikkia pyhiä kohtaan.” (Kol. 1:3, 4.) Paavali rukoili myös Tessalonikan kristittyjen puolesta (2. Tess. 1:11, 12). Tällaiset rukoukset kertovat paljon meistä ja suhtautumisestamme uskonveljiimme ja -sisariimme.
9 Rukouksemme voideltujen kristittyjen ja heidän tovereidensa, ”muiden lampaiden”, puolesta osoittavat, että Jumalan järjestö on meille tärkeä (Joh. 10:16). Paavali pyysi palvojatovereitaan rukoilemaan hänen puolestaan, jotta hänelle annettaisiin ”kyky puhua” niin, että hän voisi tehdä ”hyvän uutisen pyhää salaisuutta” tunnetuksi (Ef. 6:17–20). Rukoilemmeko me toisten kristittyjen puolesta tällä tavoin?
10. Miten rukoileminen toisten puolesta saattaa vaikuttaa meihin?
10 Rukoileminen toisten puolesta saattaa muuttaa suhtautumistamme heihin. Jos emme erityisemmin pidä jostakusta mutta rukoilemme hänen puolestaan, miten voisimmekaan olla rakkaudettomia häntä kohtaan! (1. Joh. 4:20, 21.) Tämänkaltaiset rukoukset ovat rakentavia ja vahvistavat yhteenkuuluvuuttamme. Lisäksi ne ilmaisevat, että tunnemme samanlaista rakkautta kuin Kristus (Joh. 13:34, 35). Tämä ominaisuus on osa Jumalan hengen hedelmää. Rukoilemmeko pyhää henkeä ja pyydämmekö Jehovalta apua voidaksemme tuottaa sen hedelmää: rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä ja itsehillintää? (Luuk. 11:13; Gal. 5:22, 23.) Jos teemme näin, sanamme ja tekomme kertovat, että vaellamme ja elämme hengen mukaan. (Lue Galatalaiskirjeen 5:16, 25.)
11. Miksi sanoisit, että on sopivaa pyytää toisia rukoilemaan meidän puolestamme?
11 Jos saamme tietää, että lapsillamme on kiusaus luntata koulun kokeissa, meidän tulisi rukoilla heidän puolestaan ja myös auttaa heitä Raamatun avulla, niin että he toimisivat rehellisesti eivätkä tekisi mitään väärää. Paavali sanoi Korintin kristityille: ”Me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään väärää.” (2. Kor. 13:7.) Tällaiset nöyrät rukoukset miellyttävät Jehovaa ja kertovat meistä hyvää. (Lue Sananlaskujen 15:8.) Voimme apostoli Paavalin tavoin pyytää toisia rukoilemaan puolestamme. Hän kirjoitti: ”Rukoilkaa jatkuvasti meidän puolestamme, sillä luotamme siihen, että meillä on vilpitön omatunto, koska me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Hepr. 13:18.)
Rukouksemme kertovat vielä muutakin
12. Minkä asioiden tulisi olla rukouksissamme huomattavalla sijalla?
12 Kertovatko rukouksemme, että olemme Jehovan onnellisia ja innokkaita todistajia? Keskittyvätkö ne pääasiassa Jumalan tahdon noudattamiseen, Valtakunnan sanoman saarnaamiseen, Jehovan suvereeniuden kunniaan saattamiseen ja hänen nimensä pyhittämiseen? Näiden asioiden tulisi olla rukouksissamme huomattavalla sijalla, kuten ilmenee Jeesuksen mallirukouksesta, joka alkaa sanoilla: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” (Matt. 6:9, 10.)
13, 14. Mitä rukouksemme paljastavat meistä?
13 Jumalalle esittämämme rukoukset paljastavat vaikuttimemme, kiinnostuksen kohteemme ja halumme. Jehova tietää, millaisia olemme sisimmältämme. Sananlaskujen 17:3:ssa sanotaan: ”Puhdistusastia on hopeaa varten ja sulatusuuni kultaa varten, mutta Jehova on sydänten tutkija.” Jumala näkee, mitä on sydämessämme (1. Sam. 16:7). Hän tietää, miten suhtaudumme kokouksiin, palvelukseen ja hengellisiin veljiimme ja sisariimme. Jehova on selvillä siitä, mitä ajattelemme Kristuksen ”veljistä” (Matt. 25:40). Hän tietää, haluammeko todella sitä, mitä rukoilemme, vai toistammeko vain ilmauksia, joita olemme tottuneet käyttämään. Jeesus sanoi: ”Rukoillessanne älkää kuitenkaan hokeko samoja asioita niin kuin kansakuntien ihmiset, sillä he kuvittelevat, että heitä kuullaan, kun he käyttävät paljon sanoja.” (Matt. 6:7.)
14 Rukouksemme paljastavat myös, miten paljon luotamme Jumalaan. ”Sinä [Jehova] olet osoittautunut minulle turvapaikaksi”, sanoi Daavid, ”vahvaksi torniksi vihollisen edessä. Tahdon olla vieraana teltassasi aikojen hämärään asti, tahdon etsiä turvaa siipiesi suojasta.” (Ps. 61:3, 4.) Kun Jumala kuvaannollisesti ”levittää telttansa” ylitsemme, tunnemme olevamme turvassa ja hänen suojeluksessaan (Ilm. 7:15). Miten lohdullista onkaan lähestyä Jehovaa rukouksessa luottaen siihen, että hän on puolellamme kaikissa uskonkoetuksissamme! (Lue psalmi 118:5–9.)
15, 16. Miten rukous voi auttaa meitä erittelemään syitä, joiden vuoksi haluamme tavoitella palvelustehtäviä?
15 Se että puhumme rukouksessa Jehovalle rehellisesti vaikuttimistamme, voi auttaa meitä havaitsemaan, millaisia ne oikeasti ovat. Esimerkiksi johtuuko intomme palvella valvonta-asemassa Jumalan kansan keskuudessa todellakin siitä, että meillä on nöyrä halu auttaa ja tehdä voitavamme Valtakunnan etujen edistämiseksi? Vai haluammeko ehkä ”olla ensi sijalla” tai ”hallita – – herroina” toisia? Näin ei pitäisi olla Jehovan kansan keskuudessa. (Lue 3. Johanneksen kirjeen 9, 10 ja Luukkaan 22:24–27.) Jos meillä on vääriä haluja, Jehova Jumalalle esitettävä rehellinen rukous voi paljastaa ne ja auttaa meitä muuttumaan, ennen kuin nuo halut juurtuvat syvään.
16 Kristitty vaimo saattaa haluta kovasti, että hänen miehensä voisi palvella avustavana palvelijana ja ehkä myöhemmin valvojana eli vanhimpana. Tällainen sisar voi toimia sopusoinnussa yksityisissä rukouksissaan ilmaisemiensa tunteiden kanssa siten, että hän pyrkii käyttäytymään esimerkillisesti. Tämä on tärkeää, koska perheenjäsenten puhe ja käytös vaikuttavat siihen, miten mieheen suhtaudutaan seurakunnassa.
Toisten edustaminen julkisessa rukouksessa
17. Miksi meidän on suositeltavaa olla yksin omassa rauhassa, kun esitämme henkilökohtaisia rukouksia?
17 Jeesus poistui usein ihmisjoukon keskeltä voidakseen rukoilla Isäänsä yksityisesti (Matt. 14:13; Luuk. 5:16; 6:12). Meilläkin on sama tarve hakeutua yksinäisyyteen. Rauhallisissa olosuhteissa esittämässämme kiireettömässä rukouksessa teemme todennäköisesti päätöksiä, jotka miellyttävät Jehovaa ja edistävät hengellistä hyvinvointiamme. Jeesus rukoili kuitenkin myös julkisesti, ja onkin hyvä tarkastella, mikä on sopiva tapa esittää tällaisia rukouksia.
18. Mitä seikkoja veljien tulee pitää mielessään, kun he edustavat seurakuntaa julkisessa rukouksessa?
18 Julkisissa rukouksissa, joita esitetään kokouksissamme, seurakuntaa edustavat uskolliset miehet (1. Tim. 2:8). Toisten uskovien tulisi tällaisen rukouksen lopussa voida sanoa ”aamen” eli ’olkoon niin’. Jotta se olisi mahdollista, heidän täytyy kuitenkin olla samaa mieltä sen kanssa, mitä sanottiin. Jeesuksen mallirukouksessa ei ole mitään järkyttävää eikä tahditonta (Luuk. 11:2–4). Hän ei myöskään luetellut yksityiskohtaisesti jokaisen kuulijan kaikkia tarpeita tai ongelmia. Henkilökohtaiset asiat ovat sopivia aiheita yksityisiin rukouksiin mutta eivät julkisiin. Ja kun edustamme rukouksessa jotakin ryhmää, meidän ei pidä esittää luottamuksellisia asioita.
19. Miten meidän tulisi käyttäytyä julkisen rukouksen aikana?
19 Kun joku edustaa meitä julkisessa rukouksessa, meidän täytyy ilmaista kunnioittavaa Jumalan pelkoa (1. Piet. 2:17). Se mikä saattaa jossakin paikassa ja jollakin hetkellä olla sopivaa, ei välttämättä ole sopivaa kristillisessä kokouksessa (Saarn. 3:1). Esimerkiksi joku voisi haluta, että kaikki johonkin ryhmään kuuluvat olisivat käsikynkässä tai pitäisivät toisiaan kädestä kiinni julkisen rukouksen aikana. Tämä voisi loukata tai häiritä joitakuita, muun muassa vierailijoita, joilla ei ole samanlaisia uskonkäsityksiä kuin meillä. Jotkin avioparit saattavat pitää hienovaraisesti toisiaan kädestä kiinni, mutta jos he julkisen rukouksen ajaksi kietoisivat kätensä toistensa ympärille, jotkut, jotka sattuisivat vilkaisemaan heihin, voisivat kompastua. Nämä voisivat saada sellaisen vaikutelman, että pariskunta keskittyy romanttiseen suhteeseensa pikemminkin kuin Jehovan kunnioittamiseen. Pyrimme siksi ”tekemään kaiken Jumalan kunniaksi” ja välttämään käytöstä, joka voisi hämmentää tai järkyttää jotakuta tai kompastuttaa jonkun. (1. Kor. 10:31, 32; 2. Kor. 6:3.)
Mitä rukoilla?
20. Miten selittäisit Roomalaiskirjeen 8:26, 27:n?
20 Toisinaan emme ehkä tiedä, mitä sanoa yksityisissä rukouksissamme. ”Sitä, mitä meidän tulisi tarvitessamme rukoilla, emme tiedä”, kirjoitti Paavali, ”mutta [pyhä] henki itse puhuu meidän puolestamme lausumattomin huokauksin. Kuitenkin hän [Jumala], joka tutkii sydämet, tietää mikä hengen tarkoitus on.” (Room. 8:26, 27.) Jehova kirjoitutti Raamattuun monia rukouksia. Hän pitää näitä henkeytettyjä anomuksia pyyntöinä, joita me haluaisimme esittää, ja siksi hän täyttää ne. Jumala tuntee meidät samoin kuin niiden asioiden merkityksen, jotka hän pani henkensä puhumaan raamatunkirjoittajien välityksellä. Jehova vastaa rukouksiimme, kun henki puhuu puolestamme. Mutta kun opimme tuntemaan Jumalan sanaa paremmin, se mitä meidän pitäisi rukoilla, voi tulla helpommin mieleen.
21. Mitä tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa?
21 Kuten olemme havainneet, rukouksemme kertovat meistä paljon. Ne voivat paljastaa esimerkiksi sen, miten läheinen suhde meillä on Jehovaan ja miten hyvin tunnemme hänen Sanansa (Jaak. 4:8). Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelemme joitakin rukouksia ja rukouksen hengessä esitettyjä ajatuksia, jotka on merkitty muistiin Raamattuun. Miten niiden tarkasteleminen todennäköisesti vaikuttaa rukouksiin, joita esitämme Jumalalle?
Mitä vastaat?
• Millainen asenne meillä tulee olla, kun lähestymme Jehovaa rukouksessa?
• Miksi meidän tulisi rukoilla uskontovereidemme puolesta?
• Mitä rukouksemme saattavat paljastaa meistä ja vaikuttimistamme?
• Miten meidän tulisi käyttäytyä julkisen rukouksen aikana?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 4]
Ylistätkö ja kiitätkö Jehovaa säännöllisesti?
[Kuva s. 6]
Käytöksemme julkisen rukouksen aikana tulisi aina tuottaa kunniaa Jumalalle.