Pidä arvossa kuuroja veljiäsi ja sisariasi!

JUMALAN nykyinen kansa on hengellisistä veljistä ja sisarista koostuva suuri perhe, jonka historia ulottuu muinoin eläneisiin miehiin ja naisiin. Heidän joukossaan olivat Samuel, Daavid, Simson, Rahab, Mooses, Abraham, Saara, Nooa ja Abel. Jehovan uskollisten palvelijoiden keskuudessa on monia kuuroja. Esimerkiksi Mongoliassa ensimmäiseksi totuuden oppi eräs kuuro pariskunta. Venäläisten kuurojen veljiemme ja sisartemme nuhteettomuuden ansiosta saimme oikeusvoiton Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Meidän aikanamme ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on huolehtinut siitä, että kuuroja varten on viittomakielisiä julkaisuja, seurakuntia ja konventteja (Matt. 24:45). He ovat hyötyneet niistä suuresti. * Mutta oletko koskaan miettinyt, miten kuurot aikaisemmin, ennen näitä järjestelyjä, oppivat tuntemaan tosi Jumalan ja edistyivät totuudessa? Oletko ajatellut, mitä sinä voisit tehdä paikkakuntasi kuurojen hyväksi?

Silmäys menneeseen

Jos kysyisit iäkkäiltä kuuroilta, miten he oppivat tuntemaan Jumalan, mitä he vastaisivat? He voisivat kertoa, miltä heistä tuntui, kun he saivat tietää, että Jumalalla on nimi. Tämä yksi ainoa asia muutti heidän elämänsä ja auttoi heitä menemään eteenpäin vuosikaudet, ennen kuin he saattoivat oppia syvällisiä Raamatun totuuksia viittomakielisten video- ja DVD-julkaisujen avulla. Ehkä he kuvailisivat, millaista oli silloin, kun kristillisiä kokouksia ei pidetty viittomakielellä eikä niissä ollut tulkkausta. Joku saattoi istua heidän vieressään ja tehdä paperille muistiinpanoja siitä, mitä lavalla sanottiin. Tällä tavalla eräs kuuro veli sai seitsemän vuoden ajan tietoa Raamatun totuuksista, ennen kuin kokouksia alettiin tulkata hänelle.

Iäkkäät kuurot todistajat muistavat, millaista kenttäpalvelus oli ”kuulevien alueella”. Toisessa kädessä heillä oli lappu, johon oli kirjoitettu yksinkertainen esitys ovelta-ovelle-työtä varten. Toisessa kädessä he pitivät uusimpia Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä. Raamatun tutkiminen toisen kuuron kanssa oli vaikeaa, koska käytössä oli pelkästään painettuja julkaisuja, joita kumpikaan heistä ei ymmärtänyt kovinkaan hyvin. Ikääntyneet kuurot julistajat todennäköisesti muistavat, kuinka turhauttavaa oli se, että ihmiset eivät ymmärtäneet heitä eivätkä he siksi pystyneet kertomaan enempää hengellisistä totuuksista. He ovat kokeneet myös sen, miltä tuntuu, kun rakastaa Jehovaa syvästi mutta ei pysty olemaan varma, miten tulisi toimia. Mistä tällainen tilanne johtui? Siitä, että he eivät tienneet, olivatko he ymmärtäneet asiat oikein.

Kaikista näistä haasteista huolimatta kuurot veljemme ja sisaremme ovat pysyneet nuhteettomina (Job 2:3). He ovat odottaneet kaivaten Jehovaa (Ps. 37:7). Nyt hän siunaa heitä enemmän kuin monet osasivat ikinä kuvitellakaan.

Ajattelehan, miten kovasti eräs kuuro perheenisä joutui ponnistelemaan. Ennen kuin viittomakielisiä videoita oli saatavilla, hän johti uskollisesti perhetutkistelua. Hänen poikansa muistelee: ”Perhetutkistelun johtaminen  oli isälle aina vaikeaa, koska hänellä ei ollut käytettävissään mitään muuta kuin painettuja julkaisuja. Useinkaan hän ei täysin ymmärtänyt kirjoitettua tekstiä. Me lapset emme juuri helpottaneet tilannetta. Olimme kärkkäitä huomauttamaan, jos hän ei selittänyt asioita oikein. Kaikesta huolimatta hän piti perhetutkistelun aina. Hänelle oli tärkeämpää se, että me saimme tietoa Jehovasta, kuin se, että hän välttyisi noloilta tilanteilta, jollaisiin hän toisinaan joutui puutteellisen englannintaitonsa vuoksi.”

Myös Brooklynissa New Yorkissa asuvan Richardin esimerkki on mainitsemisen arvoinen. Tämä yli 70-vuotias veli on kuurosokea. Richard tunnetaan siitä, että hän käy säännöllisesti kokouksissa. Hän tulee kokoukseen yksin metrolla. Hän laskee pysähdyspaikat osatakseen jäädä oikealla asemalla pois. Eräänä talvena kokous jouduttiin peruuttamaan kovan lumimyrskyn vuoksi. Koko seurakunnalle ilmoitettiin asiasta, mutta jostain syystä Richard ei saanut tuota tietoa. Kun veljet tajusivat tämän, he lähtivät etsimään häntä ja löysivät hänet valtakunnansalin edestä. Siellä hän seisoi ja odotteli kärsivällisesti ovien avautumista. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän oli lähtenyt ulos sellaisessa myrskyssä, hän vastasi: ”Minä rakastan Jehovaa.”

Mitä sinä voit tehdä?

Asuuko paikkakunnallasi kuuroja? Voisitko opetella joitakin viittomia, jotta pystyisit kommunikoimaan heidän kanssaan? Kuurot ovat yleensä hyvin kannustavia ja kärsivällisiä opettaessaan toisille viittomakieltä. Saatat tavata kuuroja erilaisissa arkipäivän tilanteissa tai kenttäpalveluksessa. Mitä voit tehdä? Yritä kommunikoida heidän kanssaan. Voit käyttää eleitä, näyttää kuvia, piirtää tai kirjoittaa paperille. Vaikka kuuro ilmaisisi, ettei hän ole kiinnostunut totuudesta, kerro hänestä jollekulle todistajalle, joka on kuuro tai viittomakielentaitoinen. Sanoma voi vedota kuuroon paremmin, kun se esitetään viittomakielellä.

Ehkä opiskelet viittomakieltä ja käyt viittomakielisen seurakunnan kokouksissa. Miten voit oppia käyttämään ja ymmärtämään kieltä paremmin? Vaikka seurakunnassasi onkin ehkä toisia kuulevia julistajia, voisitko keskustella heidänkin kanssaan viittomalla? Tämä auttaa sinua ajattelemaan viittomakielellä, toisin sanoen visuaalisesti. Joskus saatat tuntea kiusausta puhua ääneen, koska se on sinulle helpompaa. Viittomakielen opiskeluun pätee kuitenkin sama kuin minkä tahansa kielen opiskeluun: sinun on oltava sinnikäs oppiaksesi käyttämään kieltä sujuvasti.

Kun pyrimme käyttämään viittomakieltä, voimme osoittaa rakkautta ja kunnioitusta kuuroja veljiämme ja sisariamme kohtaan. Kuvittelehan, miten turhautuneiksi kuurot tuntevat itsensä päivästä toiseen siksi, etteivät he pysty ymmärtämään työ- tai koulutovereitaan. ”Joka päivä ympärilläni olevat  ihmiset puhuvat”, sanoi muuan kuuro veli. ”Tunnen itseni yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi, ja usein nuo tunteet patoutuvat sisälläni ja saavat minut ärsyyntymään, jopa suuttumaan. On vaikea kuvailla, miltä minusta toisinaan tuntuu.” Kokoustemme tulisi olla keitaita, joissa kuurot veljemme ja sisaremme saavat hengellistä ravintoa ja nauttivat lämpimästä ajatustenvaihdosta ja toveruudesta (Joh. 13:34, 35).

Ei tule unohtaa niitä monia pieniä kuurojen ryhmiä, jotka kokoontuvat kuulevien kanssa. Tällaisissa seurakunnissa kokoukset tulkataan viittomakielelle. Jotta kuurot julistajat saisivat ohjelmasta täyden hyödyn, he istuvat valtakunnansalin etuosassa. Näin he voivat esteettä nähdä samassa linjassa sekä tulkin että puhujan. Kokemus on osoittanut, että muut julistajat tottuvat tähän melko nopeasti eikä se häiritse heitä. Näin toimitaan myös konventeissa, joissa ohjelma tulkataan viittomakielelle. Seurakuntien yhteydessä toimivat uutterat tulkit ansaitsevat lämpimän kiitoksen siitä, että he pyrkivät käyttämään kieltä, jota kuurot itse käyttävät ja joka on ymmärrettävää ja luonnollista.

Kenties kuulut seurakuntaan, jonka yhteydessä toimii viittomakielinen ryhmä tai jonka kokouksissa käy muutamia kuuroja, joille ohjelma tulkataan. Miten voit osoittaa heille henkilökohtaista huomiota? Kutsu heitä kylään. Jos mahdollista, opettele muutamia viittomia. Älä anna kielimuurin pelästyttää itseäsi. Löydät kyllä tavan kommunikoida, ja kun näin ilmaiset rakkautta, luvassa on monia mukavia hetkiä (1. Joh. 4:8). Kuuroilla ystävillämme on paljon annettavaa. He ovat innokkaita keskustelijoita, ja heillä on hyvä huomiokyky ja erinomainen huumorintaju. Eräs veli, jonka molemmat vanhemmat ovat kuuroja, kertoo: ”Olen viettänyt koko ikäni kuurojen parissa, ja he ovat antaneet minulle paljon enemmän kuin minä pystyn koskaan antamaan heille. Voimme oppia paljon kuuroilta veljiltämme ja sisariltamme.”

Jehova rakastaa kaikkia uskollisia palvojiaan, myös kuuroja. Heidän esimerkillinen uskonsa ja kestävyytensä todellakin rikastuttaa Jehovan järjestöä. Pitäkäämme siksi arvossa kuuroja veljiämme ja sisariamme!

[Alaviite]

[Kuva s. 31]

Valtakunnan sanoma saattaa vedota kuuroon voimakkaammin, kun se esitetään viittomakielellä.

[Kuvat s. 32]

Kokoustemme tulisi olla keitaita, joissa kuurot veljemme ja sisaremme saavat hengellistä rohkaisua.