Auta lapsiasi kohtaamaan edessään olevat haasteet

NUORIIMME kohdistuu kovia paineita. He ovat alttiina Saatanan pahan maailman hengelle, ja heidän täytyy taistella ”nuoruudelle ominaisia haluja” vastaan (2. Tim. 2:22; 1. Joh. 5:19). Koska he pyrkivät ”muistamaan Suurta Luojaansa”, heidän täytyy lisäksi kestää pilkkaa ja jopa ahdistelua niiden taholta, jotka vastustavat heidän uskonkäsityksiään (Saarn. 12:1). Vincent-niminen veli sanoo kasvuvuosistaan: ”Joku oli aina kiusaamassa ja uhkailemassa minua ja haastamassa riitaa kanssani, koska olin Jehovan todistaja. Usein tilanne meni niin pahaksi, etten halunnut mennä kouluun.” *

Sen lisäksi, että maailma aiheuttaa lapsillemme paineita, heidän täytyy ehkä vastustaa omaa haluaan olla ikäistensä kaltaisia. ”Ei ole helppoa olla erilainen”, sanoo 16-vuotias sisar Cathleen. Nuori veli nimeltä  Alan myöntää: ”Viikonloppuisin koulutoverit pyysivät minua usein kanssaan ulos, ja minun teki todella mieli mennä.” Nuoret saattavat myös kovasti haluta osallistua koulun urheilutapahtumiin, joissa voi helposti joutua huonoon seuraan. ”Pidän urheilusta”, sanoo Tanya-niminen nuori sisar. ”Koulussa urheiluvalmentajat yrittivät aina saada minua mukaan joukkueeseen. Oli vaikeaa kieltäytyä.”

Miten voit auttaa lapsiasi kohtaamaan edessään olevat monet haasteet? Jehova on antanut vanhemmille tehtäväksi ohjata jälkeläisiään (Sananl. 22:6; Ef. 6:4). Jumalaa pelkäävät vanhemmat pyrkivät juurruttamaan lastensa sydämeen halun totella Jehovaa (Sananl. 6:20–23). Tämä auttaa lapsia vastustamaan maailman paineita silloinkin, kun vanhemmat eivät ole näkemässä.

Vanhemmille ei ole helppoa samanaikaisesti hankkia elatusta, kasvattaa perhettä ja huolehtia seurakunnallisista toimista. Joidenkuiden täytyy selviytyä näistä tehtävistä, vaikka he ovat yksinhuoltajia tai heidän ei-uskova puolisonsa vastustaa heitä. Silti Jehova odottaa, että vanhemmat käyttävät aikaa lastensa opettamiseen ja tukemiseen. Miten voit auttaa lapsiasi luomaan suojavallin vertaispainetta, houkutuksia ja kiusaamista vastaan, joita he päivittäin kohtaavat?

Henkilökohtainen suhde Jehovaan

Ensinnäkin nuortemme täytyy oppia tuntemaan Jehova todellisena persoonana. Heitä täytyy auttaa ”näkemään Hänet, joka on näkymätön” (Hepr. 11:27). Edellä mainittu Vincent muistelee, miten hän pystyi vanhempiensa avulla kehittämään henkilökohtaisen suhteen Jehovaan. Hän sanoo: ”He opettivat minulle, että on tärkeää rukoilla. Muistan, että jo aivan pienenä rukoilin Jehovaa joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Jehova oli minulle todellinen.” Rukoiletko sinä lastesi kanssa? Kuuntele, mitä he sanovat Jehovalle rukouksissaan. Toistavatko he pelkästään tuttuja sanontoja? Vai  ilmaisevatko heidän rukouksensa, mitä he todella ajattelevat Jehovasta? Kun kuuntelet heidän rukouksiaan, pystyt ehkä seuraamaan heidän hengellistä edistymistään.

Jumalan sanan lukeminen säännöllisesti on yksi tärkeä tapa, jolla nuoret voivat päästä lähemmäs Jehovaa. Aiemmin mainittu Cathleen toteaa: ”Raamatun lukeminen nuorena kannesta kanteen auttoi minua. Se antoi minulle varmuuden, että vaikka ihmiset vastustaisivat minua, Jehova on tukenani.” Onko sinun lapsillasi oma raamatunlukuohjelma? (Ps. 1:1–3; 77:12.)

On totta, että lapset suhtautuvat vanhempien ohjaukseen eri tavoin. Heidän hengellinen edistymisensä voi riippua myös heidän iästään. Mutta ilman ohjausta nuorten on vaikea oppia tuntemaan Jehova todellisena persoonana. Vanhempien täytyy teroittaa lapsilleen Jumalan sanoja, niin että lapset voivat ikään kuin kuulla Jehovan puhuvan, ovatpa he sitten missä tahansa (5. Moos. 6:6–9). Lastesi täytyy uskoa, että Jehova on henkilökohtaisesti kiinnostunut heistä.

Miten tehdä viestinnästä merkityksellistä?

Myös viestintä on tärkeä tapa auttaa lapsiasi. Hyvä viestiminen on tietysti muutakin kuin heille puhumista. Siihen sisältyy kysymysten tekeminen ja heidän vastaustensa kärsivällinen kuunteleminen, jopa silloin kun vastaukset ovat erilaisia kuin haluaisit. ”Teen kysymyksiä niin kauan, että mielestäni ymmärrän, mitä he ajattelevat ja millaisten ongelmien kanssa he kamppailevat”, sanoo kahden pojan äiti Anne. Tuntevatko sinun lapsesi, että heitä kuunnellaan? Tanya, jota lainattiin aiemmin, sanoo: ”Vanhempani kuuntelivat minua ja muistivat keskustelumme. He tiesivät luokkatovereideni nimet. Vanhempani tapasivat kysellä heistä  sekä tilanteista, joista olimme aiemmin keskustelleet.” Kuunteleminen ja muistaminen ovat välttämättömiä menestykselliselle viestinnälle.

Monet perheet ovat huomanneet, että ateriahetket ovat hyviä tilaisuuksia merkitykselliseen viestintään. ”Yhdessä ruokaileminen oli tärkeää perheessämme”, selittää Vincent. ”Meidän odotettiin olevan perheen kanssa ruokapöydässä aina, kun se oli mahdollista. Aterian aikana emme saaneet katsella televisiota, kuunnella radiota tai lukea. Koska keskustelu oli suurimmaksi osaksi leppoisaa, meillä oli joka päivä rauhallinen hetki, joka auttoi minua kestämään kaaosta ja painetta koulussa.” Hän lisää: ”Olin tottunut juttelemaan vanhempieni kanssa ruoka-aikoina, ja siksi minun oli helppo puhua heille silloinkin, kun tarvitsin apua vakavammissa asioissa.”

Kysy itseltäsi: kuinka monta kertaa viikossa me syömme yhdessä perheenä? Antaisivatko korjaukset tässä asiassa sinulle mahdollisuuden lisätä ja parantaa viestintää lastesi kanssa?

Miksi harjoittelutuokiot ovat arvokkaita?

Myös perheen viikoittainen palvontailta kannustaa merkitykselliseen keskusteluun ja auttaa nuoria käsittelemään ongelmiaan. Aiemmin mainittu Alan sanoo: ”Vanhempamme yrittivät perhetutkistelun yhteydessä saada meidät avautumaan. He miettivät aiheita, jotka sopivat siihen, mitä meidän elämässämme tapahtui.” Alanin äiti sanoo: ”Käytimme osan tutkimisajasta harjoittelutuokioihin. Niissä lapsemme oppivat, miten puolustaa uskoaan ja miten todistaa, että se, mihin he uskovat, on totta. Tämä antoi heille varmuutta, jota he tarvitsivat myöhemmin eteensä tulleissa haasteissa.”

Kohdatessaan vertaispainetta lasten täytyy usein tehdä enemmän kuin vain sanoa ei ja kävellä pois. Heidän täytyy kyetä vastaamaan sellaisiin kysymyksiin kuin miksi ja  miksi ei. Heidän täytyy myös olla selvillä siitä, mitä tehdä, kun heitä pilkataan uskonsa vuoksi. Jos he eivät pysty puolustamaan uskonkäsityksiään, heidän on vaikea asennoitua lujasti tosi palvonnan puolelle. Harjoittelutuokiot voivat antaa heille tarvittavaa varmuutta.

 Tekstiruudussa sivulla 18 on lueteltu joitakin tilanteita, joita voisitte näytellä perheen palvontailtana. Tehkää näistä harjoituksista todellisia panemalla lapsenne perustelemaan esittämiään vastauksia. Tarkastelkaa niiden ohessa myös joitakin Raamatun esimerkeistä saatavia käytännön opetuksia. Tällainen kotona annettu valmennus varustaa epäilemättä lapsenne kohtaamaan haasteita koulussa ja muualla.

Koti – turvapaikka?

Onko kotinne paikka, johon lapsesi palaavat aina mielellään koulupäivän päätyttyä? Jos se on turvallinen, lastesi on helpompi kohdata päivittäiset haasteensa. Eräs sisar, joka on nyt Betel-perheen jäsen, sanoo: ”Varttuessani yksi tärkeimpiä asioita minulle oli se, että kotona tunsin oloni turvalliseksi. Olipa tilanne koulussa kuinka paha tahansa, tiesin, että kotiin päästyäni kaikki olisi hyvin.” Mikä on tunnusomaista teidän kotinne ilmapiirille? Ovatko kodissanne yleisiä ”vihanpuuskat, kinastelut [ja] jakaumat”, vai tunnetaanko se ”rakkaudesta, ilosta [ja] rauhasta”? (Gal. 5:19–23.) Jos rauha puuttuu usein, ponnisteletko kovasti tehdäksesi tarvittavia muutoksia, jotta kotinne olisi turvapaikka lapsillesi?

Autat lapsiasi kohtaamaan haasteita myös järjestämällä heille rakentavaa seuraa. Voisitko esimerkiksi pyytää joitakin seurakuntanne hengellismielisiä veljiä ja sisaria mukaanne, kun virkistäydytte perheenä? Tai voisitko tarjota kodissanne yksinkertaisen aterian matkavalvojalle tai muille kokoaikaisille palvelijoille? Tunnetko joitakin lähetystyöntekijöitä tai beteliläisiä, joihin lapsesi saattaisivat ystävystyä ja pitää yhteyttä vaikkapa vain kirjeiden, sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Sellaiset suhteet voivat auttaa lapsiasi tekemään suoria polkuja jaloilleen ja asettamaan itselleen hengellisiä tavoitteita. Ajattele sitä hyvää vaikutusta, joka apostoli Paavalilla oli nuoreen Timoteukseen (2. Tim. 1:13; 3:10). Paavalin läheinen seura auttoi Timoteusta pitämään mielensä kohdistettuna hengellisiin tavoitteisiin (1. Kor. 4:17).

Kiitä lapsiasi

Jehova iloitsee nähdessään nuorten asennoituvan sen puolelle, mikä on oikein, vaikka Saatanan maailma painostaa heitä (Ps. 147:11; Sananl. 27:11). Epäilemättä sinäkin iloitset, kun näet nuortemme valitsevan viisaan elämäntavan (Sananl. 10:1). Kerro lapsillesi, mitä tunnet heitä kohtaan, ja jakele heille runsaasti lämmintä kiitosta. Jehova antoi hienon mallin vanhemmille, kun hän sanoi Jeesukselle tämän kasteen yhteydessä: ”Sinä olet minun rakas Poikani; olen hyväksynyt sinut.” (Mark. 1:11.) Isän sanat varmasti vahvistivat Jeesusta kohtaamaan monia edessään olevia haasteita! Kerro sinäkin lapsillesi, että rakastat heitä, ja kiitä heitä siitä, mitä he saavat aikaan.

On totta, ettet voi täysin suojella lapsiasi paineilta, kiusaamiselta ja pilkalta. Voit silti tehdä paljon heidän hyväkseen. Auta heitä kehittämään läheinen suhde Jehovaan. Luo ilmapiiri, jossa on helppo virittää merkityksellisiä keskusteluja. Tee perheen palvontaillasta käytännöllinen ja luo kodistasi turvallinen paikka. Näin toimimalla valmistat lapsiasi selviytymään edessään olevista monista haasteista.

[Alaviite]

[Tekstiruutu/Kuva s. 18]

 HARJOITTELUTUOKIOISTA VOI OLLA APUA

Tässä on esimerkkejä tilanteista, joita nuoremme kohtaavat. Harjoitelkaa joitakin niistä perheen palvontailtojen yhteydessä.

▸ Valmentaja pyytää tytärtäsi liittymään koulun urheilujoukkueeseen.

▸ Pojallesi tarjotaan tupakkaa, kun hän on matkalla koulusta kotiin.

▸ Jotkut pojat uhkaavat hakata poikasi, jos he näkevät hänet vielä saarnaamassa.

▸ Tyttäresi tapaa ovelta-ovelle-työssä koulutoverin.

▸ Tyttäreltäsi kysytään luokan edessä, miksi hän ei tervehdi lippua.

▸ Joku pilkkaa jatkuvasti poikaasi siitä, että hän on Jehovan todistaja.

[Kuva s. 17]

Onko lapsillasi oma raamatunlukuohjelma?

[Kuva s. 19]

Pyydätkö hengellismielisiä ystäviä mukaanne, kun virkistäydytte perheenä?