Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Etsi turvaa Jumalan kansan keskuudesta

Etsi turvaa Jumalan kansan keskuudesta

Etsi turvaa Jumalan kansan keskuudesta

”Tahdon kiittää sinua suuressa seurakunnassa.” (PS. 35:18)

1–3. a) Miten jotkut kristityt voivat joutua hengellisesti vaaralliseen tilanteeseen? b) Mistä Jumalan kansa voi löytää suojan?

OLLESSAAN lomalla Joe ja hänen vaimonsa sukeltelivat trooppisella koralliriutalla, jossa parveili kaikenvärisiä ja -kokoisia kaloja. He uivat vähän ulommaksi ihailemaan alla olevaa riuttaa. Kun merenpohja äkisti syveni näkymättömiin, Joen vaimo mainitsi, että he olivat tainneet mennä liian kauaksi. Joe kehotti häntä rauhoittumaan ja sanoi tilanteen olevan hallinnassa. Joe muistelee ihmetelleensä hetken päästä, mihin kaikki kalat olivat kadonneet. Hän kauhistui nähdessään syyn. Syvyyksistä oli tulossa hai suoraan häntä kohti. Siinä hän oli, täysin sen armoilla. Hai tuli vain metrin parin päähän, mutta sitten se kääntyi pois ja meni menojaan.

2 Joku kristitty voi joutua siinä määrin ajanvietteen, työn, omaisuuden tai muiden Saatanan asiainjärjestelmän tarjoamien houkutusten pauloihin, ettei hän tajuakaan ajautuvansa yhä syvemmälle vaarallisiin vesiin. ”Kokemukseni sai minut pohtimaan seuran valintaa”, sanoo Joe, joka on kristitty vanhin. ”On parasta viihtyä turvallisissa vesissä: seurakunnassa.” Älä lähde syviin vesiin, missä saatat havaita olevasi hengellisesti yksin ja alttiina vaaroille. Jos huomaat joutuneesi sellaiseen tilanteeseen, palaa heti ”turvallisiin vesiin”. Muutoin saatat olla vaarassa joutua hengellisessä mielessä surman suuhun.

3 Kristityille maailma on nykyään vaarallinen paikka (2. Tim. 3:1–5). Saatana tietää, että hänen päivänsä ovat luetut, ja hän etsii varomattomia nielläkseen heidät (1. Piet. 5:8; Ilm. 12:12, 17). Emme kuitenkaan ole suojattomia. Jehova on järjestänyt kansansa turvaksi hengellisen pakopaikan, kristillisen seurakunnan.

4, 5. Millä tavalla monet suhtautuvat tulevaisuuteensa ja miksi?

4 Maallisen yhteiskunnan tarjoama fyysinen tai tunneperäinen turvallisuus on vain rajallista. Monista tuntuu, että heidän fyysistä turvallisuuttaan uhkaavat rikollisuus, väkivalta, korkeat elinkustannukset ja jopa ympäristöongelmat. Kaikkien eteen tulee ikääntymisestä ja huonosta terveydestä johtuvia pulmia. Nekin joilla on työpaikka, koti, riittävästi varoja ja kohtuullinen terveys, saattavat pohtia, miten pitkään tilanne jatkuu tällaisena.

5 Myös tunneperäinen turvallisuus näyttää usein olevan ihmisten ulottumattomissa. Valitettavasti moni, joka on toivonut saavuttavansa avioliitossa ja perheen keskellä rauhan ja unelmiensa täyttymyksen, on joutunut pettymään. Hengellisissä asioissa lukuisat kirkossakävijät on jätetty tuuliajolle, ja he miettivät, onko heidän saamallaan opastuksella mitään arvoa. Tämä johtuu erityisesti heidän uskonnollisten johtajiensa kyseenalaisesta käytöksestä ja epäraamatullisista opetuksista. Niinpä monilla ei mielestään ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin panna toivonsa tieteeseen tai toisten ihmisten hyväntahtoisuuteen ja oikeamielisyyteen. Ei siksi ole yllättävää, että ympärillämme olevat ihmiset tuntevat olonsa äärimmäisen turvattomaksi tai yksinkertaisesti kieltäytyvät ajattelemasta tulevaisuutta kovinkaan syvällisesti.

6, 7. a) Mistä johtuu ero niiden näkemyksessä, jotka palvelevat Jumalaa, ja niiden, jotka eivät palvele? b) Mitä tarkastelemme seuraavaksi?

6 Miten jyrkästi kristilliseen seurakuntaan kuuluvien näkemys poikkeaakaan muiden ihmisten näkemyksestä! Vaikka me Jehovan palvelijat joudumme monesti samojen kysymysten ja ongelmien eteen kuin lähimmäisemme, suhtaudumme niihin aivan eri tavoin. (Lue Jesajan 65:13, 14 ja Malakian 3:18.) Se johtuu siitä, että me saamme Raamatusta tyydyttävän selityksen ihmiskunnan nykyiseen tilaan ja meille on annettu keinoja, joiden avulla selviytyä elämän haasteista ja ongelmista. Siksi emme ole ylettömän huolissamme tulevaisuudesta. Se että olemme Jehovan palvojia, suojelee meitä epäterveeltä ja epäraamatulliselta järkeilyltä sekä moraalittomilta tavoilta ja niiden seurauksilta. Kristillisen seurakunnan jäsenet saavat kokea rauhaa, joka on tuntematonta muille. (Jes. 48:17, 18; Fil. 4:6, 7.)

7 Jotkin esimerkit voivat auttaa meitä pohtimaan, millaisesta turvallisuudesta Jehovaa palvelevat saavat nauttia vastakohtana niille, jotka eivät häntä palvele. Nämä esimerkit voivat saada meidät tutkimaan ajatteluamme ja tapojamme ja miettimään, voisimmeko ehkä noudattaa tarkemmin neuvoja, jotka Jumala on antanut suojaksemme (Jes. 30:21).

”Jalkani olivat vähällä poiketa sivuun”

8. Mitä Jehovan palvelijoiden on aina täytynyt tehdä?

8 Ihmiskunnan historian alkuvaiheista saakka ne, jotka ovat päättäneet palvella ja totella Jehovaa, ovat pyrkineet välttämään läheistä seuranpitoa niiden kanssa, jotka eivät palvele häntä. Jehova ilmaisikin, että hänen palvojiensa ja Saatanan seuraajien välillä vallitsisi vihollisuus (1. Moos. 3:15). Koska Jumalan kansa kannattaa lujasti hänen esittämiään periaatteita, se on toiminut eri tavoin kuin ympärillä olevat ihmiset (Joh. 17:15, 16; 1. Joh. 2:15–17). Tällaisen asenteen omaksuminen ei ole aina ollut helppoa. Jotkut Jehovan palvelijat ovatkin toisinaan kysyneet, onko viisasta elää uhrautuvaa elämää.

9. Millaista kamppailua psalmin 73 kirjoittaja joutui käymään?

9 Eräs Jehovan palvelija, joka pohti tekemiensä ratkaisujen viisautta, oli psalmin 73 kirjoittaja, todennäköisesti yksi Asafin jälkeläisistä. Psalmista kysyi, miksi jumalattomat näyttävät usein menestyvän ja olevan onnellisia, kun taas jotkut, jotka yrittävät palvella Jumalaa, kohtaavat koettelemuksia ja vaikeuksia. (Lue psalmi 73:1–13.)

10. Miksi psalmistan herättämät kysymykset ovat tärkeitä sinulle?

10 Oletko joskus tehnyt samanlaisia kysymyksiä kuin tuo psalmista? Jos olet, niin sinun ei tarvitse tuntea suurta syyllisyyttä tai ajatella, että uskosi horjuu. Monilla Jehovan palvelijoilla, myös joillakuilla, joiden hän antoi kirjoittaa Raamattua, on ollut samanlaisia ajatuksia. (Job 21:7–13; Ps. 37:1; Jer. 12:1; Hab. 1:1–4, 13.) Kaikkien, jotka haluavat palvella Jehovaa, täytyy selvittää itselleen, onko Jehovan palveleminen ja totteleminen paras menettelytapa. Tämä liittyy kiistakysymykseen, jonka Saatana herätti Eedenin puutarhassa. Sillä on keskeinen merkitys Jumalan suvereeniutta koskevassa yleismaailmallisessa kysymyksessä. (1. Moos. 3:4, 5.) Meidän kaikkien on siis hyvä miettiä psalmistan esiin nostamaa asiaa. Pitäisikö meidän kadehtia jumalattomia ylpeilijöitä, jotka näyttävät tulevan hyvin toimeen? Tulisiko meidän ”poiketa sivuun” palvelemasta Jehovaa ja jäljitellä heitä? Juuri niin Saatana tietysti haluaisi meidän tekevän.

11, 12. a) Miten psalmista voitti epäilyksensä, ja mitä tämä opettaa meille? b) Mikä on auttanut sinua tulemaan samaan johtopäätökseen kuin psalmista?

11 Mikä auttoi psalmistaa voittamaan epäilyksensä? Vaikka hän myönsi olleensa vähällä poiketa sivuun vanhurskaudesta, hänen näkemyksensä muuttui, kun hän astui ”Jumalan suurenmoiseen pyhäkköön” eli kun hän oli hengellisten ihmisten seurassa Jumalan tabernaakkelissa tai temppelissä ja mietti Jumalan tarkoitusta. Silloin psalmistalle kävi selväksi, että hän ei halunnut pahantekijöiden osaa. Hän saattoi nähdä, että heidän menettelynsä ja valintansa panivat heidät ”liukkaalle”. Psalmista havaitsi, että ”äkilliset kauhut” tekevät lopun kaikista niistä, jotka moraalittomasti hylkäävät Jehovan, kun taas Jehova tukee niitä, jotka palvelevat häntä. (Lue psalmi 73:16–19, 27, 28.) Epäilemättä olet havainnut tämän pitävän paikkansa. Itsekeskeinen ja Jumalan laista piittaamaton elämäntapa saattaa kiehtoa monia, mutta sen seuraukset ovat väistämättä huonot (Gal. 6:7–9).

12 Mitä muuta opimme psalmistan kokemuksesta? Hän löysi turvallisuuden ja sai viisautta Jumalan kansan keskuudessa. Mentyään paikkaan, jossa Jehovaa palvottiin, hän alkoi ajatella selvästi ja järkevästi. Samoin me voimme nykyään löytää viisaita neuvonantajia ja saada terveellistä hengellistä ravintoa seurakunnan kokouksissa. Jehova kehottaa siis hyvällä syyllä palvelijoitaan käymään niissä. Siellä he saavat rohkaisua ja kannustusta toimia viisaasti. (Jes. 32:1, 2; Hepr. 10:24, 25.)

Valitse toverisi viisaasti

13–15. a) Mitä Dina koki, ja mitä se valaisee? b) Miksi toisten kristittyjen seurassa oleminen on suojaksi?

13 Jaakobin tytär Dina oli esimerkki siitä, että seuranpito maailmallisten ihmisten kanssa voi johtaa vakaviin vaikeuksiin. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että hänellä oli tapana viettää aikaa nuorten kanaanilaisnaisten kanssa, jotka asuivat samalla seudulla kuin hänen perheensä. Kanaanilaisilla ei ollut samoja korkeita moraalinormeja kuin Jehovan palvojilla. Heidän maansa tulikin vähitellen täyteen epäjumalanpalvelusta, moraalittomuutta, paheellista sukupuolipalvontaa ja väkivaltaa, kuten arkeologiset todisteet osoittavat. (2. Moos. 23:23; 3. Moos. 18:2–25; 5. Moos. 18:9–12.) Palautetaanpa mieleen, mihin Dinan seurustelu näiden ihmisten kanssa johti.

14 Eräs paikkakunnalla asuva mies, Sikem, jonka kuvaillaan olleen ”kunnioitetuin isänsä koko huoneessa”, näki Dinan, ”otti hänet ja makasi hänen kanssaan ja teki hänelle väkivaltaa” (1. Moos. 34:1, 2, 19). Se oli todella järkyttävää! Tuskin Dina olisi osannut kuvitella, että hänelle voisi tapahtua sellaista. Kenties hän vain pyrki ystävystymään paikallisten nuorten kanssa, joita hän piti vaarattomina. Hänet kuitenkin petettiin pahasti.

15 Mitä tämä kertomus opettaa meille? Sen että jos seurustelemme ei-uskovien kanssa, emme voi toivoa välttyvämme huonoilta seurauksilta. Raamatussa sanotaan, että ”huono seura turmelee hyödylliset tavat” (1. Kor. 15:33). Toisaalta niiden seurassa oleminen, joilla on samat uskonkäsitykset, samat korkeat moraalinormit ja sama rakkaus Jehovaan kuin meillä, on meille suojaksi. Tällainen hyvä seura kannustaa meitä toimimaan viisaasti. (Sananl. 13:20.)

”Teidät on pesty puhtaiksi”

16. Mitä apostoli Paavali sanoi joistakuista Korintin seurakunnan jäsenistä?

16 Kristillinen seurakunta on auttanut monia puhdistautumaan saastuttavista tavoista. Ensimmäisessä Korintin seurakunnalle kirjoittamassaan kirjeessä apostoli Paavali mainitsi muutoksia, jotka sikäläiset kristityt olivat tehneet elääkseen Jumalan normien mukaan. Jotkut olivat olleet haureellisia, epäjumalanpalvelijoita, avionrikkojia, homoseksuaaleja, varkaita, juoppoja ja niin edelleen. ”Mutta teidät on pesty puhtaiksi”, Paavali sanoi heille. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 6:9–11.)

17. Miten Raamatun normien mukaan eläminen on muuttanut monien ihmisten elämän?

17 Ihmiset, joilla ei ole uskoa, ovat vailla terveitä, ohjaavia periaatteita. He valitsevat oman tiensä tai saattavat yksinkertaisesti ajelehtia moraalittomuuden meressä, kuten jotkut noista muinaisista korinttilaisista olivat tehneet ennen kuin heistä tuli uskovia (Ef. 4:14). Jumalan sanan ja tarkoitusten täsmällisellä tuntemuksella on kuitenkin voima kohentaa kaikkien niiden elämää, jotka noudattavat hänen Sanansa ohjeita (Kol. 3:5–10; Hepr. 4:12). Monet kristillisen seurakunnan nykyisistä jäsenistä voivat kertoa, että ennen Jehovan vanhurskaiden normien oppimista ja omaksumista he elivät vailla moraalisia hillikkeitä. Se ei kuitenkaan tuonut heille tyydytystä eikä onnellisuutta. He saavuttivat rauhan vasta sitten, kun he tulivat Jumalan kansan yhteyteen ja alkoivat elää Raamatun periaatteiden mukaisesti.

18. Mitä eräs nuori koki, ja mitä se osoittaa?

18 Toisaalta jotkut, jotka ovat menneisyydessä jättäneet kristillisen seurakunnan ”turvalliset vedet”, katuvat nyt katkerasti tuota päätöstä. Eräs sisar selittää, että hänellä oli varttuessaan ”jonkinlainen kosketus totuuteen”, mutta 16-vuotiaana hän hylkäsi seurakunnan ja ”lähti maailmallisten houkutusten perään”. Hän joutui kokemaan muun muassa ei-toivotun raskauden ja abortin. Nyt hän sanoo: ”Seurakunnan ulkopuolella viettämäni kolme vuotta jättivät tunne-elämääni rumia arpia, jotka eivät häviä. Se että tapoin syntymättömän lapseni, vaivaa minua jatkuvasti. – – Haluaisin varoittaa kaikkia nuoria, jotka toivovat voivansa vaikka vain hetken aikaa maistaa sitä, mitä maailma tarjoaa, ettei se kannata. Se saattaa aluksi maistua hyvältä, mutta siitä jää äärimmäisen karvas jälkimaku. Maailmalla on tarjottavana vain kurjuutta. Minä tiedän, koska olen maistanut sitä. Pysykää Jehovan järjestössä! Se on ainoa onnellisuutta tuottava elämäntapa.”

19, 20. Millaisen suojan kristillinen seurakunta tarjoaa ja miten?

19 Mietihän, miten sinun kävisi, jos hylkäisit kristillisessä seurakunnassa vallitsevan suojaisan ympäristön. Tällainen ajatuskin puistattaa niitä, jotka muistavat, miten tyhjänpäiväistä heidän elämänsä oli ennen kuin he omaksuivat totuuden (Joh. 6:68, 69). Pysymällä lähellä kristittyjä veljiäsi ja sisariasi voit löytää turvan ja olla jatkuvasti suojassa ahdistuksilta ja kurjuudelta, jotka ovat yleisiä Saatanan maailmassa. Se että seurustelet heidän kanssaan ja käyt säännöllisesti seurakunnan kokouksissa, palauttaa mieleesi Jehovan vanhurskaiden normien viisauden ja kannustaa sinua elämään niiden mukaisesti. Sinulla on kaikki syyt ”kiittää – – [Jehovaa] suuressa seurakunnassa”, kuten psalmista teki (Ps. 35:18).

20 Tietysti kaikille kristityille tulee erilaisten syiden vuoksi joskus aikoja, jolloin kristillisen nuhteettomuuden säilyttäminen tuntuu vaikealta. Silloin saattaa riittää, että heille vain näytetään oikea suunta, johon kulkea. Miten sinä ja kaikki muut seurakunnan jäsenet voitte auttaa uskontovereita sellaisina aikoina? Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaan sitä, miten voit lohduttaa ja rakentaa veljiäsi (1. Tess. 5:11).

Mitä vastaisit?

• Mitä opimme psalmin 73 kirjoittajan kokemuksista?

• Mitä Dinan kokemus opettaa meille?

• Miksi voit löytää turvan kristillisestä seurakunnasta?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 7]

Ui turvallisissa vesissä; pysy seurakunnassa!