Rakenna jatkuvasti seurakuntaa

”Lohduttakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne jatkuvasti.” (1. TESS. 5:11)

1. Mitä siunauksia koituu kristillisessä seurakunnassa olemisesta, mutta mitä vaikeuksia voi silti olla voitettavana?

KRISTILLISEN seurakunnan jäsenenä saat suuria siunauksia. Sinulla on hyvä suhde Jehovaan. Se että luotat hänen Sanansa opastukseen, suojelee sinua epäkristillisen elämäntavan huonoilta seurauksilta. Ympärilläsi on aitoja ystäviä, jotka toivovat sinulle hyvää. Siunauksia on tosiaan runsain mitoin. Useimmilla kristityillä on kuitenkin parhaillaan ongelmia voitettavana. Jotkut heistä saattavat tarvita apua ymmärtääkseen Jumalan sanan syviä asioita. Toiset ovat sairaita tai masentuneita, tai he voivat kärsiä epäviisaiden ratkaisujen seurauksista. Ja meidän kaikkien täytyy elää jumalattomassa maailmassa.

2. Miten meidän tulisi reagoida veljiemme vaikeuksiin ja miksi?

² Kenellekään meistä ei ole mieluista nähdä toisten kristittyjen kärsivän tai olevan vaikeuksissa. Apostoli Paavali vertasi seurakuntaa ruumiiseen ja sanoi, että ”jos yksi  jäsen kärsii, niin kaikki toiset jäsenet kärsivät sen kanssa” (1. Kor. 12:12, 26). Meidän pitäisi tällaisissa tilanteissa pyrkiä tukemaan veljiämme ja sisariamme. Raamatussa kerrotaan monista tapauksista, joissa seurakunnan jäsenet auttoivat toisia kohtaamaan ja voittamaan vaikeuksia. Mieti nyt niitä käsitellessämme, miten sinäkin voisit samaan tapaan olla avuksi toisille. Miten voit auttaa veljiäsi hengellisesti ja siten rakentaa Jehovan seurakuntaa?

He ”ottivat hänet mukaansa”

3, 4. Miten Aquila ja Priscilla auttoivat Apollosta?

³ Kun Apollos asettui asumaan Efesokseen, hän oli jo innokas evankelista. Apostolien teoissa kerrotaan: ”Hengestä palavana hän puhui ja opetti tarkoin Jeesusta koskevia asioita, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.” Se että Apollos ei tiennyt kasteesta ”Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä”, merkitsi todennäköisesti sitä, että hän oli saanut opetusta joko Johannes Kastajan opetuslapsilta tai Jeesuksen seuraajilta ennen vuoden 33 helluntaita. Vaikka Apollos oli innokas, hänen tiedoissaan oli merkittäviä aukkoja. Miten toisten uskovien seura auttoi häntä? (Apt. 1:4, 5; 18:25; Matt. 28:19.)

⁴ Kristitty aviopari Aquila ja Priscilla kuuli Apolloksen puhuvan rohkeasti synagogassa, ja he ottivat hänet mukaansa ja antoivat hänelle lisää tietoa. (Lue Apostolien tekojen 18:24–26.) He toimivat tässä rakkaudellisesti. Aquila ja Priscilla lähestyivät tietysti Apollosta tahdikkaasti. He ilmaisivat haluavansa auttaa, ei arvostella häntä. Ongelma oli yksinkertaisesti siinä, että hän ei ollut selvillä varhaiskristillisen seurakunnan historiasta. Ja Apollos oli epäilemättä kiitollinen, että hänen uudet toverinsa kertoivat hänelle näistä tärkeistä asioista. Saatuaan nämä tiedot Apollos ”auttoi suuresti” veljiään Akhaiassa ja antoi todistusta voimaperäisesti (Apt. 18:27, 28).

5. Mitä rakkaudellista apua tuhannet Valtakunnan julistajat antavat ja millaisin tuloksin?

⁵ Nykyään monet kristillisen seurakunnan jäsenet ovat hyvin kiitollisia niille, jotka ovat auttaneet heitä ymmärtämään Raamattua. Lukuisien oppilaiden ja heidän opettajiensa välille on syntynyt kestävä ystävyyssuhde. Ennen kuin ihmiset oppivat ymmärtämään totuuden, tarvitaan useimmissa tapauksissa kuukausia, joiden kuluessa julistajien täytyy varata aikaa säännöllisille keskusteluille heidän kanssaan. Valtakunnan julistajat ovat kuitenkin valmiita tekemään tämän uhrauksen, koska he tajuavat, että kyse on elämästä ja kuolemasta (Joh. 17:3). Ja mikä ilo onkaan nähdä ihmisten tajuavan totuuden, elävän sen mukaan ja käyttävän elämänsä Jehovan tahdon tekemiseen!

Hänestä kerrottiin hyvää

6, 7. a) Miksi Paavali valitsi Timoteuksen matkakumppanikseen? b) Missä määrin Timoteus edistyi?

⁶ Kun apostolit Paavali ja Silas kävivät toisella lähetysmatkalla Lystrassa, he tapasivat siellä nuoren Timoteuksen, joka  oli kenties parissakymmenissä. ”Lystran ja Ikonionin veljet kertoivat [hänestä] hyvää.” Timoteuksen äiti Eunike ja hänen isoäitinsä Loois olivat vihkiytyneitä kristittyjä, mutta hänen isänsä ei ollut uskova (2. Tim. 1:5). Paavali oli saattanut tutustua tähän perheeseen ollessaan ensi kertaa tuolla alueella pari vuotta aiemmin. Nyt hän kuitenkin osoitti erityistä kiinnostusta Timoteusta kohtaan, koska tämä näytti olevan poikkeuksellinen nuorimies. Siksi Timoteuksesta tuli paikallisen vanhimmiston hyväksynnällä Paavalin apulainen lähetystyöhön. (Lue Apostolien tekojen 16:1–3.)

⁷ Timoteuksella oli iäkkäämmältä toveriltaan paljon opittavaa. Ja hän olikin niin hyvä oppilas, että Paavali saattoi aikanaan luottavaisin mielin lähettää hänet vierailemaan seurakunnissa ja toimimaan edustajanaan. Niiden suunnilleen 15 vuoden aikana, jotka Timoteus oli Paavalin seurassa, tämä kokematon ja ehkä ujo nuorimies edistyi erinomaiseksi valvojaksi. (Fil. 2:19–22; 1. Tim. 1:3.)

8, 9. Miten seurakunnan jäsenet voivat kannustaa nuoria? Mainitse esimerkki.

⁸ Kristillisessä seurakunnassa monilla nuorilla miehillä ja naisilla on nykyään edessään suuria mahdollisuuksia. Jos nämä nuoret saavat hengellismielisiltä tovereiltaan rohkaisua ja tukea, se voi kannustaa heitä tavoittelemaan ja ottamaan vastaan suurempia vastuita Jehovan kansan keskuudessa. Katso ympärillesi seurakunnassa! Näetkö siellä nuoria, jotka voisivat Timoteuksen tavoin asettua käytettäviksi? Sinun myötävaikutuksellasi heistä saattaa tulla tienraivaajia, beteliläisiä, lähetystyöntekijöitä tai matkavalvojia. Miten voisit auttaa heitä kohti tällaisia tavoitteita?

⁹ Betel-perheen jäsenenä 20 vuotta ollut Martin muistaa kiitollisena kierrosvalvojaa, joka osoitti häntä kohtaan kiinnostusta heidän ollessaan kenttäpalveluksessa 30 vuotta sitten. Kierrosvalvoja puhui innostuneena siitä, miten hän itse oli nuorena miehenä palvellut Betelissä. Hän kannusti myös Martinia harkitsemaan tarjoutumista Jehovan järjestön käytettäväksi. Martinista tuntuu, että tämä ikimuistoinen keskustelu vaikutti suuresti valintoihin, jotka hän myöhemmin teki. Kukapa tietää, miten hyvä vaikutus sinulla voi olla nuoriin ystäviisi, kun puhut heille hengellisistä tavoitteista.

”Puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille”

10. Miltä Epafroditoksesta tuntui ja miksi?

¹⁰ Epafroditos teki pitkän ja rasittavan matkan Filippistä Roomaan apostoli Paavalin  luo, joka oli vangittuna uskonsa vuoksi. Tämä matkalainen toimi filippiläisten lähettinä. Epafroditos vei Paavalille heidän lahjansa ja lisäksi suunnitteli jäädä hänen luokseen helpottaakseen mahdollisuuksiensa mukaan hänen vaikeaa tilannettaan. Roomassa ollessaan Epafroditos kuitenkin sairastui, niin että hän ”oli lähellä kuolemaa”. Koska hän tunsi epäonnistuneensa tehtävässään, hän masentui. (Fil. 2:25–27.)

11. a) Miksi ei ole yllättävää, jos jotkut seurakunnassa ovat masentuneita? b) Mitä Paavali suositteli Epafroditoksen tapauksessa?

¹¹ Ihmisillä on nykyään erilaisia paineita, jotka saavat heidät tuntemaan masennusta. Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan peräti viidesosa ihmisistä saattaa jossakin elämänsä vaiheessa kärsiä masennuksesta. Jehovan palvelijat eivät ole sille immuuneja. Ihmiselle voivat aiheuttaa alakuloisuutta huoli perheen toimeentulosta, huono terveys, omat heikkoudet tai muut seikat. Miten filippiläiset saattoivat auttaa Epafroditosta? Paavali kirjoitti: ”Ottakaa hänet – – tavalliseen tapaan tervetulleena vastaan Herrassa iloiten täysin määrin, ja pitäkää jatkuvasti sellaisia miehiä kalliina, sillä hän joutui Herran työn vuoksi varsin lähelle kuolemaa saattaessaan sielunsa vaaran alaiseksi korvatakseen täysin sen, että te ette olleet täällä suorittamassa minulle yksityistä palvelusta.” (Fil. 2:29, 30.)

12. Mikä voi lohduttaa masentuneita?

¹² Meidänkin tulisi rohkaista veljiä, jotka ovat lannistuneita tai masentuneita. Voimme epäilemättä sanoa jotakin myönteistä siitä, mitä he ovat saaneet aikaan Jehovan palveluksessa. Kenties he ovat tehneet suuria muutoksia elämässään voidakseen tulla kristityiksi tai toimia kokoaikaisina sananpalvelijoina. Arvostamme noita ponnisteluja ja voimme vakuuttaa heille, että Jehovakin arvostaa. Vaikka korkea ikä tai huono terveys estää joitakuita uskollisia tekemästä kaikkea, mihin he joskus pystyivät, he ovat kuitenkin palvelleet Jehovaa vuosikausia ja ansaitsevat siksi kaiken kunnioituksemme. Onpa lannistumisen syy mikä tahansa, Jehova kehottaa kaikkia uskollisia palvelijoitaan: ”Puhukaa lohduttavasti masentuneille sieluille, tukekaa heikkoja, olkaa pitkämielisiä kaikkia kohtaan.” (1. Tess. 5:14.)

”Antakaa anteeksi ja lohduttakaa häntä”

13, 14. a) Mihin vakaviin toimiin Korintin seurakunta ryhtyi ja miksi? b) Mitä erottaminen sai aikaan?

¹³ Korintin seurakunnassa oli ensimmäisellä vuosisadalla mies, joka harjoitti haureutta eikä katunut. Hänen käytöksensä vaaransi seurakunnan puhtauden ja herätti pahennusta jopa ei-uskovien keskuudessa. Siksi Paavali aiheellisesti neuvoi poistamaan tuon miehen seurakunnasta. (1. Kor. 5:1, 7, 11–13.)

¹⁴ Kuri tuotti hyviä tuloksia. Se suojeli seurakuntaa turmelevalta vaikutukselta, ja synnintekijä tuli järkiinsä ja katui vilpittömästi. Paavali sanoi toisessa tuolle seurakunnalle osoittamassaan kirjeessä, että koska tämä mies teki katumukseen sopivia tekoja, hänet tuli ottaa takaisin. Se ei kuitenkaan riittänyt. Paavali neuvoi lisäksi, että seurakunnan tuli ”huomaavaisesti antaa anteeksi ja lohduttaa häntä [katuvaa synnintekijää], jottei sellaisen miehen liiallinen murhe vain nielaisisi häntä”. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 2:5–8.)

15. Miten meidän pitäisi suhtautua katuviin väärintekijöihin, jotka otetaan takaisin seurakuntaan?

¹⁵ Mitä opimme tästä tapauksesta? Olemme surullisia, kun joitakuita joudutaan erottamaan. He ovat voineet tuottaa häpeää Jumalan nimelle ja huonoa mainetta seurakunnalle. He ovat jopa saattaneet tehdä syntiä meitä itseämme vastaan. Mutta jos vanhimmat, jotka on määrätty tutkimaan tapausta, päätyvät Jehovan ohjauksen mukaisesti siihen tulokseen, että katuva synnintekijä tulee ottaa takaisin seurakuntaan,  niin se osoittaa Jehovan antaneen hänelle anteeksi. (Matt. 18:17–20.) Eikö meidän pitäisi pyrkiä jäljittelemään Häntä? Jos olisimme kovia ja anteeksiantamattomia, vastustaisimme itse asiassa Jehovaa. Eikö meidän pitäisi pikemminkin ”vahvistaa rakkautemme” aidosti katuviin synnintekijöihin, jotka otetaan takaisin seurakuntaan? Näin edistämme Jumalan seurakunnan rauhaa ja ykseyttä ja saamme osaksemme hänen hyväksyntänsä. (Matt. 6:14, 15; Luuk. 15:7.)

”Hän on minulle hyödyllinen”

16. Miksi Paavali oli pettynyt Markukseen?

¹⁶ Eräs Raamatun kertomus osoittaa, että meidän ei tule hautoa kielteisiä tunteita niitä kohtaan, jotka ovat tuottaneet meille pettymyksen. Esimerkiksi Johannes Markus aiheutti karvaan pettymyksen apostoli Paavalille. Miten? Kun Paavali ja Barnabas aloittivat ensimmäisen lähetysmatkansa, Markus lähti mukaan auttamaan heitä. Eräässä heidän matkansa vaiheessa Johannes Markus kuitenkin jätti toverinsa ja palasi kotiin syystä, jota ei ole kerrottu. Paavali oli hyvin pettynyt tästä ratkaisusta. Niinpä toista matkaa suunniteltaessa hänelle tuli Barnabaan kanssa erimielisyyttä Markuksen ottamisesta mukaan. Koska Paavali muisti, mitä oli tapahtunut ensimmäisellä matkalla, hän ei halunnut Markuksen tulevan heidän mukaansa. (Lue Apostolien tekojen 13:1–5, 13; 15:37, 38.)

17, 18. Mistä tiedämme, että Paavalin ja Markuksen välirikko korjaantui, ja mitä voimme tästä oppia?

¹⁷ Ilmeisesti Markus ei antanut Paavalin torjuvan suhtautumisen lannistaa itseään, sillä hän jatkoi lähetystyötään muualla Barnabaan kanssa (Apt. 15:39). Hän osoittautui uskolliseksi ja luotettavaksi, kuten ilmenee siitä, mitä Paavali kirjoitti hänestä joitakin vuosia myöhemmin. Paavali, joka oli nyt vankina Roomassa, kutsui kirjeitse Timoteusta luokseen. Samassa yhteydessä Paavali sanoi: ”Ota Markus ja tuo hänet mukanasi, sillä hän on minulle hyödyllinen palvelukseen.” (2. Tim. 4:11.) Paavalin mielestä Markus oli edistynyt.

¹⁸ Voimme oppia tästä jotain. Markus kehitti hyvän lähetystyöntekijän ominaisuuksia. Hän ei kompastunut sen vuoksi, että Paavali ensin kieltäytyi ottamasta häntä mukaan. Niin hän kuin Paavalikin olivat hengellisiä miehiä, eikä heidän välilleen jäänyt kaunaa. Paavali päinvastoin tunnusti myöhemmin, että Markuksesta olisi hänelle paljon apua. Niinpä kun veljet saavat ongelmansa ratkaistua, on parasta mennä eteenpäin ja auttaa toisia edistymään edelleen hengellisesti. Myönteisyys rakentaa seurakuntaa.

Seurakunta ja sinä

19. Miten kaikki kristillisen seurakunnan jäsenet voivat auttaa toisiaan?

¹⁹ Näinä ”kriittisinä aikoina, joista on vaikea selviytyä”, tarvitset seurakunnassa olevien veljiesi ja sisartesi apua, ja he tarvitsevat sinun apuasi (2. Tim. 3:1). Yksittäiset kristityt eivät ehkä aina tiedä, miten heidän olisi parasta menetellä eteensä tulevissa tilanteissa, mutta Jehova tietää. Ja hän voi seurakunnan eri jäsenten välityksellä – myös sinun välitykselläsi – auttaa toisia toimimaan viisaasti. (Jes. 30:20, 21; 32:1, 2.) Suhtaudu siis vakavasti seuraavaan apostoli Paavalin kehotukseen: ”Lohduttakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne jatkuvasti, niin kuin teettekin.” (1. Tess. 5:11.)

Mitä vastaisit?

• Miksi kristillisen seurakunnan jäsenten on tarpeellista rakentaa toisiaan?

• Millaisissa asioissa saatat olla avuksi toisille?

• Miksi me tarvitsemme apua toisilta seurakuntamme jäseniltä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 11]

Kun joku toinen kristitty on vaikeassa tilanteessa, me voimme tukea häntä.

[Kuva s. 12]

Kristillisessä seurakunnassa monilla nuorilla miehillä ja naisilla on nykyään edessään suuria mahdollisuuksia.